Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

19.9.2018

Balmuir-arvonta! Voita valinnainen tuote syksyn suosikeistani

Aurinko paistaa ihanasti, äänikin alkaa palailla pikku hiljaa. Paljon eilistä iloisemmissa tunnelmissa siis ollaan, ja uskotaan, että kyllä elämä tästä vielä voittaa.

Lukijailtani lähestyy (jaiks), ja sen kunniaksi sain valita Balmuirin tuotteista lempparini, jotka on laitettu Balmuirin omalle sivulle, täällä. Syksyn teema on Skotlanti, joten suuret ruudut, burgundynpunainen ja lämmin vihreä ovat pääosassa. Balmuir on myös lanseerannut uuden malliston, B-muirin, jolla tulee olemaan jo myytävänä olevan ponchon ja oloasujen lisäksi myös kashmirneuleita. Upea uutuus on myös näyttävä logohuivi

Mukana suosikeissani on alpakanvilla-, villa- ja kashmir-uutuuksia, kauniita laukkuja ja pehmoiset käsineet. En myöskään unohtanut ikisuosikkiani, kid mohair-huivia ja pipoa, jotka näkyvät viime talvena otetussa kuvassa alla.

Ja hei - lukijailtaan laitettiin lisäpaikkoja! Jos siis haluat vielä tulla mukaan ti 2.10. se onnistuu laittamalla minulle sähköpostia, fabfortysomething@hotmail.com! Ota ystäväsi mukaan ja tule iloiseen iltaan. Ilta alkaa klo 18.00. ja paikka on Balmuir Brand Store Pohjoisesplanadilla.



B-muirin Lausanne-poncho on upea uutuus. Itse tykkään käyttää ponchoja nimenomaan töissä, koska se on helppo heittä päälle tai ottaa pois liikkuvassa työssäni. Töissä, meidän pukuhuoneessa kaapissani onkin aina poncho viileiden päivien varalle. Lausanne-poncho on 100% kashmiria.

Suuriruutuinen Montrose-huivi on ihanan muhkea, ja sitä voi käyttää myös ponchona, kietasepa mukaan vyötärölle vyö. Huivia saa myös harmaana. Supersuloinen huivi on 65% alpakanvillaa, 25 % villaa ja 15% polyamidia.

Täysvillainen Varese on Balmuirin ensimmäinen logohuivi, ja sitä saa myös lämpimän beigenä. Musta on supernäyttävä, ja sitä on helppo yhdistää monenlaiseen takkiin. Tämän pukisin, kun haluan asuuni hitusen dramatiikkaa! Jalkaan korkeat nilkkurit, huivi auki harteille, vyö vyötärölle ja menoksi.

Uutuuslaukut Elise camera bag ja Evelyn hobo bag ovat must have. Pienen Elise-laukun hihna on säädettävä, ja itse laittaisin sen vyölaukuksi. Hobo bag on taas malli, joka on pitkän tauon jälkeen kokenut uuden tulemisen, ja siitä olen iloinen! Tykkään rennonmallisista laukuista, jotka eivät turhia pönötä. Kevyen ja siron Edith crossbody - laukun taasen annoin äidilleni äitienpäivälahjaksi, ja se oli kovin tykätty.

Mutta sitten viininpunaiseeen hurmioon - ei syksyä ilman viininpunaista! Burgundy on ehdottomia lempivärejäni, kuten tiedätte, ja nimenomaan syksy ja talvi ovat aikaa, jolloin sitä eniten käytän. Kahsmir-uutuudet Montblanc -huivi ja St. Marcel -baskeri ovat mielettömän kauniit, ja juuri sellaista mehevää punaista kuin pitääkin. Molempia saa myös männynvihreänä, tässä kaunis vihreä Montblanc.

Burgundya linjaa jatkavat Aurora poronmokkakäsineet kashmirvuorella - muuten ihan huippu joululahjaidea!

Silkkihuiveista valitsin alkusyksyn uutuuden, kapean ja näyttävän Francianan. Sen voi kietoa kaulaan näyttävälle rusetille, tai jättää löysästi solmulle. Voin jo kuvitella valkoisen, löysän paitiksen, nahkaleggarit ja korkeat nilkkurit. Huivi siihen on piste iin päälle.

Ja lopuksi vielä ikisuosikkini kid mohair -huivi ja pipo. Kaunis taupe on klassinen värivalinta. Jos sinulla on kid mohairia, muistathan harjata sitä asianmukaisella kammalla. Silloin karva pysyy tuuheana ja kuohkeana.

Muistat varmaan, että villatuotteesi pysyvät kauan hyvänä, kun muistat hoitaa niitä oikein. Villahan pitää ulkoilmasta, ja puhdistaa itse itseään. Itse käytön jälkeen viikkaan huivin odottamaan seuravaa käyttökertaa. Jos se on kostea, levitän sen kuivumaan ennen viikkausta.

ARVONTA

Nyt sinulla on mahdollisuus voittaa joku suosikkituotteistani!

Käy Balmuirin sivulla linkkien takana katsomassa tuotteita, valitse suosikkisi, ja kirjoita se kommenttikenttään. Olisi kiva kuulla myös miksi päädyit juuri siihen tuotteeseen, jonka valitsit.

Laita mukaan nimesi tai nimimerkkisi, sekä sähköpostiosoitteesi. En julkaise sähköpostiosoitteettomia kommentteja.

Minulla on kommettien valvonta päällä, joten jos kommenttisi ei heti näy, niin ei huolta, julkaisen sen kyllä.

Arvonta-aikaa on viikko, keskiviikko 26.9. klo 18:aan. Arvonnan jälkeen poistan osallistujalistan tästä postauksesta. Arvonnan suorittaa puolisoni arvontageneraattorilla, ja laitan heti sähköpostia voittajalle.

Onnea arvontaan kaikille, ja kaunista päivää!


HUOM: TÄRKEÄÄ!

LAITA SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI VASTAUKSEESI (ei linkkien taakse), ole hyvä. 
Vain siten osallistut arvontaan!


*mainoslinkkejä

18.9.2018

Matala ferritiiniarvo - joko löytyi syy 20 vuoden väsymykseen?

Mediassa on viimeisen vuoden sisään puhuttu paljon ferritiinistä, eli kehon rautavarastoista. Ferritiiniarvo saadaan yksinkertaisesti verikokeesta, veren seerumista tai plasmasta.

Varastoraudan puutteesta kertovat oireet ovat moninaiset: masennus, väsymys, keskittymiskyvyn heikkeneminen, päänsärky, turvotus, lihas- ja nivelkivut, painonnousu, korkea leposyke, levottomat jalat, hiustenlähtö, infektioherkkyys, turvotus, jopa ylikunto ja työuupumus.

Kun ensi kertaa luin ferritiinistä, tunsin kummallisesti sisälläni, että tämä voisi olla selitys moneen asiaan. Päätin tänä syksynä tutkituttaa myös kaikki muut mahdolliset veriarvot, kilpirauhasesta kolesteroliin, paastoverensokerista keliakiaan.

Arvot olivat kohdallaan. Paitsi yksi.

Minulla on jotenkin huiputettu olo. 

Sain eilen omat ferritiiniarvoni, jotka mitattiin veren seerumista. Osasin odottaa tulosta. Jostain ihmeen syystä tiesin mitä tuleman pitää. Silti ne saadessani pääsi itku.

Mitä olen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana pitänyt normaalina? Mitä olen luullut kuuluvan ns. ominaisuuksiini? Mitä vastaan olen kehittänyt "reippaan tytön" luonteen ja selviytymismekanismit?

Olen usein todella väsynyt.
Minulla on usein levottomat jalat.
Palaudun liikunnasta hitaasti. En ole koskaan voinut urheilla kahtena päivänä peräkkäin.
Olen kieltäytynyt lukuisista kutsuista ja menoista väsymyksen takia. En ole osallistunut työpaikkani matkoille, koska ne ovat vain liian rankkoja.
Kaupunkilomat ovat minulle todella vaikeita. Olen jo toisena päivänä todella väsynyt.
Aikaisina aamuina pyörryttää helposti.
Olen infektioherkkä. Minut on aikoinaan tutkittu Auroorassa, ja tehty kaikki mahdolliset kokeet mitään löytämättä. (Ai niin, ferritiiniä ei ole tutkittu.) Antibioottia kyllä tuputettiin nautittavaksi joka päivä, ja kun kieltäydyin, sain kuulla kunniani.
Flunssat kestävät pitkään, mutta onneksi kiusaavat vain syksyisin.
Minulta lähtee mielestäni tavallista enemmän hiuksia.
Viikonloput menevät usein vain palautumiseen.
Nukun helposti 11 tuntia yössä viikonloppuisin ja päikkärit päälle.
Alakulo, hermostuneisuus, ärtyisyys - jutut, joita en tunnusta perimmäiseksi luonteekseni.
Olen luullut olevani luontaisesti heikko, epäsosiaalinen, väsyvä ja yliherkkä. (Minulle on myös sanottu, että olen heikko, väsyvä ja yliherkkä.)
Olen ollut uupunut - kahdesti.

Totta vieköön, meneekö tässä koko persoonallisuuskin uusiksi?

Ferritiinistä, joka siis kertoo raudan varastoitumisesta ja imeytymisestä elimistöön, on mediassa ollut viime aikoina todella paljon juttua. Olen lukenut kaiken, mitä olen löytänyt, lehtiartikkelit, blogikokemukset ja vaikka mitä muuta. Olin siis valmistautunut henkisesti tulokseen. Kulun myös Facebookin Raudanpuute-ryhmään, jossa käyn usein lukemassa ihmisten kokemuksia.

Viimeksi luin asiasta tämän päivän Iltasanomissa, jossa LT, sisätautilääkäri ja dosentti Esa Soppi Eiran lääkärikeskuksesta kertoo, että jos ferritiiniä on alle 30 mikrogrammaa verilitrassa, raudanpuutos on selvä. Puutos voi olla korkeammillakin arvoilla, sanoo Soppi. Viitearvot ovat 13-150.

Minulla oli 20. Onhan se ihan hemmetin matala.

Niin paljon kuin pidänkin korvalääkäristäni, sain viimeksi eilen kuulla infektioherkkyyteni ja pitkän toipumisajan olevan ominaisuus.

Mutta mitä, jos se ei olekaan? Mitä, jos olen löytänyt syyn?

Mistä se voi johtua? Sitä varmaan sitten selvitetään. Ainakin kuukautiset ovat olleet minulla aina todella runsaat. Ja pitkät. Senkin olen ajatellut olevan normaalia, naisen elämään kuuluvaa, se pirun ominaisuus. Tässä rupeaa ihan odottamaan niiden loppumista.

Sitä ihmettelen, miksi ferritiinikokeita pitää erikseen pyytää. Eikö niin simppelin ja kuitenkin hoidettavan asian mittaus pitäisi olla itsestään selvyys, kun otetaan hemoglobiini. Olen lukenut, että esimerkiksi oireet ovat hyvin samankaltaiset kuin kilpirauhasvaivoissa, ja kilpirauhaslääkkeitä syödään turhaan väärien diagnoosien takia.

Kyselin ympäriinsä hyvää lääkäriä, ja päädyin tilaamaan ajan Esa Sopelle Eiran lääkärikeskukseen. En lähde arpomaan ympäriinsä, kuka ottaisi minut vakavasti. Sain ajan tosin vasta joulukuulle, mutta hei, jos tässä on kaksikymmentä vuotta eletty tämän asian kanssa, niin kai sitä jaksaa odottaa vielä pari kuukautta?

Syy, miksi kirjoitan näin henkilökohtaisesta asiasta on selvä. Ehkä joku teistä painii samojen asioiden kanssa. Lisäksi olen todella, todella vihainen ja pettynyt siitä, että ammattitaitoinen lääkärikunta ei koskaan, koskaan, koskaan ole ehdottanut minulle ferritiinimittausta. Ja lisäksi - ihan sama, onko tämä asia henkilökohtainen vai ei - tämän kanssa painii moni meistä. Kun laitoin Is:n jutun linkin omalle Fb-sivulleni ja kerroin omista, matalista ferritiiniarvoista, jopa alkoi Messengeriin viestit tippumaan. En ole ainoa, enkä piruvie ole yksin asian kanssa! Etkä ole sinäkään. Jos vähänkin epäilet, mene, otata verikoe ja etsi lääkäri, joka ottaa sinut vakavasti. Jos tästä kirjoituksestani oli sinulle yhtään apua tai tukea, olen iloinen.

Kerron kyllä jatkossa, miten homma etenee. Jos sinua asia kiinnostaa, nimittäin.

Hyvää tiistaita sinulle.

Ps. Huomenna iloisempaa asiaa - Balmuir-arvonta!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.