30.11.2011

Mitä lahjaksi vanhemmille

...kun heillä tuntuu olevan jo kaikkea! Tätä mietimme joka vuosi päämme puhki. Sitten kun vähän listaa asioita ja selaa nettiä, niin saa pientä idanpoikasta.

Eläkeasunnon saunaan ostimme aikanaan saunatuotteita, tyynyt, harjat ja pesuaineita. Mieheni äiti toivoi yksi vuosi pehmoista huopaa, ja hänelle on myös joka vuosi luvassa sääkirja.

Muistan ainakin ostaneeni yllä olevia vaatteita ja asusteita...

Kirjoissa ei voi mennä hirveästi vikaan. Koko meidän sakki on kovia lukemaan. Isä harrastaa Viron kieltä ja kulttuuria, äiti ikonimaalausta, joten jos siltä saralta löytyy jotain uutta, niin taatusti on onnistunut lahjavalinta. Mökkikirjojakin on vuosien aikana täytetty.
Orkesterin kausikortti annettiin viime jouluna, ja siitä oli iloa heinäkuuhun.

Koska vanhempani lukevat tätä blogia, voin sanoa sen, että mikään ylläolevista ei ole tämän vuoden lahja... ; ) Jännitys jatkuu siis aattoon asti!

Entä omat toiveeni? En ole kova lahjaihminen, ja toiveeni ovat yleensä helppoja mutta mieluisia: villasukkia (ihana anoppini kutoo), pyjama, tossut, kirja. Tänä vuonna toivoimme yhteisesti valurautapannua. Emme ole vuosiin ostaneet mieheni kanssa toisillemme lahjoja, vaan olemme hankkineet kotiin jotain kivaa pientä.

Ja paras joululahja ikinä? Se on vanhemmiltani. Olin yhdeksän-kymmenvuotias, ja näin kirjakaupan hyllyllä hevonen ja nukke-setin. Hevosella oli nivelet, samoin nukella. Paketti sisälsi myös esteitä hevoselle ja pari vaihtovaatetta nukelle. Toivoin tätä joululahjaksi, se oli jotain niin yli-ihanaa, ettei osannut sellaista kuvitellakaan. Äiti sanoi, että se on liian kallis. Riemulla ei ollut rajoja, kun aattona paketista paljastui Anna-nukke ja Happytime-hevonen. Iloa lisäsi myöhemmin se, että silloinen bestikseni sai myös samanlaisen setin hieman erilaisella nukella. Leikin hevosen nivelet veteläksi... Happytime-hevosesta on tullut perhelegenda. Kiitos isä ja äiti!

Mitä lahjasuunnitelmia teillä on vanhemmillenne? Nyt ideoita jakoon, sillä olen monen kuullut miettivän mitä (ehkä jo eläkkeellä oleville) vanhemmille voisi pukinkonttiin hankkia!

8 kommenttia:

  1. Sehän se hankaluus onkin, kun vanhemmilla tuntuu jo kaikkea olevan. Reinot ja Ainot on kivoja, Iittalan Taikaa olen ostanut, vaikka astioitakin heillä on, ne on mielestäni vaan niin kauniita, kuvitus on taianomainen. Oma äiti on hoivakodissa, joten joku neuletakki ja kukka, isä on kuollut. Appivanhemmille jotakin pitää keksiä.

    VastaaPoista
  2. Jokunen vuosi sitten minun piti keksiä lahjaa neljälle isovanhemmalle mutta nyt ei ole ketään vanhempaa henkilöä jolle hankkia...Kaikkein kallisarvoisin lahja vanhuksille taitaa olla lahjan antajan oman ajan antaminen. Kahvikupposelle istuminen ja mukava vanhanaikainen keskustelu muistojen värittämänä:)

    VastaaPoista
  3. Maati: Reinot ja Ainot ovat niin kivoja, että minullakin on sellaiset!

    Champagne: Totta, aika on parasta lahjaa.

    VastaaPoista
  4. Hankin vanhemmilleni toppa-asut juuri vietetyille yhteisille synttäreilleen, heillä kun oli tarvetta lenkkiasuille. Ja tällä kertaa se sisältyi joululahjaksikin. Isälleni tosin on jo hankittuna kirja "sata sotakohtaloa", joten ehkäpä äitikin tarvinnee jonkun kivan lukulahjan :) -johanna-

    VastaaPoista
  5. Ihana postaus! Ja hyviä lahjavinkkejä. Meillä on ollut tapana antaa vanhemmille ja appivanhemmille lahjaksi esim. lahjakortti teatteriin tai konserttiin. Joskus on tullut ostettua jokin kirja. Isäni saa usein viskipullon. Hän harrastaa skottilaisia ja irlantilaisia viskejä....
    Viime vuonna anoppi sai teettämäni tyynyn, johon olin painattanut kuvan heidän edesmenneistä lemmikeistään. Joskus olen myös tehnyt villasukkia lahjaksi.
    Tuo tarinasi omasta mieluisimmasta joululahjastasi oli ihana :) Tuli ihan mieleen nivelillä varustettu "neekeriperhe", jonka sain lahjaksi joskus alle 10 vuotiaana. Silloin ne oli neekereitä eikä sanalla ollut rasistista merkitystä. Tykkäsin aivan kamalasti tuosta kauniista nukkeperheestä, johon kuului äidin ja isän lisäksi suloinen vauva. Nuket olivat barbien kokoisia, mutta luonnollisempia. Niillä oli vaatteita ja taisinpa saada heille kuuluvia huonekalujakin. Ne olivat vähän isompia kuin nukketalon kalusteet. Muistan leikkineeni tällä nukkeperheellä vielä 14 vuotiaana...Minulla oli myös isompi tyttönukke, joka oli mustaihoinen ja sen nimi oli Angela. Nimi lausuttiin Ankela ;)

    t.Marika

    VastaaPoista
  6. Ihania muistoja! "Ankela" - mistähän olit nimen napannut...? Tyynyn minäkin muistan joskus painattaneeni vanhempieni 25-vuotishääpäiväksi.

    VastaaPoista
  7. Minä olen tilannut ruuanlaitosta pitävälle isälleni parin kolmen vuoden ajan Glorian Ruoka ja viini -lehteä joululahjaksi. Liikuntavarusteet tai -vaatteet ovat myös aina kivoja lahjoja. Appivanhemmille lähtee monesti herkkukori, johon on valittu milloin mitäkin pateista ja sinapeista makeisiin herkkuihin. Mutta tärkeintä joulussa on saada porukka edes hetkeksi yhteen saman pöydän ääreen; siinä on mielestäni koko juhlan ydin :) t. Sanna

    VastaaPoista
  8. Herkkukori onkin hyvä idea! Glorian Ruoka ja viini on täälläkin ollut lahjatilauksena veljelleni ja hänen vaimolleen viime vuonna.

    VastaaPoista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.