25.3.2012

Aamiainen ja ravintomietteitä

Rakastan viikonlopun aamuja, kun ei ole mihinkään kiire. Saa syödä aamiaista kaikessa rauhassa. Arkiaamuina kaikkiin rutiineihin menee tasan viisikymmentä minuuttia, ja juoksen kuin rasvattu salama aamutoimet läpi ja loikkaan autoon.

Olen suurella kunnioituksella lukenut nuorten naisten blogeista ruokajuttuja. Monet tuntuvat tietävän ravinnosta tosi paljon ja ovat hurjan tiedostavia syöjiä. Itselleni ruoka oli lähinnä polttoainetta tuonne alta nelikymppiseksi. Toki teen ruokaa, mutta en erityisemmin nauti ruuanlaitosta. Puolivalmisteita syön töissä ihan tarpeeksi, joten kotona kyllä teen ruuan alusta loppuun. Leipominen sen sijaan olisi ihanaa, mutta kukaan ei jaksaisi syödä sitä määrää mitä haluaisin leipoa! : )

Laktoosi-intoleranssi on rajoittanut syömisiäni jo yli kaksikymmentä vuotta. Kärsin oireista yli vuoden ja ne olivat todella rajuja: aamuisin oksetti ja olo koko päivän ylipäätään oli huono, voimaton ja levoton. Inho maitotuotteita kohtaan oli tosi suuri, kun syy oireisiin selvisi. Nykyään vatsa ei siedä hylaa. Vuosien myötä aloin olla huolissani saanko kalkkia tarpeeksi. En ajatellut edes saanko proteiinia tarpeeksi, kun en maitotuotteita juuri käyttänyt. Eräs entinen työkaverini, joka on myös omavalmentaja, laski ruokapäiväkirjastani päivän kalorinkulutuksen, proteiinit, hiilarit ja rasvat. Tulos oli: proteiinin saanti oli aivan liian vähäistä.

Niinpä aloitin tietoisen proteiinin lisäämisen ruokavalioon. Ilokseni vatsa sietää nykyään rahkaa ja turkkilaista jugurttia hyvin, laktoosittomana tietenkin. Kalorilaskuri.fi -sivuilla olen välillä seurannut hiilari-proteiini- ja rasvasuhdetta, ja aika nopeasti sitä oppi syömään mitä suositellaan. Mantelit ovat nykyään suurta herkkua.
Olen mielestäni aika tavissyöjä, pidän leivästä, puurosta ja perunasta. Töissä santsaan raasteita, koska kotona olen laiska raastamaan.

Ruokavalio on jokaiselle yksilöllinen asia, ja mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Kokeilemalla jokainen varmasti löytää sen oman jutun. Liika hifistely tosin mielestäni saattaa viedä hauskuuden koko syömisestä. Elämä ei saa pyöriä vain syömisen ympärillä.

Makumieltymykseni viikonlopun herkkuaamiaisella saattaa tuntua omituiselta, mutta ah sitä autuutta, kun saa syödä munakkaan banaanilla ja kanelilla, paahtoleivän MacKays -brittihillolla ja juoda kunnon maitokahvin! Kanelia unohtamatta.


Älkää säikähtäkö, en aio postailla ruuista enempää kuin tähänkään asti, jätän taatusti sen taitavimmille! Silti kiinnostaisi tietää teidän ruokavalioistanne: karppaatteko, protaatteko, luomuiletteko vai oletteko "hivenen tiedostavia tavissyöjiä" kuten minä. Onko joku teistä saanut "ruokaherätyksen" jossain elämänvaiheessa? Onko ravinto alkanut kiinnostaa enemmän vanhemmiten?

Leppoisaa sunnuntaita!

14 kommenttia:

  1. Onpa herkullisen keväinen aamupala värimaailmaltaan! Hyvä kahvi kuuluu ehdottomasti viikonloppuaamuihin. Hankimme jokunen vuosi sitten käsikäyttöisen kahvimyllyn - piti olla Zassenhaus - ja sellaisen löysimmekin Tukholman vanhasta kaupungista. Käytämme pääsääntöisesti papuja, joita jauhamme kulloinkin tarvittavan annoksen. Hidasta, mutta ehdottomasti vaivan arvoista. Arkiaamuisin juon kahvin vasta töissä. Turkkilaista jugurttia marjojen ja hedelmien kera on nyt jo jonkin aikaa ollut vakioaamupalani. Ja sitten se kahvi! Ja aamulehdet! Erottamaton osa aamiaista.

    En ole uusi lukija, en vain ole juurikaan kommentoinut aiemmin. Sinulla on mukava tapa kirjoitella eri aiheista ja iloiset kuvat piristävät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vastajauhetuista pavuista valmistettu kahvi on ihan ylivoimaista. Minäkin olen joskus katsellut kahvimyllyä, Peugeot-mallista. Kiva kun kommentoit!

      Poista
  2. Munakas, kaneli ja banaani yhdessä on aika mielenkiintoinen kombinaatio;) Erittäin kaunis yhdistelmä lautasella kylläkin!
    Minun ruokahistoria menee niin, että olen saanut kodin perintönä ravintomielessä aika ihanteellisen makumieltymyksen. Meillä kotona kiinnitettiin aina huomiota siihen, mitä suuhun pistettiin. Kun pääsin omilleni opiskeluaikana, aloin suorastaan ahmia kaikkea roskaruokaa. Sitä kun ei kotona saanut. Sitten alkoi iho voida huonosti ja roskaruokaa piti alkaa rajoittaa. Palasin normaaliin ja vaalin edelleen kodin perinnettä myös omalle perheelle. Aikalailla tavismeiningillä mennään eikä koskaan olla laihdutettu, karpattu, paastottu tai rajoitettu mitään erityisesti. Ruokakaupassa kiinnitetään huomiota, että kaikkia ravintoaineita on ostoskorissa sopiva määrä.
    Esimerkiksi meidän perheen aamupalaan kuuluu (ja on aina kuulunut) kaurapuuroa ja tuoreita marjoja. Niillä lähtee hyvin päivä käyntiin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen ja hvyänmakuinen - noh, ainakin omassa suussani. Mutta mähän syön kananmunaa ja puolukkaakin yhdessä. Roskaruokahuuma on minullakin ollut joskus, kun pääsi kaupunkiin asumaan. Puurolla on hyvä aloittaa aamut!

      Poista
  3. Enemmän täytyisi munkin kiinnittää huomioita siihen, mitä syön kun ikää tulee lisää. Olen varmaan mummuna ihan hauras ja kuiva rusina, kun olen ikäni ollut alipainoinen, ei hyvä:) Haluaisin muutaman kilon saada lisää, mutta ei vaan kerry, syön ihan tavista myös, perunaa, puuroa, lihaa, kalaa, maitotuotteita ym. tosin syön kerralla vähän, kun ei vaan mene enempää alas. Lääkäri sanoi kerran, että syö rasvaista, vaikka kupillinen öljyä lisäksi, hyi hit..!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni varmaan haluaisi olla sinun housuissasi, kun saisi syödä mitä vaan!

      Poista
  4. Wau, tuossa aamupalassa on tyyliä ja proteiinia kunnon annos! Aika jännittävä makuyhdistelmä munakas, banaani ja kaneli... Kokeilemisen arvoinen! Mistä maidosta saat vaahtoa ilman laktoosia? Laktoositon, rasvaton maito??
    Alice

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain, laktoositon ja rasvaton maito vaahtoutuu nopeasti ja kätevästi.

      Poista
  5. Hitaat viikonloppuaamut ovat kyllä aivan huippuja!

    Mieluusti ainakin minä luen ruokailutottumuksistasikin, vaikka tuo banaani-munakaskombo taisi jäädä minulta väliin. :-p

    Itse pyrin syömään terveellistä sekaruokaa. Tosin pidän kyllä lasten kanssa karkkipäivän kerran viikossa. Minä olen oikea iltasyöppö ja aamuisin en saa kuin maitokahvia alas kurkusta. Onneksi pidän paljon vihanneksista, juureksista ja hedelmistä. Pitäisikin joskus punnita, täyttyykö se suositeltu puolen kilon raja päivittäin. Uskoisin näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on minun oma juttu tuo munakas-banaani! : ) Kyllä karkkiakin pitää välillä saada. Minä tykkään myös syödä illalla, ehkä ei niin hyvä juttu...

      Poista
  6. Rauhalliset viikonloppuaamut ovat siitä specialia, että ylipäätään syön aamiaista. Joo, tiedän, pitäisi syödä viikollakin, mutta useinmiten se jää kupilliseen kahvia ajanpuutteen vuoksi.
    Syön muuten aika perusterveellisesti, paljon salaatteja, proteiinia, maitotuotteita, mutta sitten tuo herkuttelupuoli tahtoo vähän karata lapasesta. Olen sellainen sokerihiiri, ettei paremmasta väliä. Karkkia tahtoo upota ihan liikaa.
    Olen pariin kertaan ollut tiukalla karppauskuurilla /atkinsilla, ja olo on tuntunut tosi kevyeltä ja painokin tippunut hienosti. Mutta jotenkin se kovan rasvan määrä tuntuu pidemmän päälle aika ällöttävältä.
    Nyt mennään siis aika tavallisella ruualla, täysjyväviljaa, paljon kasviksia, proteiineja, joita olen yrittänyt lisätä mm. kanan ja lihan muodossa. Ja edelleen liikaa sokeria. Mutta hei, kun ei polta tupakkaa eikä juo niin pitähän sitä naisella jotain paheita olla. Shoppailun lisäksi, vai mitä ;D ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No pitää paheita olla... Jos se olis se shoppailu, kun sokerillekaan en ole niin perso? Eikö ala heikottaa, jos ei syö aamiaista? Minulta menisi varmaan jalat alta aika pian.

      Poista
  7. Minä olen näitä aavistuksen tiedostavampia syöjiä olettaisin. Viikonloppuisin syön kunnon aamiaisen, viikolla se on vain nopeasti jugurttia ja aavistus hunajaa sekä kahvia. Viikonloppuna sitten enemmänkin ruokaa, joskin viikonloppuna usein jää lounas välitä, viikolla ei. Muutoin se, mitä koetan välttää ovat vaaleat jauhot. En hyvällä tahdollakaan voi sanoa karppaavani, vältän "pullamössöä" puhtaasti siksi, että vatsani turpoaa palloksi niistä. Koetan syödä marjoja, vihanneksi, hedelmiä ja salaatteja, mutta ilta napostelu on se oma paheeni ruuan suhteen, etenkin suolaisen napostelu. Joskus sitä vaan sortuu, itse havemmin nykyisin kun aikaisemmin kun on oikeasti keskittynyt ruokaansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaaleat jauhot ovat tosi turvottavia. Itsekin niitä välttelen sen vuoksi, paitsi viikonloppuna on saatava se paahtis!: )

      Poista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.