20.3.2012

Päivän asu ja kaukokaipuu

Menossa kiireinen viikko. Tuntuu, että blogiaivoni eivät raksuta ollenkaan! Niinpä tänään saatte päivän asu-kuvan otettuna viiden maissa iltapäivällä, ja bloggaria nukuttaa ihan armottomasti!

Filipan paita oli tänään oikein mukava päällä. Laitoin sen alle teepparin. Päällä oli nyt ensi kertaa pitkästä aikaa Zaran sininen bleiseri ja jalassa Marc O´Polon saappaat, huivi Nectarinesta. Kampaaja on ylihuomenna, hiukset saavat vaalentua!

Nyt tarvitsisi jonkinlaisen buustin, että vähän piristyisi. Katsoimme nimittäin eilen illalla ohjelmaa nimeltä Kutsu kylään Ian Wrigth. Hän vieraili Madridissa flamenco-muusikko Tito Losadan suuressa ja iloisessa mustalaisperheessä. Paitsi että koko ajan soitto soi ja laulu raikasi, perhe siirtyi myös puolenyön aikaan läheiseen puistoon. Siellä musisoitiin sitten isot ja pienet yhdessä. Siis sylilapsetkin. Neljävuotias soitti cajon-rumpua ja kahdeksanvuotias tyttö tanssi ja lauloi kuin ammattilainen.

Ja sitten ne ruokamäärät! Ruokaa riitti ja sitä syötiin hyvällä halulla. Jos rouvat vähän lihoivat vanhemmiten, mitäs siitä! Välillä juotiin viiniä ja naurettiin kovasti.

Masennuin kamalasti ohjelman jälkeen. Suomen ilmasto ja kansanluonne kun tuntuivat niin synkiltä ja ahdistavavilta ohjelman jälkeen... Oloa ei parantanut yhtään kylmä ja märkä "kevätsää". Säästäkö se johtuu, että suomalaiset tuntuvat kesällä olevan parhaimmillaan, rentoja, ruskeita, iloisia... Minä ainakin. Me reppanat täällä tälläkin hetkellä iloitsemme jokaisesta viisiminuuttisesta, jolloin aurinko paistaa. Ilmastomme varmasti on muokannut kultuuriamme: ei ole ollut eikä ole nytkään mahdollista viettää ulkoilmaelämää ja olla sillä tavoin ulospäinsuuntautunut kuin etelän maissa. Okei, jos tulisikin jokin mielenhäiriö, että menisin laulamaan ja tanssimaan tuonne hankeen kylille, niin kyllä poliisi tulisi pian ilmoittamaan, että naapurit valittavat. Sitäpaitsi, jos yrittäisi tanssia tuolla hangessa, niin mitäs iloa siitä olisi. Ymmärrättekö mitä yritän epätoivoisesti selittää?

Koko alkuvuoden sitä on yrittänyt olla positiivinen, mutta nyt tuli pieni repsahdus! Tai sitten tämä on kaukokaipuuta. Auringon ja lämmön kaipuuta. Ja vähän maisemien vaihdon kaipuuta.

Innostuin leikkimään Picasalla, ja unelmia siivittämään lisäsin pehmeäpiirron kuviinn:


 Tänne ainainen kaipuu:

Onko muilla kaukokaipuuta? Kevätväsymystä? Mukavaa iltaa kaikille, minä taidan käpertyä uutta Gloriaa ja Fit-lehteä lukemaan!

22 kommenttia:

  1. Eilen illalla oli vielä niin lämmin ja jotenkin kesäinen ilma, että lähdimme iltakävelylle. Moni muukin oli tullut samaan tulokseen. Yhdelle drivewaylle oli tuotu tulisija ja naapurit kokoontuneet tulen äärelle juttelemaan ja maisetelemaan juomia. Itsekin istuimme vielä "terassilla" eli porchilla. Mun kaukokaipuu kohdistuu Suomeen, Suomen kesään, rantasaunaan. Ja sitten joihinkin muihin kohteisiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kuulostaa ihanalta... Ne rantasaunahetket ovat niin harvassa kuitenkin. En asunut itse niin kauan ulkomailla, että olisin ehtinyt kaivata Suomeen, mutta varmasti teillä kauan asuneilla on välillä ikävä.

      Poista
  2. Just näin. Tähän aikaan vuodesta se alkaa...joka vuosi samalla lailla. Kaukokaipuu on suuri.
    Yleisesti ottaen, olemme joka kevät maalis-huhtikuussa pyrkineet lähtemään joko viikonlopuksi tai kokonaiseksi viikoksi Eurooppaan. Madrid oli kohteena jokunen vuosi sitten maaliskuussa, ja aivan ihana kaupunki.
    Tämä kevät on poikkeuksellinen ja reissu jää väliin... Ehkä sitten taas ensi vuonna!?

    Kivaa viikkoa ja loppu viikoksi muuten luvattu aurinkoa :). Jeeeeeeeeeeeeeeeeeeee!!!

    -jaana-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aah, Madrid oli niiiiin ihana, enmmekä ehtineet siitä nähdä kuin siivun. Aurinko on tervetullut!!!

      Poista
  3. Voi että... voin täysin allekirjoittaa tuon! Ne hetkoset auringossa saavat ihmisen suorastaan riehakkaaksi!! Masentavia nämä kelit..
    Meillä kaukokaipuu kohdistuu Nizzaan... Sinne olisi pakko päästä.
    Jahei, tuo vaalentuminen. Minäkin - kesää kohti mennessä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nizza on kyllä ihan kiva, olimme sillä seudulla mieheni kanssa hiihtolomalla ja lämmintä piisasi jo nyt ja sai kuljeskella paikallisten toppatakkien seassa ihan lyhythihaisessa. Eritoten ne karnevaalit olivat aivan huiput :)

      Poista
    2. Nizzasta ovat hyvät ystävämmekin pitäneet. Siellä kyllä pitäisi päästä käymään. Tylsää vain, kun ei osaa yhtään ranskaa. Minusta on kiva, kun osaa maan keiltä edes vähän. Rilla: torstaina tulee kuvia blondista! ; )

      Poista
    3. Alueella on kyllä paljon kaikenlaista nähtävää ja miesväki tykkää Monacosta, koska siellä näkee niin paljon luksusautoja ja on näppäränkokoinen päivän käyntikohde. Ranskanopettajana kieli ei tuota suurempia ongelmia. Rilla, olen blogiini kirjoittanut muutamia juttuja reissustamme, jos kiinnostaa lukea ja vielä on mm. Monacon juttu ja yleinen vinkkijuttu tulossa, jahka saan tänään yo-rumban valmiiksi ja koeviikon aluilleen.

      Poista
  4. Kyllä tuo aurinko vaan tekee ihmeitä- tänään ei lasteni kanssa millään oltaisi maltettu lähteä sisälle (kotiäidin ilot, vapaahko ajankäyttö), vaan pienin piti saada lopulta kuitenkin päikkäreille. Toivottavasti huomennakin paistaa..ja muistaa napata arskat matkaan ;).

    Marjukkaa, mulla ei ole matkaa sulle tarjolla pidemmälle kuin mun blogiini, siellä odottaa sinua pieni yllätys :).

    Leppoisaa iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna haasteesta. Olen tuohon vastannut viime kuussa, mutta tosi kvia, kun minua muistit ja blogissasi linkitit! : )

      Poista
  5. Älä lannistu, kohta on kesä ja lämmin sää! Tänäänhän on kevätpäivän tasaus; päivä ja yö yhtä pitkiä. Aurinko on siirtynyt eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle, mekin alamme saada entistä enemmän lämmintä ja valoa.
    Alice

    VastaaPoista
  6. Mulla on krooninen kaukokaipuu! Tosin nyt kylla nautin taysilla tasta 5 viikon Miami Beach-visiitista. Sen jalkeen pariksi paivaksi kotiin ja 10 paivaksi Lontooseen, joten en valita, mutta silti haaveilen viikonloppureissusta Pariisin... ja kaiken lisaksi tykkaan kylla olla kotonakin... ota tasta nyt selvaa!

    Loysin muutn sun ihanan blogin Minnan Villahummelhomin kautta!

    Mukavaa kevatta sinulle!
    Tibs
    shoptravelfood.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Krooniseen kaukokaipuuseen auttanee vain matkustelu... Käypä ystäväni blogissa: travellover.blogspot.com

      Kiva, kun löysit tänne ja kiitos ihan kirjautumisesta!

      Poista
    2. Itselläni on jatkuvana kaukokaipuuna "tonen koti" eli Irlanti. Siellä on ystäviä, joiden luokse palaan vuosittain. Muutonkin oma kaukokaipuuni suuntaa pääasiallisesti nimen omaan Irlantiin vihreälle saarelle. Tänään on onneksi ainakin täällä jo parempi keli ja aurinkokin paistaa, toivottavasti saat siitä energiaa ja toivoa siihen, että se kesä tulee sieltä kyllä :)

      Poista
    3. Voi, Irlannissa olisi kiva käydä, minullakin on siellä ystäviä. Ilmeisesti ihminen tarvitsee jonkin päämäärän, jotta jaksaa... Minä ainakin. En malttaisi odottaa alkukesän reissua!

      Poista
  7. Juurikin mun ajatuksiani :) Olen tullut siihen tulokseen, että pitkä ja pimeä talvi kyllä vaikuttaa mielialaani ja jaksamiseeni paljon - itse asiassa enemmän kuin haluaisin hyväksyä. Varsinkin iän myötä olen huomannut sen entistä selvemmin. Kevätauringon tullessa esiin olen paljon iloisempi ja positiivisempi ihminen, vaikka yritänkin pimeydessäkin muistaa etsiä asioista niitä hyviä puolia, sillä riittäähän niitä. Mutta jotenkin vain kesällä se on niin paljon vaivattomampaa, se positiivisuus ja jaksaminen tulee ihan itsestään. Millähän ihmeellä sen saisi riittämään talvenkin läpi?? Liikunnan olen huomannut auttavan, mutta kyllä sekin vaatii enemmän tahdonlujuutta talviaikaan saada itsensä lenkille tai jumppaan kuin kesällä... Minä haaveilen siitä, että sitten kun en enää ole työelämässä, asuisin pimeän vuodenajan vaikkapa eteläisessä Euroopassa ja muuttolintuna palaisin kesäksi tänne :)

    Niin, ja jos menen yksilötasolta yhteisötasolle, niin uskon näiden luonnonolosuhteiden kyllä olleen osaltaan muovaamassa tätä paljonpuhuttua suomalaista "kansanluonnetta". Eipä tosiaan tule mieleen pistää spontaanit bileet pystyyn kylmällä, pimeällä ja lumisella pihalla/kadulla :D

    No niin, tästä taisi tulla liian pitkä vuodatus, mutta aihe kosketti. Mukavia kevätpäiviä sinulle! -Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, liikunta auttaa lähes mihin vaan ja mielialaan varsinkin! Meilläkin on miehen kanssa haave Espanjasta... Miehellä kun on se kielitaitokin sinne. Ihana vuodatus sinulta, jo itsessään piristi!!

      Poista
  8. Täälläkin podetaan ihan mahdotonta matkakuumetta! Pitäisi löytää joku kiva vuokra-asunto tai talo Italiasta, tai vaikka Tanskasta..
    Ihanaa kun aurinko lämmittää ja lumet sulaa.
    Kirjoituksestasi tuli mieleen, että oletko muuten kokeillut mitään tanssiharrastusta? Itselle noihin fiiliksiin hyvää ensiapua löytyy bailatinosta : ) Merenguen ja samban rytmit piristää ihmeellisesti, vaikka olisi nuutunut olo tunnille mennessä niin aina sieltä lähtee kotiin hymyssä suin ja rennolla mielialalla.
    t Kirsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan Italiaa!! Me oltiin Toscanassa 2009 kesällä, ja asunto oli täältä: http://www.homeaway.fi/Italia/Toscana/Luccan-alue/loma-huoneisto-Capannori/p62607.htm Isäntä ihana, italialainen herrasmies, Uniscolla työskennellyt kirurgi. Aivan mahtava loma oli, eikä asuntokaan mikään sikakallis. Ja Toscanassa riitti näkemistä!

      En ole tanssinut, flamenco on ainoa, mikä kiinnostaa, mutta asun sen verran kaukana tunneista, ettei ole tullut kokeiltua!

      Poista
  9. Minä halajan Lontooseen. Sinne olisi ihana päästä kerran vuodessa... Tosin tällä hetkellä mikä tahansa loma kelpaisi.

    Sinähän taidat olla lähdössä heti kesäkuun alussa reissuun tyttöporukalla, Marjukka? Itsekin lähden perheeni kanssa matkalle juhannuksen tienoilla, mutta sinne tuntuu olevan niin pitkä matka.

    Ainakin itse huomaan merkkejä kevätväsymyksestä. Aurinko on ihana asia, mutta se tuntuu välillä jotenkin niin armottomalta pitkän pimeän ja kylmän kauden jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just - olen ihan samaa mieltä, mikä tahansa loma kelpaisi! Kyllä vain, lähdemme ystävättäreni kanssa Mallorcalle, minä suoraan kevätjuhlien jälkeen, mies vie kentälle. Sinne tosiaan tuntuu olevan ikuisuus... Mä tunnen myös kevätväsymystä. Pidän keväästä ja lähestyvän kesän läheisyydestä, mutta työssä tämä on minulle raskainta aikaa, vaikka mukavaa.

      Poista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.