9.8.2012

Pikku tilpehöörejä

Huh, ei näissä muotivaihteluissa pysy perässä. Nyt juuri kaulassa pitäisi kai olla statementkoru? Vaan minäpä löysin jo kauan etsimäni kokonaisuuden ihan sattumalta. Näin jossain elokuvassa tai sarjassa aikoinaan kaulakorurykelmän, joka minusta näytti tosi kivalta. Siinä oli kultaista ketjua lyhyenä ja pitkänä. Ja koska tätä kullanväriä on nyt kertynyt vihkisormuksesta kelloon ja korviksiin, ajattelin, että se olisi kiva lisä asun kuin asuun. Vähän vaihtelua esimerkiksi tuohon Zaran silkkipuseron kaveriksi.

Koruihmisiä on mielestäni kahdenlaisia. Esimerkki yksi: korujen pitää olla harkittuja. Helmet ovat etelämereltä tai viljeltyjä hyvälaatuisia, sormukset valkokultaa tai platinaa, jossa timantteja. Koruja ei välttämättä ole paljon, mutta ne ovat arvokkaampia kuin... No, keskivertokoru. Esimerkiksi hyvä ystäväni korun ostaessaan puntaroi kauan eri vaihtoehtoja, ja satsaa sitten pariin todella tyylikkäitä helmikorviksia. Cool.

Esimerkki kaksi (johon minä kuulun): korun aitous on sinänsä sivuseikka. Kiva on omistaa muutama kultakoru, mutta esimerkiksi helmistä en erota tuon taivaallista, ovatko ne arvokkaita. Niinpä se korulipas on sekalainen kokoelma kaikenlaista aina hopeasta ja Kalevala-koruista muranolasiin ja matkamuistorannekkeisiin... Välillä aina päätän, että NYT. Tästedes suunnittelen koruostokset kuten vaateostoksenikin, mutta jotenkin koruasioissa olen kuitenkin boheemi, ja varmaan tulen aina olemaankin. Kiva koru löytyy monesti ihan ketjuliikkeistäkin.

No mutta siis: eilen sitten olin Sellossa asioilla, ja kävin muuten vain Accessorizessa, ja sieltähän löytyi edullisesti juuri sellainen kiva korukasa, kun olin ajatellutkin. Ilahduin ihan hirveästi. No eipä paljon maksanut! Ja ne fiinimmät hankin sitten joskus toiste. : )



Mitä teidän kaulassanne roikkuu tänä syksynä? Onko koruhaaveita? Omista koruhaaveistani muuten voisin laittaa postauksen, jos kiinnostaa, sillä kyllä minulla mielessä pyörii muutama kultainenkin ihanuus...

Mukavaa torstai-iltaa!

33 kommenttia:

  1. No minä olen sitten tuota esimerkkiä 1,aitoa sen olla pitää , sterlinghopeaa tai valkokultaa, keltakullan väri ei mielestäni sovi mulle. Kauniita näyttäviä koruja nuo kyllä ovat. Ihana tuo mummopostaus, samanlainen mummeli mullakin oli, ihana lempeä ihminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, eipä huonoja vaihtoehtoja ollenkaan! : )

      Poista
  2. Nätti koru! Ja tosiaan, tuollainen kultakoru saattaisi maksaa jo pennin jos toisenkin.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilin Palmassa Tousin liikkeessä ihanaa kultaketjua, joka olisi ollut täydellinen... Hintakin oli...2000€. : )

      Poista
  3. Minulle hurahdin muutama vuosi ihan totaalisesti tekemään itse helmikoruja. Ei ikinä uskoisi miten rentouttavaa ja mukavaa puuhaa se on!
    Olen tehnyt helmiä monille ystävilleni lahjaksi ja omassa kokoelmassa taitaa olla noin 40 kaulakorua ja 20 rannekorua. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan - saat juuri sellaiset kuin itse haluat.
    Jossain vaiheessa huomasin, että kaulakoruja on jo melkein liikaa mutta sekin ongelma ratkesi sillä, että ripustan kaulaan joka päivä kahdet helmet. Kun käyttää eri kokoisia helmiä, saa tosi persoonallisia ja niiden suunnittelu se vasta hauskaa onkin (mikä väri tulee seuraavaksi....).
    Eli ei muuta kuin helmikauppaan ja kokeilemaan!
    Kesäterveisin Ann

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitsit, miten kuulostaa hauskalta, ja saat kyllä taatusti persoonallisia koruja aikaiseksi. Se on varmaan sellaista hommaa, ettei työasioita mieti, vaan just sitä seuraavaa helmeä! Pitäisi kyllä kokeilla itsekin.: )

      Poista
  4. Voi kun olet Marjukka kaunis kultaisine koruinesi tuossa kuvassa, oikein hehkut!

    VastaaPoista
  5. Kiitti, olipa nätisti sanottu! :)

    VastaaPoista
  6. Kauniita koruja oot loytanyt! Mun taytyykin vahan kopioida sua... kaapista loytyy toi sama Zaran paita, joten koruostoksille siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siihen sopiikin pitkät korut erinomaisesti! Eiks oo ihana paita, mä olen tykännyt tosi paljon.

      Poista
  7. Osuit asian ytimeen! Olen jo pitkään miettinyt, että mikä ihme on statement-koru, tai mistä tuo nimi tulee? Tunnistan moiset kyllä kuvista, mutta en ymmärrä perustetta nimelle... :-)

    Kuvassa oleva koru on tyylikäs. Yritän itsekin opetella a) hankkimaan b) käyttämään pitkiä koruja. JOstain syystä vaan tyydyn aina lyhyeen, solisluun päällä roikkuvaan koruun. Ehkäpä tästä saan taas uuden inspiksen; kiitos! Mukavaa viikon jatkoa!

    t. Tupuna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä minäkään, miksi juuri statement. Olisi kiva tietää!

      Monesti minäkin pidän vain korviksia, mutta nyt jotenkin korut alkavat kiinnostaa enemmän. Ehkä me siitä pikkuhiljaa!

      Poista
  8. Upeat korut ja sopivat täydellisesti sinulle ja tuohon paitaan <3

    Itse suosin koruissa lähinnä hopeaa ja valkokultaa. Minulla on muutama vakiokoru joita tulee enimmäkseen käytettyä. Viimeisin ostokseni on Efva Attlingin TwoSome kaulakoru jota olen kesällä ahkerasti käyttänyt. Kivaa statement -korua olen etsiskellyt viime kesästä saakka, mutta mieleistä ei ole löytynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oi, Attlingin korut ovat upeita joka ikinen!

      Poista
  9. Kullanväriset korut tosiaan sopivat sinulle tosi hyvin !

    Itse haaveilen Thomas Sabon avainriipuksesta. Taidan mennä tänään Stockalle kuolaamaan sitä ;)

    VastaaPoista
  10. Voi miten ihanat kaulakorut! Juuri tuon tapaista monen ketjun yhdistelmää kaipaan omaan pukukoruvalikoimaan. Muuten olen tuosta välimaastosta, en osaa ostaa muuta kuin aitoja sormuksia, muut saa sitten olla mitä vaan! Kiva on ostaa koruja (aitoja tai ei) reissun päältä, jää sitten aina muisto sieltä missä on ollut...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, monesti reissussa on tarjolla kaikkea nättiä. Niistä saa hyvän muiston! : )

      Poista
  11. Kivan näköinen koru.. ottaisin tosin hopeisena tai valkokultana. Minä käytän vain ja ainoastaan hopeisia koruja..sormuksissa suosin Efva Attlingin sormuksia, nyt sormessa uutukainen rusettisormus :) ja ihan ikuisesti tulen käyttämään kaikkien aikojen suosikkikaulakorua, jonka löysin Kreetalta. Mustaa kumia? nauha ja hopeinen "kolikko", jossa kreikkalaisen mytologian jumalatar Medusa :) Medusan tarina on hieno lisä korulle. Toinen tämän kesän kaulakorusuosikki on KaksiTvån mustassa langassa roikkuvat kolme pikkuruista hopeista pääkalloa, josta Olivialehden bloggaaja Stellakin on maininnut. Tähän kaulakoruun mätsäävät myös korvissa olevat Thomas Sabon hopeiset pääkallonapit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rusettisormus on ihana, itsekin sitä katselin ja koko sarjaa, mutta nyt on tää kultavaihe päällä... Pitääpä tutustua noihin pääkallokoruihin, en ole ihan lämmennyt ajatukselle pääkallo koruna. ; )

      Poista
  12. Heippa, olen lueskellut blogiasi jo jonkun aikaa, mutta en aiemmin ole kommentoinut mitään. Business Womanin blogista olen ohjautunut myös sinunkin lukijaksesi :)

    Mennäkseni tähän koruasiaan, lukeudun ehdottomasti ensimmäiseen tyyppiin missä korujen pitää olla harkittuja. Käytän kyllä mielelläni hopeisia, valkokultaisia ja kultakeltaisia koruja. Tiettyjä mieltymyksiä kyllä löytyy, esim. kihla-/vihkisormuksen haluan valkokultaisena. Mieltymykseni ovat muokkautuneet käyttökokemuksien johdosta, sillä olen pettynyt niin monesti ns. halpiskoruihin. Tai ehkä halpiskoru on väärä sana, sanotaan että koruihin jotka eivät ole aitoa hopeaa tai kultaa. Ne on tummuneet ja kuluneet sen näköisiksi, että mitään ei ole ollut tehtävissä. Ja jopa muutaman käyttökerran jälkeen. Pidän esim. Snö:n koruista, mutta enää en niitä osta sillä ne tummuvat tosi herkästi ja niistä on irronnut väriä paitoihini. Ei kiva! Ja koska ne ovat koruhopeaa, niihin ei tepsi hopeankiillotusaineet. Onko muilla tällaisia kokemuksia vai toiminko jotenkin "väärin" korujeni suhteen? Olen pyrkinyt ne säilyttämään minigrip-pusseissakin jotta välttyisin tummentumilta, mutta ei ole auttanut..

    Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on samanlainen kokemus Snön koruista, se "hopea" menee äkkiä huononnäköiseksi. Kyllähän se varmaan on niin, että kun ne eivät ole aitoa matskua, niin pettymyksiin saa varautua. En minäkään kuvittele, että nuo ylläolevat kestävät ikuisesti.

      Kiva, kun löysit tiesi tänne ja kiitos kommentistasi!! : )

      Poista
  13. Onpas kiva tuo kokonaisuus, toimivat hyvin yhdistelmänä kyllä.

    Minä olen hamsteri mitä tulee koruihin. Mitään ei voi heittää pois ja muovihelmiä säilötään samalla rakkaudella rasiassa kun aitojakin (toki eri rasioissa). Putsaan ja huollan aitoja korujani, halvempia en (en tiedä kannattaisiko se edes). Itse olen hirveän huono käyttämään erilaisia koruja, jotenkin sitä aina vaan on ne samat korut päivästä toiseen päällä. vaihdan rannerenkaita, mutta siinä se taitaa ollakin, kaulassakin aina sama koru (jonka kyllä sain mieheltä ensimmäisenä jouluna lahjaksi, joten tunnearvoa on suunnattomat määrät myös).

    Minä ainakin luen mielelläni koruhaaveistasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siellä sitten ensimmäinen samantapainen kuin minä! Voin ihastua johonkin halpaan riipukseen yhtä palavasti kuin kultakoruunkin. Kyllä niitä kannattaa säilöä, eihän koskaan tiedä, milloin tarvitsee, heh...

      Poista
  14. Snön koruista: olen ysmystä ostanut koruja, jotka ovat oikeasti hopeaa. Niiden tummuminen on ollut lievää, samanlaista kuin hopeakoruissa yleensä. En tiedä, missä muualla aitoja Snön hopeakoruja myydään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole edes tiennyt, että Snöllä on hopeakoruja. Siis mikä on ysmy...?

      Poista
    2. Ysmy eli ystävämyynti. Se on syksyisin ja keväisin Lauttasaaressa. Hesarissa on aina ilmoitus ajankohdasta. Hinnat ovat hyvin edulliset :-)

      Poista
  15. Jaa-a, aloin oikein miettiä mihin kategoriaan sitä kuulun, mutta kun mietin korulippata, niin kyllä suurin osa on ihan sitä sun tätä. Hopea värinä miellyttää enemmän ja jonkin verran on terässormuksia. Ne on käteviä siitä, kun eivät tummu kuten hopea. Mutta lippaassa on laidasta laitaan, Glitterin blingblingi vetoaa minuun aina ;D
    Rakkain koru on ehdottomasti Kalevalan kultainen Aurinkoleijona-koru, jonka olen mieheltäni saanut hääpäivälahjaksi vuosia sitten. Sitä pidetään vain erityistilaisuuksissa jo ihan kokonsakin vuoksi.
    Muuten lempparikoru on tällä hetkellä niinikään mieheltä viime jouluna lahjaksi saatu Nominationin pieni avain-riipus.
    Ja kokoelmaan mielelläni ottaisin vielä Efva Attlingin Mother-earth-riipuksen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, pitäähän naisen elämässä olla vähän blingiä! Kalevala on tosi kaunista, mullakin on monia kivoja, joita kyllä silloin tällöin käytän. : )

      Poista
  16. Tykkään kovasti. Kulta sopii sulle!
    Mulla on aitoja hopeakoruja kun olen enempi kylmien värien ihminen. Lemppareita ovat Efva Attlingin korut, joita löytyy muutamia. Sitten on mm. Ritva Liisa Pohjalaisen koruja ja yksi Kalevalakorun hopeinen. En liiemmin muuten ole niiden ystävä. Snöstä on juu vähän huonoja kokemuksia. Hinta-laatu ei ole ihan kohdillaan. Yhtä hyviä koruja saa H&M:stä ja KappAhlista. Lemppari "rihkamakoruni" on OXXO-designin pitkä amuletti, mutta senkin on ukkokulta jo kertaalleen liimannut yhdestä kohtaa. En käytä kauheasti koruja. Jos on kaulassa jotain, niin silloin ei ole korvissa kuin korkeintaan pienet timanttinapit (hääpäivälahja mieheltä). Jos taas on korvissa vaikkapa renkaat, niin kaulassa ei ole mitään.
    Kullanvärisiä kaulakoruja olen ostanut tänä kesänä kaksi, mutta en oikein osaa pitää niitä. Kello ja sormukset eivät sovi niihin ja olo on jotenkin liian pramea niissä... Tärkein koruni on rannekello, jonka pitää olla oikea kello (ei siis Guess tms.). Multa löytyy yksi arvokkaampi Longiness-merkkinen nahkarannekkeella ja sitten muut on ns. peruskelloja (Certina, Tissot ja Casion Baby-G). Kelloasioissa olen hyvin tarkka, koruissa en niinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, kulta tosiaan sopii mulle hopeaa paremmin. Vautsi, onhan sulle noita koruja kertynyt! KappAhlista olen minäkin löytänyt ihan tosi kivoja käyttöjuttuja. : )

      Poista
  17. Olet kyllä todella tyylikäs lady! Osaisimpa itsekin käyttää epäaitoja koruja. Olen juuri tuota kuvailemaasi 1 tyyppiä, helmet ovat tahitihelmiä, kellot arvokelloja, valkokultaa ja timantteja sormuksissa. Ihailen niitä naisia, jotka osaavat pukukorujen yhdistelyn taidon, itse olen vähän tylsä ja varovainen korujen käytössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi! En mä tiedä, onko se aina niin hyvä, että ostaa pukukoruja. Olen miettinyt, pitäisikö minun vähän satsata kunnon koruihin. No, we´ll see.

      Poista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.