25.3.2017

Onko blogien spontaanisuus hävinnyt?



No huh, mikä otsikko. Ei ole tarkoitus provota tai olla raflaava, vaan saada teidät lukemaan tämä kirjoitus. Ja se sivuaa kuitenkin viime kuukausien ajatuksiani täysin. Luin nimittäin eilen Suvin ja Hertan blogeista mustaa valkoisella sitä mitä olen itsekin viime aikoina miettinyt.

Kun on kirjoittanut blogia jo kuusi vuotta, on nähnyt blogimaailman muuttumisen. Enää ei muotiblogeissa nähdä spontaaneja räpsyjä, vaan kaikki on tarkkaan mietittyä ja kuvattua ammattikuvaajan linssin läpi. Kuvankäsittelytaidotkin ovat huikeat, ja ne osaa ihan kaikki bloggaajat. Kameravarustus on kuin ammattilaisella. Lisäksi pitää osata markkinointia, hakukoneoptimointia ja myyntiä. Ja viimeisimpänä pitää vlogata. Koska kaikki kohta vloggaavat.

Blogi on yhä useammalle työ. Kotikutoisuus on hävinnyt yhtä varmasti kuin suosikkilistat blogien sivupalkeista.



Tähän kaikkeen verrattuna poden pelkoa, että en tahdo enää pysyä mukana. Pelkään, etten riitä enää itselleni, kohta en lukijoillenikaan. Sellaiset tavalliset jutustelupostaukset eivät enää riitä, vaan juttujen tulisi olla mielenkiintoisia ja jollain tapaa aikakausilehtimäisiä. Kuvien tulisi olla upeampia. Sehän on selvää, että sellaisia juttuja ei pysty tuottamaan, jos ei bloggaa työkseen. Minun pääni ei toimi arkikiireiden keskellä, ei henkeviä hyrrää.

Ja sitten se suurin peikko: olen tylsä. Minulla on tavallinen elämä, käyn töissä, tulen kotiin, laitan ruokaa, siivoan, jumppaan, teen lisää töitä, menen nukkumaan. Varsinkin pari viime vuotta ovat olleet niin arkea, niin arkea, että revi siitä juttua. Ei ainakaan matkajuttua: ollaan käyty Kroatiassa, ollaan käyty Virossa.

Lähes joka päivä on kuitenkin halu kirjoittaa edes jotain pientä, mutta päivän asu tuntuu riittämättömältä. Tasapainottelen siis jonkinlaisen kotikutoisuuden pelon ja kunnianhimon rajamailla. Olen supertavis, en riitä, ei ole aikaa.

En sentään vertaa itseäni ammattilaisiin, vaan yritän saada itselleni sparrausta lukemalla niitä. Silti tajuan aikani rajallisuuden ja ikävöin vähäsen niitä päiviä, kun kuva laitettiin käsittelemättä blogiin ja juttu oli iloista ja vähän naiviakin tajunnanvirtaa.



Olen vannonut, että sinä päivänä kun tämä ei ole enää hauskaa, lopetan. Vaan kun se edelleen se on! Siinä on sydän mukana ja se on intohimo. Rakastan muotia ja vaatteita, ne ovat minulle sekä ilo että pahe. (Kun olin parikymppinen, pikkuveli ihmetteli miten ehdin pitää kaikkia vaatteitani... No, sillä tiellä taida olla edelleen.) Ja blogi on mainio kanava purkaa sitä ja luoda palanen jotain omaa.

En jaksaisi kirjoittaa blogia vain yhteistyöt silmissä kiiltäen, vaan koska ylipäätään saan tästä niin paljon iloa elämään. Inspiroidun kauniista asuista, lehdistä ja kuvista, ja kyllä, pidän myös kovasti lempimuotibloggaajieni tyyleistä ja saan vinkkejä ja inspistä itsellenikin. Eikö se ole juuri tyyli- ja sisustusblogien perimmäinen tarkoituskin, saada ideoita ja palanen kauneutta elämäänsä.

Vaan samalla olisi ihana säilyttää tietty spontaanius postauksissakin. Ettei aina tarvitsisi olla niin just. Kun lukee esimerkiksi ruotsalaisia muotiblogeja (vaikka Emilia de Poret`n täällä), ote on jotenkin paljon rennompi kuin suomalaisissa blogeissa.

Mitä mieltä sinä olet blogien upeista kuvista ja stailatuista jutuista? Pitäisikö palata takaisin - vai olisiko se enää ylipäätään mahdollista?

Ps. Toi paita - kiteytyköön siinä bloggauksen ydin. Aika hyvä, vai mitä?

46 kommenttia:

  1. Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Blogit ovat nykyään liian teennäisiä ja tehtyjä, juuri jokaista kuvan väripikseliä myöten. Niistä puuttuu lämpö ja elävyys. Liikaa kaupallisuutta, liikaa materiaa ja suuria egoja. Onneksi löytyy kuitenkin niitäkin kirjoittajia, jotka kertovat suoraan ajatuksiaan ihan arjesta ja ns. normaalista elämästä. Egotonta elämää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tavallaan ymmärrän se toisen maailman. Itsestä on tehty brändi, ja blogi on referenssi ja työnäyte. Nuorille bloggaajille tulee uskomattomia työmahdollisuuksia. Minusta ykkösbloggaaja on Alexa Dagmar, joka on tehnyt kirjan, sisustaa kahvilabrändiä ja vaikka mitä. Hän on uskomattoman kunnianhimoinen, ahkera ja taitava. Ja hyvin hauska ja maanläheinen, mitä olen muutaman kerran hänen kanssaan jutellut. Alexa osaa minusta tuoda myös persoonaansa blogiin.

      Mutta pointtini oli siinä tosiaan,että mitään kauhean suunnittelematonta ei muotiblogeissa tosiaan enää näe.

      Poista
  2. Luen blogiasi juuri siksi kun se on tällainen kuin on. Ei liian suunniteltu ja kiiltokuvamainen ja ns.yliyritetty. Kiitos kun jaksat jatkaa samalla linjalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä. En varmaan edes osaisi kovin kiiltokuvaa tehdäkään...

      Poista
  3. Moi Marjukka, mä olen 50+ bloggaaja ja blogien suurkuluttaja. Oma intohimoni ovat hevoset, ilman niitä olisin varmasti muoti- ja sisustusfriikki. Luen enimmäkseen ratsastukseen liittyviä blogeja, ja vain muutamaa muotiblogia. Sinun blogisi tulee kuitenkin aina luettua ja juurikin tämän aitouden ja "kotikutoisuuden" takia, ja tarkoitan tätä positiivisella tavalla. Kuvasi ovat aina kauniita ja laadukkaita, mutta blogissa on vahvasti myös mukana persoonasi. Juuri se houkuttaa lukemaan, on kuin juttelisi ystävän kanssa, jos ymmärrät mitä tarkoitan. Sellaiset arjen pienet mietiskelyt ja oivallukset ovat juuri blogien helmiä. Eli ainakin minulle kelpaat tällaisena mitä parhaiten. Kiitos mukavasta blogista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Liisa, eikö ole mahtavaa, että harrastukseen kuin harrastukseen löytyy blogeja! Kiitos sanoistasi, itsekin pidän blogiani aika maanläheisenä ja kuten nätisti sanoit, hyvällä tavalla kotikutoisena. Kuvaus kiinnostaa ja olen siinä mielestäni kehittynytkin. Mä tykkään myös lukea arjen pikku juttuja muiden blogeista asukuvien ohella. Kiitos sinulle ja mukavaa viikonlopun jatkoa!

      Poista
  4. Marjukka, sinun blogiasi on ihana lukea juuri "tavallisuuden" vuoksi. Tällainen tavallinen keski-ikäinen nainen ei jaksa innostua glamourista eikä pintakiillosta. Jatka samaan malliin. Odotan jo seuraavaa postaustasi. -Vuokko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä Vuokko olet ollut kauan lukijani, kiitos siitä. Juu, oma elämä on ihan tavallista, ja se onkin parasta, eikö vain. Ihana, tavallinen arki. Ja joskus pikku ripaus glamuuria. : )

      Poista
  5. Hei!
    Olen lukenut blogiasi alusta lähtien ja edelleen tämä on se blogi jonne tulen ensin katsomaan päivän jutut. Blogisi ei ole teennäinen ja onhan se tyyli täälläkin hioutunut :) Upeita ja viimeisen päälle harkittuja blogeja on kiva käydä katsomassa silloin tällöin mutta ne eivät jaksa pitää mielenkiintoa yllä, pinnallisuus on niin ilmiselvää ja sisältö tuntuu muoviselta. Blogisi kautta välittyvään elämäntapaan on paljon helpompi samaistua. Lisäksi blogisi sivusta on kiva käydä katsomassa ovatko muut kirjoitelleet uusia postauksia. Joten miten sen biisin sanat menivätkään...pysy aina tuollaisena äläkä koskaan muutu... ;)
    Kiitos siitä että piristät päiviäni säännöllisesti!
    Aurinkoista kevättä Sinulle!
    t. Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, tyyli on tosiaan hioutunut, mutta niinhän se menee, mä en todellakaan ole "tyylini löytänyt", vaan on kiva kokeilla uusia juttuja. "Hei älä koskaan ikinä muutu", toivottavasti kuitenkin jotenkin kehityn. Kiitos sinulle ihanasta kommentista, kyllä te mun lukijat vaan ootte niin parhaita!

      Poista
  6. Todellakin on mennyt liian kaupalliseksi ja jopa teennäiseksi. En tarkoita sun blogia vaan yleisesti. Olen lopettanut lukemasta postauksia joissa on "kaupallinen yhteistyö". En kaipaa mainoksia vaan oikeaa elämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän pointtisi, mutta myös sen, että blogi on monelle työ. Kyllä mä pidän myös hyvin tehdyistä yhteistöistä, kuten esim. Muoti mielessä ja Jonnamaista tekevät, myös Stella on taitava. Tietty liika on liikaa, mutta yhteistyöt tuovat kuitenkin ammattibloggaajalle leivän. Onneksi voi sitten skipata yhteistyöt, jos ei niistä tykkää. : )

      Poista
    2. Niinpä, onneksi voi valita mitä lukee :) Jatkoajatusleikkinä voi miettiä onko puhdas ammattibloggaus enää sitä mihin tarpeeseen blogit ovat syntyneet. Nykyään ihan aloittelija-blogeilla on paljon mainospuheita ja yhteistyökumppaneita. Ehkä kirjoittamisen materiaali alkaa huveta tai kirjoitetaan dollarin kuvat silmissä. Niinkuin Tuulanneli kirjoitti alempana, kiiltokuvat näkee lendissä. Hyvää kevättä!

      Poista
    3. Se voi juurikin olla näin. Kuka olisi arvannut kuusi vuotta sitten missä blogimaailma nykyään on. Indiedays oli vasta syntynyt ja lehdillä oli muutamia bloggaajia. Toisaalta blogi on hyvä mahdollisuus yrittää "lyödä läpi", mutta vaikeaa se nykyään on. Toisaalta voi kirjoittaa "yhteistyössä" pelkästä ripsiväristä, joten sekin kirjo on aikamoinen... Blogi on myös yrityksille halpa markkinointialusta, ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että siitä näkyvyydestä kuuluu maksaa. Kaikki muuttuu, ja blogiskene siinä sivussa. Mutta edelleen on puhtaita harrastusblogejakin. Kiitti hyvää kevättä sullekin - nyt on ulkona kauhea tuuli...

      Poista
  7. Olen samaa mieltä. Osa blogeista on mennyt liian siloitelluiksi ja ne yrittävät olla kuin editorial-julkaisuja. Silti minua eniten ärsyttää monien blogien huono kirjoitusasu. Kuvat voivat olla kauniita ja todella taidokkaita, mutta teksti vilisee kirjoitusvirheitä, argh. Sinun blogissasi ovat sekä kuvat että tekstit laadukkaita. Jaat juuri sopivasti omasta elämästäsi, et liikaa kuitenkaan. Arvostan sinua, että vaativan työn lisäksi jaksat ja pystyt tuottamaan tasokasta blogia.

    Kävinpä nyt vilkaisemassa Alexa Dagmarin blogia, siitä on vuosia, kun kävin hänen blogissaan. Täytyy sanoa, että sinun blogisi viehättää minua paljon enemmän. Ehkä pystyn paremmin samastumaan sinun elämääsi, sillä olemme samaa ikäluokkaa. Lisäksi tyylisi on hyvin lähellä omaani ja olenkin saanut sinulta monia asuvinkkejä, kiitos niistä. Hienoa tietysti, että Alexa elättää itsensä blogillaan ja on kovasti menestynyt. On kuitenkin eri asia tehdä blogia kokopäivätyönä, silloin sen hiomiseen on aikaa ihan eri tavalla kuin esimerkiksi sinulla.

    Kiitos, kun jaksat pitää blogia meidän ilonamme!
    Tiina1412

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Tiina kommentista, ihanaa kun olet jaksanut sitä tehdä!Kyllä muakin ärsyttää ontuva teksti, ja varsinkin itselläni, jos huomaan virheen tai kökön lauserakenteen!

      Olen joskus miettinyt jaksaisinko tehdä blogia kokopäivätyönä, se olisi aika erilaista kuin oma hommani. Olisihan se kiva kokeilla, jos joskus tulisi mahdollisuus vaikka ottaa virkavapaata. Olisi ihan eri tavalla aikaa ja voimia paneutua ihan ideointiin ja markkinointiin, jossa olen tosi ontuva.

      Kiitos sinulle kommentistasi!!

      Poista
  8. Hei.
    Ei ehjää kannata korjata.
    Jatka samaan malliin.

    Aurinkoa kevääseen.
    Tv Marja Terttu

    VastaaPoista
  9. Heippa Marjukka :)

    Mielenkiintoinen postaus ja ainakin minulle ajankohtainen asia. Olen itsekin kipuillut näiden samojen asioiden kanssa. Me kuitenkin kirjoitamme blogia ihan harrastusmielessä ja tämä on meille rakas harrastus.

    Aikoinaan kun aloin lukea blogeja, niin minua viehähti juuri blogien arkipäiväisyys. Naisten lehdet olivat unohtaneet meidät tavallisest kuluttajat. Eksyin aikoinaan aika nopeasti blogiisi ja tykästyin. Sinä ja Sara olitte minulle esikuvia, kun aloin itse kirjoittaa blogia.

    Jatka vain samaan tahtiin Marjukka, koska meidän blogeille on kysyntää. Myönnän, että en paljoa seuraa näitä kiiltokuvablogeja, koska niistä puuttuu se jokin. Ostan naistenlehtiä, kun haluan katsella laadukkaita muotikuvia.

    Blogeissa tulee näkyä elämä ja sielukkuus. Uskon, että blogeja luetaan tämän elämänmakuisuuden takia. Näin ainakin minä teen. Blogisi on täynnä aitoa elämää!

    Aurinkoa sinun sunnuntaihin Marjukka :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit, meidän ei tarvitsekaan olla ammattilaisia, koska tämä on harrastus.

      Samasta syystä mä aloitin blogin, naistenlehdissä ei ollut oikein mitään ikäiselleni, tai se oli huonosti toteutettu. Kiitos, minusta on ihanaa, että myös muotiblogeissa on aikuisia mukana. Lieneekö jo iän tuoma viisaus ja medialukutaito, että blogimaailmaa katsoo vähän eri tavalla kuin ihan nuoret.

      Kiitos kommentista ja samoin sinulle! Varmaan nähdään sit IBA-päivänä?

      Poista
  10. Hei Marjukka! Niin kuin elämässä yleensä ei kannata kopioida tai matkia toisia. Sinä olet löytänyt tyylisi ja arvosi. Pysy vain uskollisena omalla tavallesi kirjoittaa ja tehdä blogia, olet vaan paras! t. Aila

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan ei, matkimalla ei jaksa kauan blogia kirjoittaa. Sinä sanoit naulan kantaan, uskollinen itselleen tulee olla ennen kaikkea, ja sitä olen kyllä mielestäni ollut. Kiitos sinulle!

      Poista
  11. Ihan samoja ajatuksia olen Marjukka minäkin päässäni pyöritellyt. Ja vähän kirjoitinkin siitä blogiini.

    Vaikka itse olen blogannut vasta vajaan vuoden, niin lukijana olen huomannut tuon valtavan eron mitä vuosien saatossa on blogeissa tapahtunut ja kyllä se ainakin itselleni tuo tietynlaista epävarmuutta, että ketä kiinnostaa tällaisen ihan tavallisen naisen elämä ja asut. Jotenkin myös se tyylillä leikitteleminen tuntuu niin kovin pinnalliselta aikuiselle naiselle, vaikka rakastankin ylikaiken vaatteita ja käsilaukkuja. Tuntuu, että ei ole mitään annettavaa ja muut hoitaa senkin paljon laadukkaammin ja paremmin.

    Sitten päätin, että mitäpä sitä suotta murehtimaan miten muut ne asiat tekee, minä teen omalla tavallani ja niin kauan kun se tuo minulle iloa (ja lukijoille toki myös), niin jatkan tavallani.

    Sinun blogistasi olen tykännyt jo vuosia. Juurikin se, että elämä näkyy blogissasi, ja kaikki ei ole viimeisen päälle siloiteltua puhuttelee minua. Aito arki.

    Aurinkoista sunnuntaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä olen sun blogia lukenut, sullahan on valtavasti sanottavaa ja mielipiteitä, asukuvasi ovat upeita ja koiratkin siellä vielä ; ) Mä vastustan naisten itsensä moittimista "pinnalliseksi", sillä luen pinnallisuuteen välinpitämättömyyden toisista ihmisistä ja tietynlaisen itsekkyyden. Sitä sinä et ole, enkä ole minäkään. Me ymmärrämme ja näemme ihmiset. Kuten eräs ystäväni sanoi:"Nainen tarvitsee käsilaukkunsa", eli nautitaan me vaan kauniista asioista ja eletään täyttä elämää.

      Kiitti sinulle samoin, Mari!

      Poista
  12. Hei Marjukka!
    Olen blogisi lukija juuri siitä syystä, että kirjoitat aidosti ja myönteisesti elämästäsi ja silti pääsemme muodin maailmaan mukaan. Seuraan toki muitakin blogeja, mutta sinun blogisi ja Anne Melenderin Muoti mielessä -blogi ovat ehdottomia suosikkejani.
    Usein blogistit kirjoittavat ja kuvaavat aivan samoja juttuja ja blogeja tuskin eroittaa toisistaan. Se myös häiritsee, että niissä jotenkin ihannoidaan elämää, joka on kaukana arjesta. En jaksa innostua merkkilaukuista tai hotellielämän ihanuuksista. Myös liian suunnitellut ja poseeratut kuvat ovat tylsiä.
    Elämään mahtuu niin monenlaisia asioita ja pienet pilkahdukset siitä myös blogien kautta ovat tervetulleita. Kiitos Marjukka blogistasi ja aurinkoista kevättä! ☀
    Annu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Annu! En mäkään jaksa innostua sellaisesta, joka ei ole tavallista elämää. Ja joskus saa olla niitä juhlahetkiä hotellissa, mutta kyllä ihan tavallinen arki on vaan parasta. Mä kyllä kiinnostuneena innostun laukuista - auts - mutta eihän se nyt ole koko elämä ja pitkässä juoksussa se on mitätön asia.

      Sinäpä sen sanoit, pilkahdukset, sen verran sitä uskaltaa itsestään antaa, mutta kun uskaltaa, teidän lukijoiden reagointi on niin palkitsevaa! Kuten tämä sinunkin kommenttisi. Kiitos samoin sinulle, Annu!

      Poista
  13. Ei ole tylsää olla tavis, kun yrittää löytää kauneutta sen tavallisen, rakkaan ja tutun elämän keskellä. Juuri sellaiselta sinun blogisi vaikuttaa ja siksi sitä onkin aina kiva lukea ja katsella. On hyvä, että meillä aikuisilla naisilla on blogeja, joissa on juttuja joihin voi samaistua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti, kiitos. Mä olen vähän melankolinen ja pessimistinen luonne, joten se on tehnyt tosi hyvää blogata ja pitää hyvää tuulta sillä tavalla yllä. ; ) Kauneutta ei voi koskaan olla elämässä liikaa, ja sillä tavalla sitä jaksaa, kun on joskus raskaampi vaihe yllä.

      Poista
  14. Minä olen blogisi lukija, mutta ennen kaikkea katsoja. Eli minä tykkään vaikka esittelisit päivän asun joka postauksessa. Jutut joissa esittelet vaikka jonkun liikkeen kauden uutuus vaatteita ylläsi ovat myös suosikkejani. Muoti kiinnostaa, mutta kosmetiikajutut ei niinkään, eli ne voin hypätä yli. Ei se haittaa jos joku juttu ei kiinnosta, vaan katson kiinnostaako sitten seuraava postaus. Sun kuvat on hyviä, mutta minusta samasta asusta riittää hyvin pari kuvaa. Ja ne ruoka tai leivontaohjeet joita laitat on ollut kivoja ja jotain olen kokeillutkin. Suosikkilista on minusta myös tosi tärkeä olla blogissa. Erääseen toiseen blogiin menen oikeastaan vaan siksi kun siellä on niin hyvä lista.
    Valoisaa kevättä sinulle toivotellen, Lea

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Lea kommentista, hyvä ja arvokkaita pointteja kirjoitit! Päivän asut ovat myös muissa blogeissa omia suosikkejani. Listat ovat minustakin tärkeitä, ainakin aikuisten blogeja-listaani luetaan edelleen kovasti. Pitäsikin käydä se läpi taas.

      Aurinkoista kevättä sinullekin!

      Poista
  15. Minä en ole huomannut blogien spontaanisuuden häviämistä. Mutta luen tosi laidasta laitaan erilaisia blogeja: hääblogeja, puolisonetsimisblogeja, vauvablogeja, mummoblogeja, käsityöblogeja, kirjablogeja (myös yhtä, jossa julkaistaan romaania pala palalta), syöpäblogeja, kuvattomia mielipideblogeja, päiväkirjablogeja, laihdutusblogeja, puutarhablogeja, omavaraisuusblogeja, (taide)valokuvablogeja, ulkomaillemuuttoblogeja, ulkomailla-asumisblogeja, matkablogeja. Blogin pitää olla sellainen, että kirjoittajan oma ääni kuuluu ja eroaa muista. Sellaisia blogeja en jaksa, joissa samasta aiheesta on otettu kymmenen melkein samanlaista kuvaa, vaikka olisivat kuinka hyviä. Ihan todellisista taidekuvista pidän, silloin ei tarvitse olla tekstiäkään yhtään. Mutta erittäin monissa lukemissani blogeissa ei ole kuvia ollenkaan. Minulla on erittäin hyvä lukunopeus, joten siinä ajassa kuin kuuntelisin yhden vlogin, olen lukenut kymmenen blogikirjoitusta. Vlogeja en siis jaksakaan seurata yhtään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, sä olet todellinen blogien suurkuluttaja ja miten monelta genreltä! Spontaanius ei ole ainakaan noista hävinnyt - puolisonetsimisblogeja?? En ole koskaan kuullutkaan sellaisesta. Mutta tästä sen näkee, että blogiskene on tosi laaja ja me tyyliblogit vaan ihan hippunen koko kirjosta!

      Poista
  16. Yksi syy, miksi olen lopettanut useimpien blogien lukemisen, on juuri tuo liika kiiltokuvamaisuus ja siloittelu, kaupallisuudesta puhumattakaan. Erityisen paljon tätä on sisustusblogeissa.. itselläni on mennyt mielenkiinto sitä kautta. Eli ehdottomasti tykkään Marjukka edelleen sinun blogistasi all over. Tästä sinun blogista minun omakin bloggaajan "urani" aikoinaan lähti ja osittain ehkä paineiden alla myös päättyi. Nyt en varmaan enää voisi aloittaa bloggausta, en osaisi kuvata hienoilla kameroilla, hienoja kuvakulmia, vaan räpsin päivän asut ajastetulla itselaukaisimella, tavallisella kameralla..

    Toisin sanoen, ehdottomasti kotikutoisuus, rentous, arkisuus ja AITOUS on juuri sinunkin valtit! Jos haluan lukea sitä kaupallista, siloitettua tekstiä ja vimpan päälle kuvia (enkä tarkoita etteikö sinun jutut ja kuvat olisi erinomaisia) ostan Voguen tai Avotakan. Haluan lukea aidosta elämästä, pursuavista vaatekaapeista, epäonnistuneista shoppailuista, ihanista second hand-löydöistä, alelaarien ostoksista, omista mielipiteistä, omasta tyylistä, sinun tekemistä ostoksista, sinun tyylistä!

    Keep on rocking!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä muistan kun lopetit, ja voi että se oli harmi! Mutta aikansa kutakin. Blogin kautta mekin tutustuttiin, onneksi!!!! Jos jotakin bloggaus on antanut, niin nimenomaan ystäviä ja uusia ihmisiä elämään, ja mikään vaate tai voidepurkki ei ole sen arvoinen kuin ystävät.

      Heh, no kuule täällä olisi yksi pursuava vaatekaappi, voi hertti sentään. Mä en ole tosiaan mikään capsule-ihminen... Kiitos ihanan tsemppaavasta kommentista, ja perjantaina sit nähään, nii kivaaa!!!!!

      Poista
  17. Älä vain lopeta tai vaihda tyyliäsi! Blogisi on niin kovin hyvä juuri tällaisena. Iltani on pelastettu, kun työpäivän, kotitöiden ja liikunnan jälkeen istahdan sohvalle lukemaan tekstejäsi. Vaikka kirjoitat tavallisista asioista, teet sen taitavasti ja kiehtovasti. Pilkunviilaajana arvostan myös oikeakielisyyttäsi! En koskaan palaa blogeihin, joiden kirjoittaja ei hallitse kieliopin perussääntöjä, kuten yhdyssanoja. En vaikka kuvat olisivat kuinka upeita tahansa. Sinä et senkään suhteen tuota pettymystä :)
    Kati

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että miten ihanasti sanottu..."Iltani on pelastettu." Niisk!!! Kiitos!

      Poista
  18. Totta puhut Marjukka!
    Minulla on välillä kamalan huono omatunto kun en ehdi panostaa valokuviin ja juttuihin riittävästi. Jotenkin elämässä on noita liikkuvia osia niin paljon.

    Välillä mietin ihan tosissani, että lopetan. Kipinä oli kadoksissa - halusin kirjoittaa, mutta tauot vaan venyivät ja kynnys kasvoi kasvamistaan. Tuntui siltä että oma blogi on jonkinlainen ameeba. Ja koko ajan mietin että mitä lukijat haluavat? En osannut ajatella, että blogi on minun, joten jututkin on minun. Nyt kun tiedän, että keskityn harrastukseen niin se helpotti kummasti. Ja kunhan saan sen toisen blogin avattu Kivelälle, niin johan mun "sillisalaattifiilis" selkenee!

    Mutta kiitos siitä kun kirjoitat ahkerasti ja otat kauniita kuvia. Tänne on aina ilo tulla! <3 Ihanaa kevättä sinulle (siitepölystä huolimatta!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, että jokainen bloggaaja, joka ottaa vähänkin tosissaan tämän jutun, miettii just noita samoja. Haluaisi panostaa, mutta ei ehdi, koska pitää hoitaa päätyö, perhe, mikä juttu milloinkin. Ja se on ansa, jos alkaa yrittää liikaa lukijoiden päätä miettiä. Eli tehdään vaan omannäköisiä blogeja, siitä se kuitenkin innostus lähtee! Kiitos kommentistasi, Annu!

      Poista
  19. Amen! Kuten Suvinkin kirjoitus, myös tämä sinun on aivan kuin mun ajatuksista ja näppikseltä. TISMALLEEN samat tuntemukset, ihan kaikesta bloggaamiseen liittyen. Eniten oman blogini suhteen minua vaivaa juurikin tuo että olen aivan tavis, jolle ei koskaan tapahdu mitään :D Ei ole reissuja, ei yhteistöitä, ei mitään hohdokasta postailtavaaa... eikä ammattivalokuvaajaa, ainoastaan omat tyttäret ja ilmainen kuvankäsittelyohjelma :D

    Mutta olen tullut siihen tulokseen, että vloggaamaan en ala. Enkä enää nykyään sorru ostamaan mitään ajatellen, että tämä näyttäisi kivalta blogissa. Sorruin tuohon aiemmin ja siksi tilini on ammottanut vuosikaudet tyhjyyttään - ja koti pursuillut kaikkea turhaa.

    Ja kuten moni muukin on jo sanonut, itse pidän blogistasi sellaisena kuin se on! En jaksa kuunnella vlogeja, mieluummin luen itse - tai katson vain kuvat jos jostain syystä teksti ei kiinnosta (siis yleisesti ottaen kaikissa blogeissa). Eiköhän jatketa siis valitsemallamme kotikutoisella linjalla niin kauan kuin se itsestä tuntuu mukavalta?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paitsi että sä kuvaat kuin ammattilainen - niin upeita otoksia aina! Mikä kuvankäsittelyohjelma sulla on käytössä?

      Eli juu, jatketaan me vain omalla linjallamme, sillä olemme kohderyhmämme löytäneet, ja ilmeisesti se pitää blogeistamme. Välillä olisi tosiaan ihana vähän hohdokkaammista asioistakin kirjoittaa, mutta tää on tätä tavallista, työssäkäyvän elämää, ja sellaisena ihan riittävän hyvää. Kiitti kommentista, Marja!

      Poista
    2. Photoscapella olen käsitellyt kuvani aina... joskus mulla oli joku testiversio Lightroomista mutta en ikinä ehtinyt / jaksanut perehtyä siihen :D

      Poista
  20. Totta kirjoitat - ja tuntuu, että uudet, juuri aloittaneet bloggaajat osaavat jo valmiiksi kaikki taidot, mitä bloggaamisessa tarvitaan - ja jos eivät osaa, ostavat ne.
    Mutta kyllä minä vielä tahdon uskoa, että meille harrastajabloggaajillekin on oma rakomme - ja jopa sellaisille höpisijöille kuin minä surkeine valokuvineni.
    Itseäni on rauhoittanut se taannoinen julistautumiseni hitaaksi bloggaajaksi - sen nimeen vannon edelleenkin.
    Minä tykkään itse lukea blogeja, joista näkyy bloggaajan persoona - ja valitettavaahan se on, että kun blogista tulee ammatti, se persoona monesti häviää.
    Eiköhän jatketa tällä omalla linjallamme - kukin omallamme. Eikä edes verrata itseämme muihin - siitä kun ei hyvä yleensä seuraa;)
    Sinun blogistasi tykkään just tällaisena <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpö höpö, tiedät itsekin, että olet suosittu bloggaaja, etkä mikään höpisijä! Mä en oikeastaan osaa edes kategorisoida itseäni, edes muotibloggaajaksi, tunnen olevani siihen liian vanha, lifestyleä en varsinaisesti edusta... vaikiaa on! Jatketaan omalla linjalla, se on hyväksi havaittu ja paras linja!

      Poista
  21. En osaa oikein edes sanoa tähän keskusteluun mitään syväluotaavaa, kun en ole tuota muutosta kokenut. Aloitin bloggaamisen vasta viime vuoden tammikuussa. Sitä ennen en ollut edes lukenut kenenkään blogeja. Halusin vain kirjoittaa ja valokuvata. Kummastakin olin aina tykännyt. Mutta mulla ei ole sitä hienoa järkkäriä, enkä koskaan käsittele kuviani tippaakaan - silti ne ovat minusta omalla tavallaan täydellisiä. Joskus niitä joku kehuukin:) Kommentteja on aina ihana saada. Toivoisin, että useammat jättäisivät niitä jälkeensä. Mutta tosiaankin - niin kauan kun tämä on hauskaa ja antoisaa, bloggaan :) Salaa toivon, että joku oikein innostuukin jutuistani...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bloggaaminen on tosi mukavaa, ja hyvällä tuurilla tosiaan muutkin tykkää! Mulla on "ruokahalu kasvanut syödessä" , eli olen kiinnostunut järkkäristä ja kuvankäsittelystä. Sulla oli kivoja juttuja ja hyvä pohja! Ihana kun kommntoit, jokainen kommttinon tosiaan kiva!

      Poista
  22. Hei miten multa on mennyt tämä postaus ohi!

    Ihana Marjukka <3 sun blogia olen lukenut ihan alusta saakka ja meillä on paljon yhteistä mm. Evita-aika. Suotta sitä pohtii liikaa asioita, keskittyy siihen mitä itse haluaa kertoa lukijoille. Sehän on vähän kun tyttökavereille juttelisi, ihan samoja asioita itse ainakin blogissani postailen. Sillä tavalla tämä tylsä elämäkin tuottaa aiheita. Minä jos kuka olen tavallisista tavallisin ja tylsistä tylsin, silti nyhtäisen aina jotain postattavaa. Ajattelen että blogi on niiden kauniiden ja ilahduttavien asioiden jakamista, joita elämässä joka päivä on. Tottakai joskus mietin etukäteen jonkin aiheen josta haluan kirjoittaa, tai on yhteistyöpostaus briiffeineen. Mutta noin muuten suuri osa postauksistani tulee samana päivän spontaanisti - otan kameran käteen ja mietin mitä kuvaan.

    Mitä tulee visuaalisuuteen, niin olen halunnut tietoisesti opetella kuvaamista ja kuvankäsittelyä, koska aihe kiinnostaa minua. Sitäpaitsi, olen aika kunnianhimoinen jos johonkin ryhdyn haluan kehittyä.

    Nautitaan kaikki bloggaamisesta, niin kirjoittajina kuin lukijoinakin :)

    Kiitosterkut vielä Annulle joka mainitsi lukevansa blogiani <3

    VastaaPoista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.