17.12.2017

Miksi joulukorttien kirjoittaminen on niin vaikeaa?

Joulukortit tuntuvat vuosi vuodelta menettävän suosiotaan, ja moni ilmoittaakin antavansa joulukorttirahat hyväntekeväisyyteen. Sitten on tietenkin vielä oma, ahkera koulukunta, joka tekee itse upeat kortit. Itselleni korttien kirjoitustyöhön on kieltämttä vaikea ryhtyä, mutta vielä sitä teen. Uskon, että kortti ilahduttaa saajaansa edelleen, tunne siitä, että sinä muistit juuri minua.

Siinä ne kortit ovat olleet työpöydälläni jo toista viikkoa. Joka joulunalus päätän, että nyt kirjoitan kortit ajoissa, mutta aina ne jäävät viime tippaan.

Pidän joulukorteista! Kyllä vain!

Muistan vuosia, jolloin niitä tuli kymmeniä, ja aina töistä tullessa, postilaatikon kautta kurvatessa, oli hauska katsoa kuka oli muistanut meitä tänä vuonna. Itsekin tuli lähetettyä parhaimmillaan kymmeniä kortteja. Säästin vuosikausia vanhoja joulukortteja siinä toivossa, että keksisin niistä jotain askarreltavaa. Turha toivo: en ole askartelija ollenkaan. Ainoat joulukortit, joita säilytän, ovat isovanhempieni kihlakortit, olisivatkohan vuodelta 1937.



Tänä vuonna kortteja on vähemmän, sillä yhä useampi ystävä tai vanhempi sukulainenkin on liittynyt Facebookiin, jonne olen useana vuonna jättänyt valokuvatervehdyksen kavereille. Vaan kortteja lähtee edelleen tädille ja sedille, kummitädille sekä muutamalle serkulle.

Kuinka vaikeaa, ihan aikuisten oikeasti, on kaivaa se exel koneeltaan ja kirjoittaa ne muutamat tervehdykset? Kysyn sitä vaan itseltäni, kun kortit minua tuossa yöpöydällä tällä hetkellä tuijottavat. Valitsin kortitkin huolellisesti, tykkään Minna Immosen taiteesta, ja tänä vuonna hänen joulukorttinsa tuntuivat omiin fiiliksiini sopivilta. Postimerkit ovat ostettuna myös.



Olenko ihan dinosaurus kortteineni, joita itsepintaisesti vain kirjoitan? Lähetetkö sinä kortteja? Onko sinusta kiva saada niitä?

Lue myös: Joulukorteista ja kihlasilkeistä


Mukavaa kolmatta adventtia!


                                              Facebook / Instagram / Blogit.fi / Bloglovin`

21 kommenttia:

  1. Minä päätän joka vuosi, etten kirjoita yhtään joulukorttia. Sitten ihan vihoviimeisenä päivänä postitan kortteja, sillä tiedän niiden ilahduttavan etenkin vanhempia sukulaisia. Tänä vuonna kortit taitavat jäädä postittamatta. Niitä on ilo saada, mutta en käsitä miksi niiden lähettäminen ylipäätään, saati ajoissa, on niin vaikeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten se voikin olla niin vaikeaa, ja ihan oikeasti se vie vain 15 minuuttia. Kaksi korttia ollaan saatu tähän mennessä.

      Poista
  2. Kyllä, edelleen lähetän joka vuosi itse tekemäni kortit, vaikka vuosi vuodelta kortteja tulee yhä vähemmän.

    VastaaPoista
  3. Lähetän joulukortteja joka vuosi, määrä on pudonnut yli sadasta reiluun viiteenkymmeneen. Joka vuosi kirjoitamme itse vuoden kuulumiset, tulostamme ne tarrapaperille ja liimaamme mieheni leikkaamiin korttipohjiin. Osoitteet tulostamme myös tarrapaperille. Helppoa ja aika nopeaakin. Näin ysätävät ja sukulaiset, joita näkee harvemmin tai jotka eivät ole Facebookissa, saavat pienen kuvan tärkeimmistä tapahtumistamme sekä hyvän joulun ja uuden vuoden toivotuksen Tänä vuonna meinasi tulla kiire, koska halvempi postimaksutaksa olikin jo yllättäen 12.12. Miila-koirankin nimi oli kortissa, mutta seuraavana päivänä se jouduttiin yllättäen lopettamaan. Töissä muistamme kortein ja pienin lahjoinkin, ainakin lähimpien kollegoiden kesken. Moni laittaa sähköisen tervehdyksen, mutta kyllä kortteja on kiva sekä lähettää että saada.

    VastaaPoista
  4. Rakastan joulukorttien saamista ja vaikka ymmärrän miksi niin monet kirjoittavat joulutervehdykset Facebookin niin itse tykkään saada niitä ihan perinteisiä paperikortteja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Facebook on helppo ; ) Kyllä minäkin liputan perinteisten puolesta!

      Poista
  5. Kyllä joulukortteja tulee postiteltua, joskin vähemmän kuin ennen. Tykkään tehdä kortit itse, mutta nyt tänä vuonna lähetin ostetut kortit. Mietin aina tarkkaan minkä aiheisen kortin kenellekin lähetän ja toisaalta pohdin itse saamieni korttien sanomaa ...hah, en tiedä tekeekö kukaan toinen tämmöistä. Joulun vietän Kokkolassa. Toivottavasti rannikolla pysyy lumi maassa.
    Terveisin, Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsetehdyt kortit ovat niin mahtavia! Olisipa niin viitseliäs ja kekseliäs. Mahtavaa tuo, että mietit vielä korttien sanomankin jokaiselle. Saajalle tulee varmasti arvostettu olo.

      Poista
  6. ..kirjoittelimme tänä jouluna jälleen noin 40 korttia. Ollaan saatu tähän mennessä 2 korttia. Listan karsiminen ei onnistu, kortteja lähetellään paljon vanhemmille sedille, tädeille ja kummeille jotka eivät ole netin kanssa tekemisissä. Ehkä jatkamme samalla tavalla toistaiseksi.

    Mukavaa ja rauhallista Joulun aikaa sinulle ja puolisollesi! Isot kiitokset blogista ja sen tuomista ideoista!! Olen lukenut kirjoituksiasi ihan alusta saakka, valitettavan harvoin vain tulee kommentoitua ja kiitettyä! Hienosti olet pitänyt kirjoitukset raikkaina ja mielenkiintoisina + kiertänyt blogien karikot. Toivon että jatkat samaan malliin vielä vuosikymmenet "Fab85something" ;)
    t.Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just netittömille sukulaisille on kiva lähettää tervehdys. Ihan hyvä systeemi minustakin.

      Siis niin ihanaa, kun olet pysynyt mukana kaikki nämä vuodet! Vielä on virtaa jatkaa! Hih, ollaan joskus vitsailtu, että blogin nimi muuttuu vuosikymmenten mukana, Sassy 60 Sthing, Sexy 70 Sthing... ; ) Yhteistyönä tosi vanhana tekarit ja rollaattori... No ei vais, mutta ihana blogata edelleen = kiitos teille lukijoille!

      Poista
  7. Minusta joulukortteja on ihana saada. Itse teen käsin kaikki kortit. En tosin lähetä niitä kymmeniä vaan ihan vain vähän toista kymmentä.
    Olen aina oudoksunut FB-päivityksiä, jossa kerrotaan, että korttirahat on laitettu hyväntekeväisyyteen. Miksi juuri ystävien ja sukulaisten ilahduttamisesta nipistetään se hyväntekeväisyysraha? Miksei jostakin omista menoista? Varmaan jokaisella tulee tehtyä turhia hankintoja, jotka voisi jättää tekemättä ja sijoittaa ne rahat hyväntekeväisyyteen.

    Kielo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit, mitä en kehdannut kirjoittaa. En myöskään ymmärä tuota. Voihan sitä antaa joka tapauksessa rahaa hyväntekeväisyyteen, kortti ei ole niin kallis muistaminen. Jos nyt kerran, kaksi vuodessa muistaa sukulaista, niin edes sitten jouluna.

      Poista
  8. Joulukorttien lähettelyssä on kyllä edelleen jotain taikaa: ensin nautin korttien huolellista valinnasta saajilleen sopiviksi, sitten se vähän tuskaisempi puristus eli korttien kirjoittaminen - no sekin sujuu, kun kirjoittamista tahdittaa hyvä musiikki ja lasissa on viiniä tuikkunen - ja sitten taas tunnelmointia eli saaduista korteista ilahtumista. Näistä yleensä löytyy mukava sekoitus askarreltuja kortteja, valokuvakortteja, perinteisiä ja moderneja kortteja. Askartelijatyyppiä en ole yhtään itse se myönnettäköön. Eli ainakin vielä lähettelen vakiosetin paperisia kortteja, kun tiedän, että ne ilahduttavat kuitenkin montaa saajaa sekä nuorta että vanhaa. Toki myös digitervehdyksiä lähtee paperisetin lisäksi.

    Niin miun makkuun kortteja olet valinnut!

    Malla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, miksi siitä pitäisi tehdä pakkopullaa? Kynttilä palamaan, hyvä kynä käteen ja vähän joulumusiikkia, niin kyllä se siitä. Ihanan ahkera olet korttien kanssa!

      Poista
    2. Ps. Juuri näin tein, kortit kirjoitettu, merkit liimattu, ja mukavaa oli! Kiitos vinkistä!

      Poista
  9. Olen iloinen, että kirjoitat tästä aiheesta, joka on aiheuttanut monet itkut. Asun ja olen asunut ulkomailla jo yli 20 vuotta. Surukseni huomasin jo vuosia sitten, että suomalaiset ns. ystäväni ja sukulaiseni eivät kortteja viitsi lähettää. Selityksiä on kuultu monenlaisia. Tosiaan, halutaan mukamas säästää luontoa, kuka aikuinen nyt enää mitään kortteja lähettää, lasten touhuja, ei ole rahaa, postmerkki ulkomaille maksaa liikaa (!), lähetetään vain FB toivotuksia jne. Sitten kyllä kovin kiitellään minulta saatua korttia, että voi, kun ihan tippa silmään tuli, kun minä sentään muistin (vanha sukulainen, joka kyllä itse ei ikinä ole vaivautunut minua muistamaan) ja että kyllä on ihana saada kortteja kun niin harva enää niitä lähettää.

    Siis mikä suomalaisia vaivaa???? Olen ihmisille ihan suoraan sanonutkin, että kyllä se tännekin lähetetty kortti ilahduttaisi mutta ”minä mitään kortteja ehdi lähettelemään” on sanottu tökerösti. Asun vielä maassa, missä kortteja todellakin lähetetään ja nolottaa, itkettää ja saa mielen surulliseksi, kun esim. siippa saa paljon kortteja mutta minä tuskin yhtään, siis Suomesta, muunmaalaisilta ystäviltä kyllä.

    Se, miltä se tuntuu, kun ulkosuomalaisena suomalaiset ystävät ja perhe eivät muista edes keppaisella kortilla, on vaikeaa kuvailla, uskon, että sen ymmärtää vain toinen ulkosuomalainen.

    Ja ihan sama on syntymäpäiväkorteilla. Ei viitsitä muistaa. Ei edes tasakymmeninä. Antaa olla, vuodet ovat tehneet tehtävänsä, en minäkään enää halua muistaa. Muistan kyllä merkkipäivät mutta olkoon kortit. Tai no, viime tingassa sitten usein lähetän kuitenkin koska en halua itse olla yhtä epähieno.

    Miksi suomalaiset eivät osaa huomioida toisiaan? Ja sitten valitetaan yksinäisyyttä, pah, sietäisi ehkä miettiä sitä omaa käytöstään joskus. Kaikkien näiden vuosien jälkeen tämä asia saa minut edelleen vihaiseksi. Ja surulliseksi.

    Hienoa kun sinä viitsit vielä kortteja lähetellä. Oikein hyvää joulua sinulle ja miehellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, meni sydämeen asti kommenttisi. Niin pieni vaiva itselle voisi olla todella suuri ilo ulkosuomalaiselle. Meitä suomalaisia vaivaa todellakin moni asia, ja tämä on yksi niistä. Onko se niin, että pois mielestä, pois sydämestä? Toivottavasti ei. Ehkä tämä kommenttisi herättää jonkun horroksestaan. Toivottavasti sinä saat kortteja ensi viikolla, ja toivon sinulle joulumieltä missä asutkin!

      Poista
  10. Minä kuulun niihin jotka ei lähetä kortteja. En ole oikeastaan ikinä lähettänyt. Nuorempana lähetin "pakosta" niille jotka lähetti kortin minulle...ainakin välillä. Mummolle ja papalle laitoin, kun olivat elossa, jotenkin tuntui että se kuului asiaan. Mutten heillekään aina - vein jouluna kukan siellä käydessä.

    Mun äiti on aina lähetänyt älyttömät määrät kortteja. Hän ostaa kortit miettien pitkään kenelle mikäkin kortti sopii - ja hän vaalii joulu-osoitteistoa tarkasti. <3 Kun lapset oli pieniä hän lähetti jokaiselle lapselle oman ja sitten meille vielä perhekortin.

    Itse en ole vaan ikinä kokenut tapaa omaksi. En vaan saa jotenkin aikaiseksi...tapa on minulle "vieras".

    Mutta minusta on kiva kun jotkut ylläpitää korttien lähettelyä keskenään. Kiva että ilahduttavat toisiaan. Saavat ja antavat iloa <3 Hieno tapa.

    Mutta itselleni en ota tästä huonoa omaatuntoa. Jos joku arvottaa minut sukulaisena tai ystävänä sen mukaan lähetänkö kortin vai en, niin se on hänen asiansa. Joulu tulee joka tapauksessa. Olkoon maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle tulisi varmaan huono omatunto, jos en lähettäisi kortteja. Muutenkin näkee sukulaisiaan vähän... Äitisi selvästi pitää ihan sydämenasiana korttien lähettämistä, ihana, että hän jaksaa miettiä noin kovasti kaikille sopivat. Sekin on muuten ihan jo harrastus.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.