Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

7.2.2018

Vanha tekoturkisliivi ja sen tarina

Kerran viikossa tulee päivä, että takki on niin tyhjä, ettei löydä sanottavaa. No, tänään on sellainen päivä. Päässä pyörii postausaiheita, mutta pakko jättää pohdinnat myöhäisempään. Sen sijaan onneksi asukuvia löytyy. Kuvan tekoturkisliivi on jo viisi ja puoli vuotta vanha, muistan vielä sen ostopäivänkin, ja keitä kanssani oli. Ehkä joku teistäkin on ollut blogin mukana sieltä asti. 

Ja juttu meni näin...

Minä ja Pia päätimme järkätä blogitapaamisen, johon osallistuivat muutamat ihanat muodista tykkäävät blogiladyt: Tuija, Preferita, Mapsi, ja me Pian kanssa. Järkkäsin meille käynnin ABA Companyn ja Emzian showroomille Jääkärinkadulla. Kävimme tutustumassa Repeatin kevätmallistoon, ja sen jälkeen menimme syömään Juureen.

Taisipa olla matkalla Juureen, kun poikkesimme nopsasti Maranello Outletissa Korkeavuorenkadulla, ja tämä yksinäinen liivi kiinnitti huomioni. Muut yllyttivät, että osta pois, ja niin tein.

Liivi on aika lämmin, mutten ole ajatellutkaan luopua siitä. Jotain nastaa siinä on. Ja vähän nostalgiaan taipuvaisena muistelen aina sitä mukavaa päivää, kun tutustui uusiin blogikollegoihin. Se oli niin hauskaa - meitä oli muitakin samanhenkisiä!

Liivi pääsi myös Anna-lehden juttuun muutama vuosi sitten. Eli kyllä siitä tykkään aina vain.



Mutta voi noita aikaisia blogiaikoja!

Vuosi 2012 on blogistaniassa yhtä kaukana kuin A on Ö:stä. Kuvattiin sen kummemmin miettimättä ja kuvia käsittelemättä. Niin tekivät kaikki, ja blogit olivat kuin mukavia juttutuokioita kavereiden kanssa. Bloggaaminen oli silloin aika rentoa meininkiä, mutta blogilukutaidossa ollaan kyllä menty eteenpäin. Silloin tuli enemmän negatiivisia kommentteja blogiin. Eipä enää taideta ihmetellä bloggaavaa neli-viisi- tai kuusikymppistä, meitä kun on jo niin paljon. Ja ymmärretään se, että mitä bloggaaja sivulleen laittaa, ei ole koko elämä, vaan pieni siivu, tasan tarkkaan se, mitä hän haluaa sillä hetkellä näyttää tai kertoa.

Ja tämä meidän ihana poppoo: kaikki muut naiset ovat jo bloggaamisen lopettaneet, paitsi me Pian kanssa. En edes tiedä mitä Tuijalle ja Preferitalle kuuluu. Mapsin kanssa ollaan pidetty yhteyttä kaikki nämä vuodet.







faux fur vest Michael Kors
pants Mos Mosh (similar)
 this silk shirt similar as Delicatelove`s
boots Michael Kors (similar)
earrings Syster P

Välillä mietin kaipaanko niitä aikoja takaisin. Totuus on, että en.

Vaikka olen välillä kova muistelemaan, totuus on, että katson mieluummin aina eteenpäin kuin taaksepäin. Se oli silloin, nyt on nyt. On hauskaa kehittyä ja mennä eteenpäin. En ole loppupeleissä ollenkaan menneisyyttä hautova tyyppi. Minusta on hauska oppia enemmän vaikkapa kuvaamisesta ja luomaan parempaa ja harmonisempaa sisältöä. Ja kyllähän nyt on aika hauskaa olla somessa mukana, tapahtuu niin paljon. Bloggaajista on tullut "vaikuttajia", joskaan itseäni en osaa sellaiseksi kuvailla. Vaikuttaminen tuntuu niin suureelliselta, heh.

Silti tällaiselle höpötyksellekin pitää olla paikkansa ja aikansa. Itse en jaksa, pysty, halua tuottaa vain viimeisen päälle mietittyä sisältöä. Enhän ole itsekään sellainen, vaan enemmän höpöttäjätyyppi. Sellaisia blogit enemmän olivat ennen, juttelua kuin kaverille ilman väliotsikoita, lihavointeja ja vetävää otsikkoa.

Ja se tyyli - itse asiassa kuulkaa tänään oli päällä tyyliä vuodelta 2012 - suorat farkut, korot, valkoinen paitis ja tweed-bleiseri. Niin mua jo parikymmentä vuotta taaksepäin.

Mitä tästä voi päätellä? Jotkut asiat menevät eteenpäin, toisia voi kokeilla, mutta palata takaisin, jos ei hyvältä tunnu. Joskus muutokset ovat hauskoja ja hyvästä, mutta mikä tuntuu omalta, sitä ei tarvitse vaihtaa. Tai sitten voi tasapainotella siinä välissä, hyvä niin.

Kuka teistä on ollut jo mukana 2012? Tai aiemmin?

Mukavaa illanjatkoa!


Ps. Perun puheeni siitä, etten tänään keksi sanottavaa. Hip hurraa nostalgia!

Ps 2. Balmuirin laukkuarvonta on edelleen auki, käyhän osallistumassa!


*adlinks

8 kommenttia:

  1. Voi jee! Mä muistan tuon tapaamisen...siis mun olisi pitänyt tulla sinne käymään moikkaamaan kans, mutta mulle tuli migreeni enkä päässytkään paikalle. Ja voi pojat miten harmittelin sitä piiiiiitkäääääään...
    Hyvin suuri osa alkuaikojen bloggaajista on lopettanut- sen huomaa kun katsoo omia vanhoja tekstejä ja näkee kommentoijien nimiä - moni vanha blogikaveri näkyy niissä, muttei enää muualla.
    Eli kyllä, siitä saakka ja aiemminkin oon roikkunut täällä blogimaailmassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitsit, oliko näin, mä en muistakaan tuota. No höh, me ei olla onnistuttu tapaamaan koskaan. Luulen kyllä, että jos nähdään, niin tuntuis siltä kuin vanhan tutun näkisi jälleen!

      Niin moni on lopettanut, toisaalta moni on aloittanutkin. Oli ne aikoja!

      Poista
  2. Olen lukunut blogiasi alusta asti. T. Outi

    VastaaPoista
  3. Löysin blogiisi vasta parisen viikkoa sitten Balmuirin huivikuvia googlaillessani, ja tykästyin heti! Ensinnäkin olet ihan supertyylikäs ja elegantti nainen. Heh, suorastaan sellaista esikuva -materiaalia hölmöjä ikäkriisejä satunnaisesti potevalle parikymppiselle! :D Vanheneminen ei tunnu yhtään niin pahalta, jos voi näyttää noin upealta kuin esimerkiksi sinä näytät.

    Vaikutat myös sisäisesti kauniilta ihmiseltä, vaikken olekaan vielä hirmuisen montaa kirjoitustasi ehtinyt lukea. Kuitenkin sellainen lämmin fiilis on tullut ihan jo senkin vuoksi, että muistutat juttujesi perusteella todella paljon ihanaa anoppiani! Samaa elämäniloisuutta, pilkettä silmäkulmassa ja sanavalmiutta olen ainakin huomaavani. Opettajan ammattikin yhdistää ja hirmu samaan tapaan - lämpimästi mutta huumorilla - puhutte koululaisistanne <3

    Kiitos siis ihanasta blogista, jota varmasti alan nyt lueskelemaan ja seuraamaan enemmänkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Kati! Höps, pois ikäkriisit, olet nuori, ja nauti siitä! En mä ainakaan tunne itseäni vanhaksi, olen ihan että häh, jos joku kutsuu mua "kypsäksi naiseksi" tai "iäkkääksi". Ehkä sitten, kun olen 90. Katsotaan nyt vaikka meidän presidenttiäkin, onko ikä este hänelle yhtään missään? <3

      Kiva kuulla, että teitä nuoriakin lukijoita on. Oltais varmaan anoppisi kanssa kaverit, kuulostaa hyvältä tyypiltä ; )

      Poista
  4. Ihana liivi, olen hulluna lämpöisiin liiveihin, ne ovat kuin turvavaate minulle.

    VastaaPoista

Viestit hyvässä hengessä ovat aina tervetulleita!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.