Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

15.3.2018

Onko värianalyysi yhdeksänkymmentäluvun jäänne vai toimiva konsepti?

Tästä postausaiheesta on syytä antaa iso kiitos lukijalleni, joka kirjoitti muutama päivä takaperin kommentteihin näin: "Värianalyysistä ja sen noudattamisesta ei olekaan blogistit kirjoittaneet aikoihin. Mitä ajattelet siitä? Onko se ysäriä, johon ei enää kannata vilkuilla?"

Kirjoitin pitkän vastauksen, mutta kysymys jäi kolkuttelemaan takaraivossa, ja sai minut miettimään asiaa, pohtimaan omalta sitä omalta kantiltani. Noudatanko värianalyysin oppeja omissa värivalinnoissani? Määritteleekö värianalyysi hankintojani paitsi vaatteissa, myös sisustuksessa?

Kävin värianalyysissä alkutalvesta 2011. En muista mistä alun perin sen löysin ja miksi siitä innostuin. Värianalyysi oli minulle ihan uusi juttu. Olin aloittamassa myös stylistikurssia, ja ajattelin värianalyysistä ja koulutuksesta siihen olevan minulle hyötyä.

Löysin netin kautta instanssin nimeltä Face Factory, joka löytyy nykyään nimellä Dressing Room by Face Factory. Minut koulutti Sophia, joka on tehnyt värianalyysejä jo 80-luvulta lähtien. Face Factoryn upeat liuskat takaosan teksteineen olivat muistaakseni Sophian käsialaa. Vietin yhden viikonlopun, kaksi päivää hänen kanssaan, ja perehdyin tiukassa ohjauksessa värimaailman saloihin.



Jos joku ei tiedä, mikä värianalyysi on, niin kerron sen lyhyesti. Värianalyysissä määritellään henkilön "vuodenaika", eli onko henkilö kylmäsävyinen talvi, heleä, vaalea ja lämmin kevät, harmaalla taitettu kylmä kesä vai täyteläinen, keltaisella taitettu syksy. Oikeat värit voivat tuoda olemukseen hehkua, kun taas väärä väri voi sananmukaisesti "viedä värin kasvoilta". Värit pätevät myös meikkaukseen ja hiuksiin.

Oli myös jännä oppia analysoimaan itsensä. Minulla oli kyllä jo aavistus mikä olen, ja osuihan se oikeaan. Ihoni on enemmän kellertävä kuin punertava, hiuksissa on runsaasti luonnostaan punapigmenttiä, silmäni ovat lämpimän tummanvihreät. Olin siis syksy, joka on vuodenajoista täyteläisin, keltaisella taitetu, värikylläinen tyyppi. Syysvärit, maustevärit - kaikki ne ihanat vihreät, tummanruskeat, vaniljanvalkoiset, pihjalanmarjanpunaiset olisivat tästedes ihan virallisesti omia värejäni.



Tajusin tuolloin talvisena viikonloppuna luontaisen mieltymykseni khakinvihreään, sinapinkeltaiseen, luumunliilaan, ruosteenpunaiseen, konjakinruskeaan, jäkälänharmaaseen ja vaniljanvalkoiseen, ja silmissä vilisivät lempivaatteet läpi vuosien. Tummanruskea liivihame lapsena. Kermanvalkoinen viskoosipusero, jossa oli edessä napit ja takana huppu. Sinapinkeltainen villapusero, jonka ostin Unkarista. Syreeninvärinen pikku jakkupuku minihameella, joka oli minulla kolmekymppisenä ja ostettu Amerikasta. Kaappiin olivat jääneet pitämättä fuksianpunaiset, vaaleansiniset ja -punaiset ja kylmän beigen väriset vaatteet.

Harjoittelin perheenjäseniin analysoimista. Mieheni on talvi, samoin äiti ja veli, isä on kesä.



Värianalyysi jäi minulle takaraivoon itämään pompaten sieltä aina välillä esille. Tajusin nyt, mikä oli esimerkiksi sisustuksessa "vialla", kun en ollut joihinkin ratkaisuihini tyytyväinen.

Vaikka en upeaa, kymmenen liuskan paksuista värianalyysikarttaani (takapuolella kymmeniä värisävyjä nimeltä) mukana kuljettanutkaan, aloin vaistomaisesti muuttaa vaatevarastoni väritystä lämpimään. Myin pois pinkit ja fuksianpunaiset paidat.



Värianalyysissä jokaikisessä vuodenajassa on kullekin tyypille sopivat sävyt. Eli ei ole vain yhtä harmaata. Monesti kuulee jonkun sanovan, että hänelle ei sovi vaikkapa se harmaa. Vaan kun sopii! Pitää vain löytää se oman värikarttansa harmaa.

Esimerkiksi syksytyyppi näyttää hyvältä lämpimän kellanharmaassa, vihertävänharmaassa, kivenharmaassa, kuukiven-, saven-, betonin-, papyruksen- ja jäkälänharmaassa.

Punaisista syksylle sopivat vaikkapa nahanpunainen, voimakas oranssinpunainen, terrakotta, tiili, chili, pihlajanmarja, mesimarja, rapu, hummeri, sinooperi, koralli... Roosastakin sopivat simpukankuoren vaaleanpunainen lämmin vanharoosa, caméen vaaleanpunainen. Värejä kaikista sävyistä on paljon.

Paljon.

Ajattelin laskea kaikki luetellut värit kaikista tyypeistä, mutta hyydyin ajatukseen. Pelkästään syksyn ensimmäisellä liuskalla, jossa luetellaan syksylle sopivat harmaat, beiget, ruskeat ja keltaiset, värejä on satakolmekymmentäneljä.



On yksi väri, joka on vain talven värikartassa. Musta.

No, miksi otan puvustooni sitä mustaa. Ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että tykkään siitä. Tosi harvoin laitan sitä kasvoja vasten, ehkä kesällä ruskettuneena enemmän. Samoin on puhtaanvalkoinen, joka on talvityypin väri. Rakastan sitä. Mustan kanssa laitan enemmän meikkiä, ja hiuksissa on paras olla tuore väri.

Tällä hetkellä istun erkkerin vaniljanvalkoisella sohvalla ja katson lämmintä tammilattiaani, kellertävänharmaita nojatuolejani, tiikinruskeita pöytiäni ja kirjahyllyjäni, sekä tietysti pianoa, jonka lämpimänruskeasta kaikki sisustuksessa lähti. Värianalyysin ansiosta osasin valita seiniin lämpimänsävyiset harmaat ja ruskeat. Sekaan sopii sitten ripaus mustaa ja aika paljon maalarinvalkoista.



Lempivärejäni ovat valkoisen sävyt, luumunliila (tai -punainen), terrakotta, konjakinruskea, lämmin nude, khaki, oliivi, pronssinvihreä, hunaja... Ihan vaistomaisesti nykyään poimin niitä meikkeihini ja vaatteisiin.

Olen monesti miettinyt, miksi monet niin intohimoisesti haluavat sävyttää hiuksiaan vaaleilla raidoilla, ja välttävät keltaisuutta hinnalla millä hyvänsä. No, ei kellastunut raita pue ketään, mutta kun on muitakin värejä.

Suomalaisissa on tosi paljon syksytyyppejä, ja vaikka lämmin kultabeige pukisi oikeasti paljon paremmin niitä kylmiä raitoja paremmin. Mallia voi ottaa vaikkapa näyttelijä Blake Livelystä, joka värejä ja staileja Gossip Girlissä oli ilo seurata. Googlatkaapa Blake Livelyn roolinimeä Serena van der Woodsen, tai Kaylee DeFerin Ivy Dickins-hahmoa, linkki jälkimmäiseen täällä. Syysnaisen klassinen ilmentymä!



Joten kysymykseen onko värianalyysi ihan ysäriä...? Ei minulle ainakaan. Koulutuksesta oli minulle valtavasti hyötyä, ja jännintä oli se, että se ihan oikeasti jäi takaraivoon kytemään. Joskus huomaan analysoivani työkavereitani tai tapaamiani tuttuja.

Jos värianalyysi kiinnostaa sinua, suosittelen kyllä lämpimästi sen teettämään. Oli sitten ysärijäänne tai ei, se kulkee kanssani varmasti elämäni ehtoopäiville saakka. Värit ovat kauniita ja kiinnostavia, kulttuurisidonnaisia ja oman itsen ilmaisukeinoja. Mitä ne merkitsevät sinulle?

Onko sinut analysoitu, ja onko siitä ollut sinulle hyötyä? Olisi kiva kuulla kokemuksiasi!

Mukavaa torstaita!

15 kommenttia:

  1. Olen kauan jo halunnut mennä värianalyysiin mutta ne ovat minusta kalliita, ylihinnoiteltuja jos suoraan sanotaan. Minäkin olen mielestäni syksy. Olen siitä 99% varma ilman analyysiakin. Minulla on myös hyvin sama väritys kuin sinulla hiusväriä myöten ja silmät myös lämpimän vihreät.

    Kyllä sen itse näkee, mitkä värit varsinkaan eivät sovi. Pitäisin mielelläni valkoisia puseroita mutta kun lumivalkoinen ei sovi niin sitten yhtään. Kesällä käytän sitä jonkin verran yläosissa koska rusketus auttaa asiaan. Ja kesällä en niin välitä kun valkoinen on vaan niin raikas. Talvella taas se tekee minut sairaan haamun näköiseksi. Lämpimän valkoinen kuitenkin sopii mutta se on värinä vaikeasti löydettävissä puseroissa. Sekin on älytöntä, koska se niin harvalle suomalaisella tosissaan sopii. Niin, sille talvelle. Kuten myös musta, jota kaikki kuitenkin käyttävät.

    Sanotaan, että jokainen väri sopii jokaiselle mutta pitää vain löytää se oikea sävy itselle. Näin keväisin, kun kaupat ovat täynnä pastellisävyjä, en yleensä osta paljon mitään. En kertakaikkiaan osaa valita oikean sävyisiä itselleni. Tuntuu myös, että niitä itselle sopivia ei ole saatavilla.

    Kyllähän se niin on, että ne vaatteet, mitkä ovat ns. vääränvärisiä itselle, jäävät kaappiin. Eli uskon kyllä värianalyysiin ja tästä sain kimmokkeen siihen, että pitää ehkä sittenkin käydä sellaisessa. Pitää vai löytää ammattilainen, sillä tälläkin alalla on paljon heitä, jotka eivät tiedä, mistä puhuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän ne kalliita ovat, ja koulutus varsinkin maksoi ihan maltaita. Otin sen sijoituksena tulevaisuuteen, ja se kannatti. Jos tiedät olevasi syksy, sehän on hyvä juttu sitten. Pastellit eivät minullekaan sovi, voi harmi, olisi niin ihanan laittaa sellaisia vaaleansinisiä ja -punaisia ylle.

      En tiedä missä asut, mutta suosittelen kyllä Sophiaa, se nainen osaa analyysinsä!

      Poista
  2. Hei! Olen käynyt joskus silloin ysärillä. Olen kesä. On ollut hyötyä. Kyllä sieltä löytyvät ne lempivärit.Värejä juuri äskettäin taas pitkästä aikaa katselin vaatekaappia siivotessa ja väärät värit, joita ei tule pidettyä lähtevät kiertoon. Tavoitteena "lempivaateista koostuva yhteensopiva perusvaatekaappi".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesän värit ovat ihania, niitä ukkospilven sävyjä ja raikkaita kukkaisvärejä! Hyvä tavoite, se on minullakin, mutta tuntuu elävän omaa elämäänsä...

      Poista
  3. Muistan, kun joskus 80-90-luvun taitteessa luin värianalyysikirjaa suurella hartaudella :) Luulen, että olen kesä, mutten ole ihan varma. Olisi joskus kiva mennä värianalyysiin, niin oikeiden värien löytäminen olisi varmaan helpompaa.

    Mukavaa viikonloppua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoin tarkemmin kuviasi, ja minustakin näytät kesältä. Analyysi tosiaan antaisi varmuuden, mutta jos tiedät, että kesän värit sopivat sinulle parhaiten, niin sehän on sitten siinä. ; )

      Poista
  4. Mä olen käynyt värianalyysissä kahdella eri tyypillä ja toisen mielestä olen syksy ja toisen mielestä kesä... Että ota siitä sitten selvää! Teija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tuo ensimmäinen anonyymi kommentoija. Tätä juuri tarkoitin viimeisellä lauseellani!

      Poista
    2. Oho! Ne ovat kaksi aika ääripäätä! Syksy on helppo saada selville. Laita kasvojasi vasten sinapinkeltaista, konjakin- tai ruosteenruskeaa, ja katso, näyttävätkö ne nostavan esiin kasvojesi väriä. Jos väri häipyy, tai kasvojen väri menee jotenkin "sairaaksi", niin sitten olet jotain muuta. Mun naama muuttuu ihan kamalaksi, kun sitä vasten laittaa vaikka pinkkiä.

      Poista
  5. Minäkin lueskelin aikoinaan niitä analyysikirjoja. Itse kyllä tajuaa, mikä tyyppi on, jos yhtään on varisilmää ja -tajua.
    Minä olen talvi. Hiukset ovat nykyään kylmän harmaat, olen aikaisin harmaantunut, jo kolmenkympin jälkeen. Tykkään pinkistä, lilasta, tummansinisestä, mustasta ja kylmän valkoisesta. Tiedän niiden sopivan minulle. Beiget ja oranssit tekevät talven sairaan näköiseksi.

    T. Talvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selvä talvi tunnut olevan. Oranssi on tosiaan vihoviimeinen väri talvelle! Sen sijaan te hehkutte jalokiviväreissä ja talvipastelleissa!

      Poista
  6. Hei! Aikanaan kun opiskelin ensimmäiseen ammattiini naisten pukuompelijaksi, meille tehtiin koulussa värianalyysit kaikille. Minä olen siinä milelssä metka tapaus, että menen sekä kesään että talveen. Ja juuri noita värejä olen molemmista paleteista käyttänyt vaistomaisesti aina. Mutta ne kevään ja syksyn värit taas.. Muistan edelleen kuinka harmaaksi kasvoni vetivät kun analyysin tekijä laittoi lehmuksen vihreän kankaan kasvojeni alle. Kyllä oli sairas näky! ;D

    Mielenkiinnosta kysyisin, kuinka teillä miehesi jaksaa katsoa kotinne sisustusta ilman että häiritsee, juurikin siksi että toinen viihtyyy lämpimissä sävyissä ja toinen kylmissä? Onko teillä käyty kovasti keskustelua asian tiimoilta? Meillä tilanne on se, että värien pitää olla aika neutraaleja, koska itse siedän vain harvaa lämmintä sävyä kerrallaan ja mies taas ei oikein niitä kylmiä jaksa, syksy kun on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kyllä se on aika kauhea näky, kun totaalisesti epäsopimaton väri on kasvoilla. Mulla se on pinkki, huhhuh.

      En ihan ymmärtänyt kysymystäsi, en ole tainnut sanoa missään, etti mieheni viihtyisi meidän sisustuksessa. Yhdessä ollaan sävyt, huonekalut tms. päätetty ja täällä viihdytään. Minusta se, mitä värityyppiä on, ei määrittele sitä mistä tykkää. Itse rakastan vaaleanpunaista, mutta en käytä sitä, koska se sopii minulle huonosti. Mieheni ei pidä vaaleanpunaisesta sisustuksessa, mutta kauluspaitoja hänellä on siitä väristä, ja ne sopivat hänelle hyvin.

      Poista
  7. Tämä ei sitten ole maksettu mainos... ; ) Värit ovat kiinnostaneet minua aina ja joskus tuli käytyä muutamassa värianalyysissä. Haluan antaa vinkin, josta olen itse hyötynyt monen vuoden ajan. YourFacen liikkeissä saa maksutta stailausneuvontaa. Tapaamista ennen on perusteellinen kysely ja tulee lähettää kuva vartalosta. Heillä saa analyysin siis kehosta ja jokaiselle sopivista väreistä ja aivan loistavaa ja ammattitaitoista palvelua. Heillä ei ole tarvetta pakkomyydä vaan haluavat aidosti jokaiselle sopivia vaatteita. Suosittelen siis lämpimästi, enkä todellakaan ole esimerkiksi työntekijä tms. vaan tyytyväinen asiakas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että olet löytänyt itsellesi toimivan ratkaisun! Täällä saa jakaa vinkkejä tietenkin, eli kiitos tästä, ehkäpä joku hyötyy vinkistäsi!

      Poista

Viestit hyvässä hengessä ovat aina tervetulleita!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.