Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

7.8.2018

Työhönpaluuahdistusta - ko?

Nyt on taas se aika vuodesta, kun saa vähän joka lehdestä lukea lomanloppumisahdistuksesta. Jaetaan vinkkejä siitä, miten ensimmäisestä viikosta selviää kunnialla lomailun jälkeen. Miten ottaa rennosti pari ekaa päivää, hengitellä ja palata mielessään hetkeksi siihen loman onnellisimpaan olotilaan.

Itse en enää allekirjoita ahdistumisesta työhönpaluun koittaessa. Olen sitä kyllä aikoinani potenut, ja tiedostan hyvin mistä se johtui. Nykyään aloitan työvuoteni iloisesti ja turhia stressaamatta. Se on eräänlainen kasvutarina, josta opin paljon.



Satun omista valinnoistani ja vähän kohtalon käänteistäkin johtuen kuulumaan ammattikuntaan, joka on tavattoman ahkera, kiltti, määrätietoinen, luova ja tunnollinen. Keväisin vedetään jaksaminen poikkeuksetta ihan tappiin. Olen siis koulutuksiltani musiikinohjaaja ja musiikin maisteri, arjessa musamaikka.

Loma tekee tehtävänsä, ja elokuussa palataan intoa puhkuen taas töihin, valmiina opettamaan, arvioimaan, kehittämään, kouluttautumaan, verkottoitumaan ja mitä muuta kaikkea nyt nykyopen työnkuvaan kuuluu. Koulu kehittyy ihan vauhdilla, ja se mitä meidän keski-ikäisten aikainen peruskoulu oli, on ihan historiaa.



Tein aikoinani, opevuosieni alkupuolella, ihan hirveästi töitä, ja tiesin jo syksyllä mitä vuoteni tulee sisältämään. Ja se oli paljon, paljon yhden ihmisen harteille, mutta itsepä työni kasasin. Alkoi tuntua siltä, että jotain on pielessä. Muistan yhden vuoden, kun työt alkoivat, ja ajattelin itsekseni, että en selviä tästä vuodesta, en jaksa pyörittää koko lukuvuotta, koko valtava musarumba yksin harteillani.

Lisäksi harrastin musiikkia muutenkin, mm. kävin laulutunneilla ja sävelsin lasten- ja joululauluja, sekä musiikkia oman koulun juttuihin, mm. kaksi musiikkinäytelmää isoille ja kaksi pienemmille.



Siitä on jo onneksi vuosia, tajusin, että ahdistukseni johtuu siitä, että töitä on yksinkertaisesti liikaa. Olin todella kunnianhimoinen ja säntillinen, vaadin itseltäni valtavasti. Sen opin aikanaan Unkarissa, jossa kuoronjohdonopettaja kiusasi ja hallitsi minua pelolla. Opin peräänantamattomaksi, tiukaksi puurtajaksi. Ja mikä pahinta: siinä, missä olin todella hyvä, eli opetuksessa, oli kadonnut ilo.

Ja musiikkia oli elämässä vähän liikaa, en päässyt siitä oikeastaan koskaan irti.

Sitten löysin bloggailun, ja sain siitä intohimon ja mielekkään harrastuksen, täydellisen vastapainon päivätyölle. Pikku hiljaa pääsin sellaiseen tasapainoon, että päivätyö ja vapaa-aika olivat hyvin balanssissa, olin tehnyt ajatustyötä itseni ja keskustellut esimieheni kanssa töistäni.

Olenkin tuuminut, että voimakasta töihinpaluuahdistusta potevien kannattaisi miettiä onko työtä liikaa ja onko se mielekästä. Silloin kannattaa jutella esimiehen kanssa asiasta. Paljon lukee ja kuulee sitäkin, että jos ahdistaa, vaihda töitä! Se on mielestäni aika viimeinen konsti, sillä siinä pitää olla jo aika rohkea. Itse en olisi rohjennut lähteä virastani, kun sellaisen olin aikanani saanut. Ja työ on työtä joka paikassa - jos vaatii itseltään paljon yhdessä duunissa, niin vaatii toisessakin. Toisaalta, "ahdistuksessa" saattaa olla annos laiskottelunhaluakin, kun lomalla on saanut ottaa niin rennosti. Mutta se on ihan eri ahdistusta, se.

En kadu hulluja vuosiani, oppia olivat nekin. Uuden suunnan ottaessani jouduin myös menemään todella syvälle tarkastelemaan omaa pedagogiikkaani, tein muutoksia ja opin uutta. Teen vieläkin paljon töitä, mutta ihan eri meiningillä ja mielellä.

Tänään alkoivat työt, ja ajelin töihin suunnittelupäivään hyvillä mielin vailla minkäänlaista ahdistusta. Vastassa olivat ihanat, meluisat ja iloiset työkaverit ja pinkki vuosikalenteri. Ei kiristänyt pipoa, ei sitten yhtään, ja illalla kävimme miehen kanssa vielä lenkilläkin.

Takana on 22 vuoden kokemus, mutta niin vaan taas aion etsiä uusia biisejä, ryhmäytymisjuttuja, opetusmenetelmiä ja leikkilauluja. Alkava  lukuvuosi tuntuu mukavalta, ei enää epämääräiseltä möykyltä, joka pitää suorittaa alta ennen seuraavaa kesälomaa, vaan ihan tavalliselta työltä.

Ja joo, kyllä päässä pyörii todo-listat, mutta otan palan kerrallaan. Listat eivät periaatteessa lyhene, joten niistä ei kannata stressata. Veikkaan, että tämän lukukauden aloittaa aika rento ja iloinen musamaikka. Silkkimekko päällä, kuten tämän päivän kuvista näkyy.



dress Day Birger & Mikkelsen
sandals Michael Kors
sunnies Ray Ban
earrings Massimo Dutti

Mitä sinä tuumit lomaltapaluusta - onko se liioittelua? Ahdistaako sinua, vai aloitatko työt iloisin mielin?

Mukavaa loppuiltaa kaikille!

22 kommenttia:

  1. Joskus vuosia sitten edessä oleva syksy alkoi stressata jo monta päivää ennen loman loppua. Pikku hiljaa opin suhtautumaan tulossa oleviin kiireisiin rennommin. Lomaltapaluuahdistuskin helpottui ja stressaamisen sijaan aloitin työt innolla ja tarmoa puhkuen. Oikein mukavaa alkavaa lukuvuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä vaan pitää päättää, että nyt mä alan suhtautua toisin ja riitän tällaisena kuin olen. Ja kas, alkaa energiaa riittää kummasti! Kiva, sait ajatustyöllä homman hoitoon, stressaaminen ei ole yhtään kivaa! Kiitos, niin se lukuvuosi taas pyörähti käyntiin.

      Poista
  2. Jos työstään pitää ja löytää siitä mielekkyyttä, ei sitä ahdistustakaan siitä töihinpaluusta koe. Itselläni on ollut vuosia, jolloin viimeinen lomaviikko meni jo ahdistusta potiessa vaan ei enää. Minun työnihän ei oikeastaan pääty edes työpäivään vaan somen seuraaminen jatkuu iltaisin ja viikonloppuisinkin. Tänä vuonna tein sen poikkeuksen entisiin lomiin verrattuna, että olen hyvin vähän seurannut työhön liittyviä somejuttuja - annoin jopa työsähköpostin salasanan vanhentua enkä aio uusia sitä ennen kuin ensi maanantaina töissä.
    Kivaa ja antoisaa työvuotta sinulle ja meille kaikille, Marjukka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, näinhän se on. Kyllä mä olen aina pitäntyt työstäni, mutta onhan se kamalan meluisaa ja haipakkaa. Ihan hyvä, että otit kunnon irtioton, kyllä sitä taas ehtii... Kiitos samoin sulle hyvää lomaltapaluuta!

      Poista
  3. Allekirjoitan. Itsellä hyvin samanlaisia kokemuksia, vaikka opetusvuosia on takana puolet sinua vähemmän. Ensimmäisinä vuosina tein töitä ihan liikaa, säntillinen ja tunnollinen kun olen. Koin olevani myös tosi yksin, vastuussa monesta asiasta. Sitten uuvuin ja tajusin, että jonkun asian on pakko muuttua. Itsetutkiskelin uupumiseen johtaneita syitä. Juttelin esimieheni kanssa ja jätin mm yhden opetettavan aineen kokonaan pois työnkuvastani. (minulla on kolmen aineen pätevyys) Lisäksi sain mielekkäitä kehittämistehtäviä.

    Uupuminen oli lopulta siunaus. Enkeli valepuvussa. :) Opin rajaamaan työni paremmin. Opin olemaan armollisempi ja rennompi. Opin kuuntelemaan paremmin omia tarpeitani. Uskalsin lähteä viemään omaa ammatillisuutta itseni näköiseen suuntaan. Opiskelin uutta, opin ja kehityin.

    Tänä syksynä palasin töihin innolla. Ei ahdistanut lainkaan. Koen työniloa, intohimoa ja paloa. Tykkään nykyisestä työnkuvastani valtavasti! Se näkyy ilona kasvoillani. Palaset ovat loksahtaneet paikoilleen. :)

    Laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä veikkaan, että aika moni nuori ope on ollut tilanteesa, että suorittaa liikaa. Mä allekirjoitan täysin toisen kappaleen. Ilman väsymistä ei ymmärtäisi sitä kaikkea mitä nyt. Ihana, että palaat töihin innolla, tätä kommenttia oli ilo lukea! Hyvää alkavaa lukuvuotta!

      Poista
  4. Ei ole töihinpaluuahdistusta, kun en enää palaa sinne. Jo ajat sitten sanouduin irti oravanpyörästä, koska elämässä on niin paljon muutakin kuin töissä raataminen ja täällä eletään vain kerran. Miksi siis en tekisi itselleni mieluisia asioita, kun siihen on mahdollisuus ja hyvin pärjää ilman mitään yhteiskunnan tukia.

    Vapaa-ajan ongelmia ei ole ja nyt vasta tunnenkin itseni kaikin puolin onnelliseksi ja voin ihan eri tavalla keskittyä läheisiini ja olla avuksikin.

    t: Omien polkujensa kulkija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sittenhän sä olet tehnyt itsellesi hyvän valinnan, ja hienoa, kun annat aikaasi läheistesi hyväksi!

      Poista
  5. En koe töihinpaluuahdistusta, koska arki on parasta ja siihen onneksi osana kuuluu myös työ. Ihanaa alkanutta lukukautta ja arkea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arki on todellakin mukavaa, ja ilman sitä ei olisi perjantai- ja lomafiiliksiäkään! Kiitos ihanaa loppukesää sinullekin!

      Poista
  6. Pakko sanoa, että näytät kuvissa ihan älyttämän upealta! <3
    Olen 20v ja tehnyt yrittäjänä valokuvaajan töitä 3 vuotta. Olen ollut aina kiinnostunut henkisestä hyvinvoinnista ja itseni kasvattamisesta sillä puolella. Erilaisten kirjojen avulla olen opetellut em. aiheista paljon. Työnteko, sen rytmi ja määrä vaikuttaa henkisesti äärettömän paljon, ja työn mieluisuus on tärkeintä. Tuntuisi ikävältä ajatukselta, jos työnteko / sen pariin palaaminen ei olisi nautinnollista. Se on kuitenkin niin iso osa arkea, ja aamulla heräämisen jälkeinen fiilis vaikuttaa koko päivän suorittamiseen.

    Hyvä & mielenkiintoinen julkaisu.

    www.tiiajuutinen.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, otin nämä itse puhelimen kaukolaukaisijan kautta. Sulla on jo ura käynnissä hyvällä mallilla. Työ on tosi iso osa arkea, mutta monilla kuitenkin aika raskasta sellaista, hoitoala, varhaiskasvatus, sosiaalitoimi... Ei voi aina sanoa, että nautinnollista, mutta niin tarpeellista!

      Poista
  7. Minä olen niin peruslaiska ihminen,että töihinpaluu tuntuu vaan tosi kivalta.En ole mikään suorittajaluonne,mutta työni olen aina hoitanut,mutta osaan sanoa ei enkä ajattele,ettei kukaan muu soaa duuniani hoitaa,niin en siis kauheasti stressaile työasioista.
    kirsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on hyvä, kun et stressaa! Miksi niin pitäisi tehdäkään.

      Poista
  8. Olen juuri tänään ekaa päivää töissä loman jälkeen ja aion jatkossa ottaakin tavaksi lähteä lomalle puolessa välissä viikkoa ja tulla puolessa välissä viikkoa. Olen myös opetusalalla, toimin esimiehenä ja hommia riittäisi aina vaan. Enää en ota stressiä työhönpaluusta. Helteisen ja ison muuton sisältäneen loman jälkeen on ihanaa pikkuhiljaa päästä rutiineihin kiinni ja tavallinen arki maistuu ihan hyvältä. Tosin sen verran hemmottelen itseäni, että ensi viikolla lähden viikonlopuksi joogalomalle saaristoon. TerhiR

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joogaloma kuulostaa tosi hyvältä, pidä hauskaa! Puolessa välissä viikkoa kuulostaa myös hyvältä, lyhyt viikko vähän helpottaa töihinpaluuta. Juu eiköhän kokemus anna perspektiiviä työasioihin, on oppinut näkemään, että kyllä ne työt siitä aina hoituu!

      Poista
  9. "Normityössä" on varmaan erilaista palata lomalta takaisin töihin. Meidän alalla alkaa tavallaan uusi vuosi loman jälkeen ja joskus se ahdistaa, kun ei tiedä mitä on odotettavissa eli aloitetaan puhtaalta pöydältä. Töihin paluu sinänsä ja arki on mukavaa loman jälkeen.
    -Arja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusi vuosi tosiaan alkaa, ja aina on ihan hirveesti uusia juttuja, joista pitäisi ottaa koppi. Mulla se on tänä vuonna portfolio, ja miten sen musassa toteuttaisi ja mille luokalle näin alkuun ekana. Mietittävää riittää, myös alustan vuoksi: OneNote, Team, Classroom...? Hyvää lukuvuoden alkua sulle, Arja!

      Poista
  10. Mukavan viime vuoden jälkeen en kokenut ahdistusta, silloin minulla oli sopiva määrä töitä (minimiopetustunnit), jotka tein huolella ja joiden valmisteluun käytin paljon aikaa, mutta nautin työstäni älyttömästi.

    Mutta tämänvuotinen tuntimääräni alkoi ahdistaa heti, kun sain uuden lukujärjestykseni käteeni, sillä minulle oli merkitty 9 ylityötuntia, neljä eri kielen tunnit ja kaikissa minulle vieraat kirjasarjat. Onneksi minäkin menin juttelemaan rehtorin kanssa ja hän sai toiveitten mukaisesti siirrettyä pari tuntia muille opettajille. Maanantaina selviää, jos vielä pari tuntia lähtisi ja silloin olisin tosi tyytyväinen.

    Mieheni jo totesi, että jos tätä menoa jatkuu, elokuun lopussa minulla ei yhtään tunteja... Toivottavasti ei näin kuitenkaan.

    Oli ihanaa tavata eilen ihanat oppilaat ja vielä ihanampaa, että he olivat iloisia tavatessaan minut :) Nyt alan taas palaa intoa aloittaa uutta kouluvuotta! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, olipa rankankuuloinen lukujärjestys. Neljä kieltä ja uudet kirjat - huh! Toivottavasti sait vähän lykättyä muille tunteja. Joo, oli kiva nähdä oppilaita, heidänhän takia tätä työtä tekee!

      Poista
  11. Sä oot huippu siinä mitä teet ja sulla on niin hyvä asenne! <3 Taas ihailin myös sitä, miten tyylikkäältä näytät. Ihana asu ja just sellainen kokonaisuus, jonka voisin itsekin pukea päälle. Oot edelleen mun tyyli-ikoni! ;)

    Ps. After-Workit tai kahvit joku päivä? Laitan sulle viestiä. Ikävä jo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, tiedän, että arvostat ; )

      No ehdottomasti - odota hiukka, että pääsen rytmiin, nyt on aika karsee töihinpaluu kiire kaikesta huolimatta!

      Poista

Viestit hyvässä hengessä ovat aina tervetulleita!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.