Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

12.12.2018

Keskiviikon kuulumiset: leipomisia ja leffailtoja

Viimeiset työpäivät kohti joululomaa kiitävät hirmuista vauhtia, ja tuntuu siltä, että vuorokaudessa on liian vähän tunteja. Ja toisaalta ihan tarpeeksi. Viikkoon on mahtunut ja tulee mahtumaan elokuvaa, leipomuksia ja ystävienkin näkemistä.

Tämä on ollut mahtavin loppusyksy ikinä. En valita pimeyttä, en väsymystä, sillä nyt on ollut hyvä fiilis moneen asiaan.



Sunnuntaina kävimme mieheni kanssa elokuvissa, josta kirjoitinkin jo. Leffanautintoa himmensi hivenen kipeä vatsa. Istuin koko Coleten pitäen oikealla kädellä sukkahousun vyötäröä käden ulkosyrjällä, siis venytin reunaa, ettei se painaisi vatsaa. Join aamulla liikaa kahvia, siitä se maha ärtyi.

Eilisillan käytin leipomiseen. Kynttilät tuikkimaan, mukavaa joulumusiikkia ja kädet taikinaan. Vein työkavereille sekä Vironperän Juhlakakkua että marsipaani-luumutorttua. Ja omenakakku meni pakkaseen jouluksi. Siinä taitaa olla leipomiset, sillä anoppi-kultani lähettää meille piparit, jotka ovat maailman parhaat.

Huomenna mennään taas elokuviin! Ensin menee monta vuotta, ettei juuri tule käytyä, ja nyt ravataan siellä alvariinsa! Menemme katsastamaan Itiksen upouuden Imaxin, ja Aquamanin kutsuvierasnäytäntöön. Olin vähän että öö, ei ehkä ihan tyyliseni elokuva, mutta toisaalta uskon, että leffa on visuaalinen ja hieno. Aquaman on supersankari, joka on Atlantiksen kadonnut prinssi. Pääosassa on Jason Momoa, joka muistetaan lähinnä Game of Thronesin Khal Drogon roolista.

Netflixiltä on löytynyt hyvä uutuus, nimittäin Netflix Original-sarja Pine Gap. Se sijoittuu Australian Alice Springsiin, jossa on USA:n valtava ground station, maa-asema, eräänlainen satelliittitiedustelukompleksi. Sarja koukutti heti mukaansa, sillä kyseessä on tietenkin jonkinlainen salaliitto Pine Gapissa..Myös henkilöiden omaa elämää seurataan. Eikä mukana ole väkivaltaa, joten siinä mielessä sarja on rauhallista seurattavaa. Kuvauksen ja repliikkien tempo sen sijaan on hengästyttävä, ihan väsyneenä tätä ei jaksaisi seurata...

Perjantaina sitten on käyn vielä joululahjaostoksilla, nuorimman kummilapsen paketti on vuorossa. Muut lahjat olen tilannut netistä, ja se on kyllä kummasti rauhoittanut tätä joulunalusaikaa. Vielä haluaisin käydä kaupungilla ihan muuten vain vähän pyörimässä, glögillä ja joulutortulla. Katsotaan, saanko aikaiseksi. Ehkä sunnuntaina ennen Maija-ystäväni tapaamista.

Nyt on ollut kyllä niin hyvä fiilis kaikkeen! Töissä on kiva pyörittää joulujuttuja. Huomenna on Lucian-päivä, ja vuoden yksi ihanimmista ja tunnelmallisimmista aamunavauksista, kun meidän ysien tytöt ovat Lucia-neitoja, yksi meidän koulumme perinteistä. Tiristin aamuharjoituksissa muutaman kyyneleen, sillä Luciat saavat mielen aina vähän herkäksi.

Tällaista tänne kuuluu. Nämä niitä-näitä -postaukset eivät taida olla kovin muodikkaita nykyään, kun pitäisi "tuottaa sisältöä"... Jokaisen postauksen pitäisi "antaa lisäarvoa" lukijalle. Oh, well... Näin blogi on aloittanut, ja en osaa, enkä haluakaan muuttaa tyyliäni sen kummemmaksi.

Mutta kertokaas, mitä teille kuuluu, ja oletteko osanneet ottaa aikaa kaiken jouluhösäämisen keskellä? Vaikka eihän tämän joulunalusen tarvitse mitään hösäämistä välttämättä ollakaan!

Mukavaa illanjatkoa!

11.12.2018

Mehevä omenakakku

Joulukakkukokeilut jatkuvat, ja tänään oli vuorossa omenakakku, johon tulisi myös kuorrutus. Itse en välitä erityisemmin kuorrutuksista, mutta kannattaa ihmeessä laittaa, jos tätä leipoo. Kakku on helppo ja hauska tehdä, ja mausteet tekevät siitä herkullisen. Itse asiassa tässä kakussa on hyvin paljon samaa kuin Vironperän juhlakakussa, joka on ehdoton lempparini.

Kuorrutus on makuasia, ja jännä, että esimerkiksi kuppikakuissa tykkään kuorrutuksesta yli kaiken. Maustekakuissa taasen itse kakun mehevyys on se juttu, ja mausteinen maku.



Näitä tarvitset:

TAIKINA:

2 hapahkoa omenaa
4 dl vehnäjauhoa
1 dl fariinisokeria
1/2 tl neilikkaa
1 tl kardemummaa
1 tl inkivääriä
2 tl kanelia
1,5 tl soodaa
1 dl siirappia
2 dl kermaviiliä
1 dl voisulaa tai juoksevaa margariinia

KUORRUTUS:

50g pehmeää voita
4 dl tomusokeria
100g tuorejuustoa

KORISTEEKSI:

pistaasi- tai mantelirouhetta

Voitele ja korppujauhota vuoka. Kuumenna uuni 200 asteeseen.

Poista omenoista sielmenkota ja kuori hedelmät. Leikkaa ohuiksi viipaleiksi.

Mittaa kuivat aineet kulhoon. Lisää joukkoon kermaviili, siirappi ja rasva. Kaada puolet taikinasta vuokaan. Lado päälle omenaviipaleet ja kaada loppu taikina omenaviipaleille.

Kypsennä noin tunnin ajan.

Sekoita kuorrutusainekset. Levitä kuorrutus jäähtyneelle kakulle ja korista manteli-pistaasirouheella.



Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tein kakun, ja muutama huomio tuli tehtyä. Ensinnäkin taikinan pienuus yllätti, ja päädyin laittamaan kakun sitten leipävuokaan. Omenat laitoin liian korkealle, jolloin ne ovat kakun käännettäessä pohjalla. Toisaalta, eipä tuo makua haitannut. Laitoin myös tummaa siirappia, koska sitä sattui olemaan kaapissa, ehkä vaalea olisi sopinut paremmin.




Jos tykkää kakuista, joissa on mausteita, tykkää tästäkin, eli suosittelen kokeilemaan. Myös päärynä olisi aika ihanaa kakussa, vaikka paloina taikinassa.

Olen nostanut lempireseptejäni Facebookissa, ja aion laittaa edelleenkin, joten klikkaahan itsesi seuraajaksi!

Leppoista iltaa!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.