…pistän skitan koteloon, sulkeudun sun suosioon, ja lopetan.”

Näin laulaa J. Karjalainen, ja samaa voisin laulaa minäkin. Nyt on tullut viimeisen postauksen aika.

Kirjoitin blogia melkein kymmenen vuotta, kaksi kuukautta vaille.

Harrastuksesta alkanut kakkostyö on ollut ihan huikea matka. En voi muutamin sanoin kuvailla, miten paljon blogi on minulle antanut vuosien aikana. Se on ollut ennen kaikkea minulle visuaalisen ilmaisun kanava, jota olen tarvinnut päivätyön vastapainoksi.

Jos blogi on antanut, on se myös ottanut. Viimeiset kymmenen vuotta lähes kaikki viikonloput, suureksi osaksi lomat. Syksyn alkaessa alkoi olla selvää, että päivätyö, koronarajoitushaasteet töissä ja blogi eivät sovi kaikki kolme aikatauluihini.

Aloin pikku hiljaa kaipaamaan vapaita viikonloppuja, sunnuntaita ilman kuvauksiin laittautumista, kirjoitussessioita ja tuntikausien postausrupeamia. On kiva jatkossa ”antaa kaikkensa” vain yhdelle työlle, josta olen taas tosi innostunut, eli päivätyölleni.

En saa muutamaan lauseeseen sitä kaikkea, jota olen blogin kirjoittamisesta saanut. Hauskinta on ollut olla oman mediansa sisällöntuottaja: kirjoittaja, kuvaaja, tuottaja, myyjä ja markkinoija. Julkaise-nappulan klikkaaminen on ollut jännää alusta loppuun. Tämän postauksen julkaiseminen on yhtä jännittävää kuin ensimmäisenkin.

Blogi toistaiseksi jää olemaan, joskin suljen kommentoinnin piakkoin. Blogin pitäminen ei ole ilmaista. Ostin juuri seuraavan vuoden hosting-palvelun, mutta jossain vaiheessa suljen blogin ihan vain itselleni muistoksi. Ehkä siirrän blogin takaisin bloggeriin, jotta jutut säilyvät itselleni ilmaiseksi.

On muutama ihminen, joita haluan kiittää. Teitä on siis oikeasti kymmeniä, jotka haluaisin luetetella tähän, mutta nostan muutaman:

Oma mies – joka on jaksanut kuvata kaikki nämä vuodet ja taipua kameran kanssa miten milloinkin.

Pia – kiitos näistä vuosista kollegoina, nyt jatketaan ystävinä. Olet ollut aivan valtava tuki ja apu kaikessa!

Nectarinen, SHE:n, Wandanten, Part Twon, InWearin, Selected Brands Finlandin ja Zoom Designin naiset – miten ihania ihmisiä olette! Kiitos yhteistöistä ja luottamuksesta, mutta ennen kaikkea ystävyydestänne!

Dermosilin Ann-Sofie ja muu Dermosilin väki – kiitos kolmesta kuluneesta vuodesta, jotka olen saanut olla brändilähettiläänä. Olen ollut siitä niin otettu ja onnellinen!

Heidi (Jaara, Balmuirin perustaja) – ja Balmuirin tiimi, Henna, Kimmo, Tommi, Benita… Balmuirin kanssa oli huikea, kuuden ja puolen vuoden matka, kiitos, että sain olla mukana! Lukijaillat säilyvät varmasti mielessäni ikimuistoisina.

Kiitos myös kaikille muille tahoille, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä. Kiitos luottamuksestanne!

Lopuksi haluan kiittää teitä ihanat lukijat. Te olette olleet suurin inspiraationi ja innoitukseni. Olette kulkeneet kanssani pitkän matkan, ja olen saanut tavatakin useita teistä. Kiitos kommenteistanne, kiitos juttujeni lukemisesta, kiitos vinkeistänne ja vertaistuestanne. Ilman teitä en olisi kirjoittanut näin pitkään. Teitä on ollut mukana näinä vuosina noin 15-22 tuhatta joka kuukausi, sivunkatseluita monia vuosia yli sata tuhatta. Se on aina kannustanut ja antanut intoa.

Jatkan Instagramin puolella satunnaisella ja hyvin rennolla otteella, tervetuloa sinne.

Ja nyt ystävät, on aika toivottaa teille oikein hyvää ja onnellista uutta vuotta ja painaa julkaise-nappia viimeisen kerran.

EDIT. 4.1.2021 Kommentointi on päättynyt. Lämmin kiitos kaikille!