Uskomatonta, miten tammikuukin alkaa kääntyä loppupuolelle. Tuntuu, että en ole saanut mitään näkyvää ”aikaan”, toisaalta olen vielä toipumassa syksyn flunssaputkesta. Fysiikka ei ole vielä ennallaan, mutta pienin askelin, pienin askelin!

Ulkona on mitä tylsin talvi-ilma, joka ei ole talvea nähnytkään. No, säästääpähän lämmitys- ja aurauskuluissa! Kovin kaunista ulkona ei kuitenkaan ole. Kotoa sen sijaan on ihanaa, heh, ja oli ilma mikä hyvänsä, valo tulvii olkkarin ikkunoista sisään. Tuollainen harmaa valo on myös kaunista.

Tässä postauksessa kirjoittelen vähäsen tammikuun pieniä, kivoja asioita! 

Ruokaryhmien kunnostaminen

Meillä kotonahan ei mikään juuri muutu, tosin nyt olemme saaneet tarjouksen keittiön ruokaryhmän maalauttamisesta. Pitäisi vain vielä saada ryhmä vietyä täältä paikasta A sinne paikkaan B. Wilma-ryhmästä tulee kokovalkoinen.

Aion myös lähiaikoina tarttua olohuoneen ruokaryhmän tuolien vahaukseen. Olen aikoinani vahannut koko kaluston, ja se oli muuten homma, se. En tehnyt sitä edes pensselillä, vaan sellaisella vaahtomuovisudilla. Ei enää! Penssselillä sujuu kätevämmin. Itse asiassa homma ei ole mitenkään ylivoimainen, vaatii vain ryhtymistä, kuten asiat yleensä.

Lukeminen ja äänikirjat

Sain eilen postissa hartaasti odottamani kirjan, Maria Boreliuksen Bliss, joka on jatkoa vuonna 2018 ilmestyneeseen Hyvinvoinnin vallankumoukseen. Huomenna on hyvä päivä sen aloittamiseen, sillä kun aloitan, haluan lukea keskeytyksettä! Pääsen myös tapaamaan Mariaa helmikuun alussa, olen tosi innoissani siitä!

Otin Bookbeatin pitkästä aikaa. Olen kuunnellut molemmat Maria Veitolan kirjat, ja puoleen väliin Vappu Pimiän ja Johanna Huhtamäen Valonantajat. Jälkimmäinen on mielenkiintoinen kirja positiivisuuden voimasta. Kirja sisältää paljon tutkimustietoa positiivisen ajattelun voimasta. Positiivisessa ajattelussa on meikäläisellä aika paljon opettelemista. Onneksi on tuo yltiöpositiivinen puoliso.

Kaappien siivoukset

Huh, olen lykännyt kaappien siivousta, sillä kuten nuoriso sanoo: ”Ei oo motii…” Motia pitäisi vain nyt löytyä, sillä keittiön kaapit kaipaisivat kipeästi järjestämistä ja läpikäyntiä. Kirjahylly taitaa kuitenkin olla ensimmäisenä listalla.

Liikunnan aloittaminen

No vihdoin olen aloittanut liikunnan. Tiesin kyllä, että pitää aloittaa hitaasti, mutta en oikein käytännössä tajunnut mitä se tarkoittaa. Huomasin, että lihakseni jaksaisivat enemmän, mutta kun sain kolmen yrityksen jälkeen päivän nuhan, päätin kysyä apua viisaammiltani.

Sain ohjeeksi liikkua matalalla sykkeellä, alle 120. Oiva neuvo! Nyt olen kaksi kertaa jo jumppaillut kevyesti, venytellyt, saanut kevyen hien, mutta syke on pysynyt alhaisena. On ollut mukava huomata, että kyllä sitä kuntoa siellä tallella on, lihakset jaksaisivat huomattavasti enemmän. Mutta otan edelleen iisisti! Tällaiselle kärsimättömälle hätähousulle tämä on varsin opettavainen kokemus.

Sosiaalinen elämä

Liian helposti tulee jumiuduttua kotiin, mutta olen janonnut ystävien seuraa! Maanantaina olin päivän Pian luona. Viime keskiviikkona veljeni oli meillä blinejä syömässä. Huomenillalla on Bablerin bileet! On tosi kiva nähdä blogikollegoita.

Inspiraatio

Minä olen sellainen, joka tarvitsee inspiraatiota saadakseen aikaan asioita, oli sitten kyse kodinhoidosta, liikunnasta tai ruuasta. Pikkuinen, mutta hyvä inspiraatio oli Iltalehden oheisnumero Hyvä olo, joka ilokseni oli keskittynyt viisikymppisen naisen hyvinvointiin. Juttua oli vaihdevuosista, ravinnosta sun muusta, ei nyt mitään uutta ja mullistavaa, mutta hyviä muistutuksia yksissä kansissa. Bonuksena ihanan Pippa Laukan haastattelu. Hän on ihan superinspiroiva ihminen!

Mieheni on myös minulle aikamoinen inspiraatio. Hänhän pudotti viime vuonna 15kg painoa. Hän ei edelleenkään syö pitsoja, hamppareita tai makeaa ”tuosta noin vain”, eli meidän kauppareissuilta ovat jääneet ex tempore-Kismetit, jäätelöt tai muut herkut kokonaan pois. Olen vuoden alusta ollut namilakossa, ja se on ollut kyllä helppoa. Jos nyt kylässä tarjotaan, en kieltäydy, mutta en myöskään himoitse sokeria. Pitää vain huolta, että syö tarpeeksi ja monipuolisesti, ettei verensokeri pääse turhia heilumaan.

Hyvinvointi

Nyt on ihan oikeasti aikaa keskittyä hyvinvointiin, ruokaan, uneen ja liikuntaan. Henkinen hyvinvointi kulkee siinä samalla. On ollut ihan superhauska kirjoittaa myös blogia kaikessa rauhassa. Kun kirjoitan tai teen jotain keskittymistä vaativaa, pitää olla ihan hiljaista. Jotkuthan lukevat, kirjoittavat tai opiskelevat musiikin ollessa päällä, mutta itse en siihen pysty. Mitenkäs sinä?

Uudet, hyvät sarjat

Meillä on mieheni kanssa aina jokin sarja meneillään. Aktiivisena ovat Netflix ja HBO Nordic, joista jälkimmäiseltä löytyi yksi kaikkien aikojen suosikkisarjojani: Berlin Station. Se kertoo CIA:n konttorista Berliinissä. Kausia on kolme, joista kakkonen oli paras mielestäni. Mukana on amerikkalaisia, saksalaisia ja englantilaisia näyttelijöitä. Sarja ei ole myöskään liian väkivaltainen.

Toinen hyvä löytö tapahtui eilen: The Loudest Voice (HBO), jonka miespääosan esittäjä Russel Crow voitti Golden Globen. Sarja kertoo Fox- kanavan perustamisesta, ja on aivan mielettömän mielenkiintoinen.

Tällaisia pieniä juttuja tänne, mitäs mukavaa teidän tammikuuhunne kuuluu?