Minä avaan syömmeni selälleen,
ja annan päivän paistaa.
Minä tahdon kylpeä joka veen,
ja joka marjan maistaa.
Minun mielessäni on juhannus,
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.
Eino Leino
Ihanaa juhannusta, ystävät! Nautitaan valosta ja keskikesän juhlasta!
Hei sinne pitkästä aikaa! Kesä on edennyt jo juhannusviikolle. Pidin ihan tietoisen tauon, sillä loman alettua olin totaalisesti takki tyhjä. Kroppani ei niinkään, mutta henkisesti – tuntui siltä, että nyt ei ole mitään järkevää sanottavaa. Läheiset kannustivat tauon pitämiseen, ja niin päätin sen ottaa, ja jatkaa myös mutu-fiiliksellä kesän ajan.
Kahden viikon päännollauksen ohessa olen uusinut yläkertamme aulan sohvan tyynynpäälliset. Balmuirin ihanat alpakkapäälliset ovat koristaneet ainakin pari vuotta sohvia kesät talvet, mutta kesähelteillä villaiset päälliset ovat olleet vähän too much. Koska olen pikku hiljaa keräillyt meille Chhatwal & Jonssonin pellavatynynpäällisiä, niin aulaan ne olivat myös luonteva valinta.
Mietin hetken, valitsenko valko- vai harmaapohjaiset tyynynpäälliset, mutta päädyin näihin harmaapohjaisiin, sillä ne tuovat kivan kontrastin valkoiseen sohvaan.
Blogit hypettivät Chhatwal & Jonssonia muutama vuosi sitten, ja sitä kautta minäkin sen löysin. Sittemmin sametti syrjäytti pellavan, mutta minulle pellavahypetys jäi päälle. Harvemmin ihastun niin palavasti johonkin brändiin kuin tähän. Itse asiassa koti on sisustettu sellaisilla tuotteilla, joihin olen aikoinani totaalirakastunut: Boknäs, Juvi, Lundbergs Möbler, tiikkihuonekalut – sekoitettuna vanhoihin, perittyihin huonekaluihin. Siksipä meillä ei kalusteet vaihdukaan, sillä 16,5 vuoden jälkeen tykkään valinnoistamme edelleen.
Kurkkasin juuri Chhatwal & Jonssonin jälleenmyyjiä se omilta verkkosivuilta, ja kas, Pietarsaaressakin sitä myydäään.
Toisin kuin aikaisempina kesinä, koti ei ole tällä hetkellä suursiivottu. Loman alussa tykkään puunata huushollin, käydä läpi laatikot, siivota keittiön ja kodinhoitohuoneen, vaatehuoneen ja muut kaapit. Nyt olen ottanut rennommin, ja alkaa tuntua siltä, että energiaa alkaa olla vaikka millä mitalla! Ensi viikolla laitan kodin kesäkuntoon ja haen ne kesäkukatkin. Juu, laittamatta nekin ovat. Myös terassikalusteet öljyän. Mies pesee ikkunat.
Mitä olen sitten tehnyt kahden viikon aikana? Pääasiassa lukenut lehtiä ja kirjoja, iltaisin katsonut telkkaria ja tuijotellut pelloille. Kuunnellut Bruce Springsteenin uutta albumia. Lukeminen on ollut ihanaa. Olen myös nukkunut hyvin, en erityisen paljon tai pitkään, mutta sikeästi. Päätin kesän alussa, että opettelen nukkumaan enemän selälläni, sillä olen tähän asti nukkunut paljon vatsallani. Ja kas – pyöriskely on jäänyt pois. Vaihdoin tyynyni pitkästä aikaa Tempuriin, ja sellaiseen malliin, että vatsalla nukkuminen ei onnistu.
Keväällä tuntui myös siltä, että kroppa kaipaa sisältäkin päin lepoa. Jätin toukokuun puolella pois sokerin ja alkoholin, lisäsin tuntuvasti vihannesten ja marjojen syöntiä. Myös turhan leivän mussuttamisen jätin. Pikku detox oli helppo toteuttaa, sillä mieheni on tiputtanut vuoden alusta 12 kiloa, syö mielellään terveellisesti ja treenaa joka päivä jonkin verran.
Oloni on niin paljon parempi ja keveämpi! Vatsa voi hyvin, samoin iho. Veikkaan, että loppukevään ihan väsymys ja stressi turvottivat kroppaa, ja tuli syötyä kaikkea liikaa ja sekaisin. Vaikka en nipo aio ollakaan, niin tästä mahtavasta vihannes- ja marjakaudesta otan kyllä kaiken irti.
Treeneissäkin tapahtui muutosta: minä rääkkitreeneistä pitävä olen lähinnä vain kävellyt ja venytellyt. Se tuntui hyvältä, venyttely varsinkin.
Juhannuksen olemme kotona, ja se on ihanaa! Grilli kuumenee, teemme hyvää ruokaa, ja katsotaan, jos kävisimme jossain pyörähtämässä. Asukuvia en ole jaksanut ajatellakaan, lähinnä kotiasuna on ollut väljät hellemekot ja varvastossut, hiukset tungettuna hellehatun alle…
Nyt terassille istuskelemaan ja jatkamaan Ulla-Lena Lundbergin Jää-kirjaa, joka on kyllä Finlandia-palkintonsa arvoinen!