Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Väsymys ja pimeys

Huh, miten tämä pimeys käy välillä voimille. Aamulla on ihan tuskaa päästä ylös puoli seitsemältä.
Aamuherätykseni on raju: kello soi, ja minä nousen viivana ja painelen suihkuun. Siellä viimeistään herää joten kuten.

En ole muutenkaan todellakaan aamuihminen, vaan kroppani herää kunnolla vasta lounaan jälkeen. Meillä on töissä kirkasvalolamppu, mutta eipä sen edessä ehdi juuri istuskella. Muutenkin olen vähän skeptinen tuollaisten härvelien suhteen. Pitäsikö sen piristää? Hämärässä sen valo lähinnä ärsyttää!

Olen suosiolla talvikarhu: vietän kaamosaikaa kotona hissuksiin hiippaillen villasukissa ja -takeissa, siemailen vaniljateetä ja poltan kynttilöitä. Energinen puuhastelu saa jäädä odottamaan valoisampia aikoja. Kyllä se kuntoiluinnostus puraisee taas, kun aurinko alkaa näyttäytyä. Joulusiivouskin on ihan tavallinen suurempi siivous tyyliin matot ulos ja moppaus. En jaksa alkaa siivota kaappeja (sori, äiti!), töissäkin on vuoden kiireisin aika menossa, eikä se joulu sinne kaappeihin tule, sanovat Martatkin. Toista oli vuorotteluvapaasyksynäni muutama vuosi sitten – kyllä koti kiilsi, ja siivoaminen oli ihan mahtavan hauskaa ajan kanssa.

Miten te torjutte väsymystä keskitalvella? Auttaako se ihan kunnon ulkoilu, vai pitäisikö ottaa vähän keveämmin? Onko teillä kirkasvalolamppu, ja onko siitä ollut hyötyä? Vai otetaanko järeät aseet käyttöön: etelänlomalle?

Jotta ette näkisi mustia silmänalusiani, niin laitoinpa vähän valoa allaoleviin kuviin:

 Poncho Repeat, paita ja housut Zara, rannekoru Susanne Friis Björner

La Puellan arvonta edelleen käynnissä, käyhän osallistumassa!

Ps. Tämä oli viidessadas postaukseni!!!

Share:

28 Comments

  1. BagMiss
    joulukuu 11, 2012 / 5:01 pm

    Onnea viidensadan johdosta!!! 🙂 Meillä on käytössä kirkasvalolamppu ja itse ainakin kuvittelen sen auttavan. 😉

    • Marjukka
      joulukuu 12, 2012 / 4:32 pm

      Kiitti! Uskomatonta, että niin monta on jo tullut postauksia väsättyä. Hyvä, jos kirkasvalolampusta on apua.

  2. Ansku
    joulukuu 11, 2012 / 6:01 pm

    Mun ei auta talviseen uupumukseen kuin tieto siitä että pääsee aurinkoon ja lämpimään. Olemme miehen kanssa ottaneet tavaksi karata helmikuussa ulkomaille. Ensin oli Intia, sitten Filippiinit, Sri Lanka ja nyt häämatkakohde Bali. Muu ei auta kuin matkustaminen 😉

    • Marjukka
      joulukuu 12, 2012 / 4:32 pm

      Oi, kuulostaapa ihanalta! Kyllä täälläkin joitain suunnitelmia on tehty…

  3. Anonyymi
    joulukuu 11, 2012 / 6:29 pm

    Olen jo ihan koukussa tähän blogiisi, onnea.Itselläni käytössä kolmatta talvea kirkasvalolamppu ja luulen sen auttavan. Päivittäinen ulkokävely ja vitamiinit. Erityisesti D-vitamiinia 20 mikrogrammaa. Ulkomaan matkoihin ei kauneusalan pienyrittäjällä ole varaa. Marraskuun loppu, ennen lumen satamista oli itselläni ahdistavinta.T. Minna

    • Marjukka
      joulukuu 12, 2012 / 4:33 pm

      Kiitos, ihana kommentti!! Kyllä ennen lunta on kurjinta. Ja joulukuu on muuten niin ihana. Onhan noita lumettomia talviakin ollut, ja silloin on kyllä niin mahdottoman pimeää.

  4. Satu
    joulukuu 11, 2012 / 7:48 pm

    Samalta kuullostaa myös täällä suunnassa: pimeä aika sujuu jonkinasteisessa horroksessa mutta kun keväällä valon määrä kasvaa, niin johan alkaa energiaa virtaamaan suonissa. Liikunta antaa talvellakin energiaa, mutta suoraan sanoen eipä sitä tänäänkään juuri huvittanut tuonne lumituiskuun lähteä…

    • Marjukka
      joulukuu 12, 2012 / 4:34 pm

      Hehe, ei muakaan saa tuiskulla helpolla ulos….

  5. Karla ALL I EVER WANTED IS HERE-blogi
    joulukuu 11, 2012 / 7:49 pm

    Niin lämpimän oloinen tuo ponchosi, ja kauniin naisellinen. Minä herään aamuisin klo 5.45 ja puoli tuntia menee kunnolla herätessä. Raskaus on nyt estänyt juomasta teetä aamulla, joten senkin vuoksi herääminen on takkuisempaa.. Onneksi ihan kohta alkaa joululoma :)Peukku viidellesadalle!

    • Marjukka
      joulukuu 12, 2012 / 4:34 pm

      Kiitti Karla! Joululomaa täälläkin odotellaan kieli pitkällä!

  6. Tara
    joulukuu 11, 2012 / 8:05 pm

    Mulla on kirkasvalolamppu ja uskon sen voimaan ja lasilliseen Beroccaa aamuisin. Vaikeata on, pakko myöntää. Onneksi kohta alkaa valon määrä taas lisääntymään.

    • Marjukka
      joulukuu 12, 2012 / 4:35 pm

      Niin, ensi viikolla on talvipäiväntasaus, ja siitä se sitten lähtee, jee!

  7. Mapsi
    joulukuu 11, 2012 / 8:31 pm

    Minä oon päättäny, että kun kuntoilu ei just nyt nappaa muiden järkyttävien kiireiden takia, en ota siitä stressiä vaan nautiskelen siitä vapaa-ajasta jota jää myös hipsimällä kotona villasukissa, lukemassa ihania blogeja, haaveilemalla jostain kivasta, siis ihan hissuttelemalla kotona sohvalla kuin raukea, uninen kehräävä kissa =). Ja tietysti piristämällä itseäni vähän uusilla meikeillä, rasvoilla, pikkuisen vaatteilla, lasillisella viiniä joskus jne… Ei aina tarvitse ollakaan niin reipas ja tehokas – kato me ollaan jo sen ikäisiä, että voidaan vaan päättää, että nyt saa laiskotella, hih ;D Sitten taas kun aurinko paistaa ja tulee kevät, on aika kuoriutua, lähteä jumppaan, ulos, lenkille, siivota ne kaapit!

    • Marjukka
      joulukuu 12, 2012 / 4:35 pm

      Voi sua sielunsisko, just noin mäkin ajattelen. Joskus pitää vähän pakottaa itseään, mutta ei nyt silloin, kun on muutenkin kiire. Ollaan armollisia itsellemme…

  8. Uneton New Yorkissa
    joulukuu 11, 2012 / 10:48 pm

    Olenkin miettinyt sitä, että miksi kaamosaikaan on lasten oltava koulussa ja aikuisten töissä kahdeksalta, eikö voitaisi suosiolla aloittaa päivä myöhemmin?

    • Marjukka
      joulukuu 12, 2012 / 4:36 pm

      Niinpä, onneksi on joitain kouluja, joissa aloitetaan puoli 9, (kuten meillä), se on ihan toinen juttu, kuin aloittaa tasan kahdeksalta.

  9. Vässykkä
    joulukuu 12, 2012 / 4:34 am

    Kirkasvalolampun ääressä täällä aamuhetkeäni juuri vietän. 🙂 Voin suositella, minä ainakin herään tämän valon ääressä paremmin.

    • Marjukka
      joulukuu 12, 2012 / 4:37 pm

      Olisi kyllä jännä kokeilla, miten sellainen lamppu toimii. Mulla oli kympin aamu tänään, ja aamu alkoi kynttilänvalossa…

  10. Anonyymi
    joulukuu 12, 2012 / 7:25 am

    Hei, voisitko ottaa lähikuvaa uudesta keinokuusestanne? Miten toimitus meni (nyt tietysti on jo liian myöhäistä varmaan tätä vuotta ajatellen) ja minkä hintainen "hän" oli, oliko helposti koottava jne? 😉 Miniäkokelaamme kuulemma kärsii ajoittain hengitystieongelmista kuusen lähellä joten nyt meni joulupuuasia mietintään…

    • Marjukka
      joulukuu 12, 2012 / 4:41 pm

      Toki voin, mutta katsos nettisivut: http://www.muovikuusi.nl/Meidän kuusi on sarjaa luonnolliset kuuset, Iowa Deluxe 240cm. Sivuilla on hyvää videota kuusesta ja sen kokoamisesta. Voin todella suositella. Tilauksen jälkeen neljän päivän päästä kuusi oli ovella kuriirin tuomana, muistaakseni DHL:n. Minulla vähän kanssa nokka tuhisee kuusen lähellä, mutta "ongelma" oli myös puun kuivuminen, kun me laitetaan se jo hyvin aikaisin joulukuussa.

  11. Dahlia
    joulukuu 12, 2012 / 7:46 am

    Minä herään sarastusvaloon ja töissäkin paahtaa kirkasvalo aamusta pari tuntia. Minulla se on auttanut kyllä. En ole aamuihminen, en sitten niin ollenkaan, mutta sanotaan näin, että en ole ihan yhtä kiukkuinen enää aamuisin eikä ylösnouseminen pimeällä tunnu enää mahdottomalta idealta. Eivät nämä ihmeitä tee, mutta en ole niin kiukkuinen enää. Lisänä ovat d-vitamiinit ja lounaalla käymme työkaverin kanssa aina pihalla vähän kävelemässä. Siis kerran tai kaksi talon ympäri, maksimissaan 10min, yleensä vähemmän jos (kun?) on kurja keli. Jos tulee lunta vaakatasossa (tai sataa alhaalta kuten eilen vaikutti tapahtuvan) niin seisomme vaan kahvikuppien kanssa katoksen alla. Töissä vitsaillaankin, että käymme tupakalla tupakoimatta :)Näillä minä siis selviän, antamalla itselleni luvan olla vähemmän reipas liikunnan suhteen ja nauttimalla olemisesta, syömällä d-vitaaminia, kirkkaiden valojen kanssa sekä tietenkin pienellä kävelyllä. Etenkin viikonloppuina koetan päivällä saada oltua hetken edes ulkona. En liikunnan takia vaan sen valon takia.Kyllä minä silti kaipaan etelän lämpöön ja valoon, mutta näillä toimenpiteillä mennään nyt kuitenkin jo toista talvea kun kerran tässä maassa asuu 🙂

    • Marjukka
      joulukuu 12, 2012 / 4:42 pm

      Sehän on iso juttu, jos ei ole niin kiukkuinen aamuisin! Hih, teilläpä on hyvät rutiinit työkaverin kanssa! Teidän "tupakkatauko" on varsin terveellinen sellainen!

  12. Anonyymi
    joulukuu 12, 2012 / 12:56 pm

    Hei Marjukka! Onnea paljon 500 juhlapäivästä. Tätä blogia on ollut ilo seurata. Tämän kautta on avautunut koko blogien maailma, monta hyvää blogia suositustesi mukaan. Ai kaamosmasennus. Kunpa voisi olla karhu ja painua talviunille koko pimeimmäksi ajaksi. Kuka tarvitsee marras, joulu ja tammikuuta – no joulukuu nyt menettelee. Mutta kohta jo joulun jälkeen alkaa valostua ja ennen kun huomataankaan, on taas ihana kevät!Tsemppiä ja Joulun odotusta. Kynttilöitä, villasukkia, glögiä ja hyviä kirjoja. T. Leena

  13. Marjukka
    joulukuu 12, 2012 / 4:43 pm

    Voi kiitos kauniista sanoistasi! Välillä sitä tosiaan toivoo, että voisi olla karhu… Kaamos ei mua varsinaisesti masenna, mutta väsyttää kyllä. Joulunodotus on kyllä ihanaa, nautitaan siitä! 😀

  14. Anonyymi
    joulukuu 12, 2012 / 5:55 pm

    Ihana tuo toinen kuva, hihi. 🙂

    • Marjukka
      joulukuu 12, 2012 / 7:12 pm

      Heh!!

  15. Anonyymi
    joulukuu 12, 2012 / 6:14 pm

    Tää ope on kyllä ihan sippi. Reilun viikon päästä onneksi helpottaa. Onnittelut sinulle ja blogillesi!Saimi

    • Marjukka
      joulukuu 12, 2012 / 7:12 pm

      Niin helpottaa… Kaikki opet taitavat olla tässä vaiheessa aika kuitti! Kiitos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *