Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Friends Will Be Friends

Muistatteko tuon Queenin kappaleen?

”Friends will be friends / when you´re need of love they give you care and attention./ Friends will be friends / when you´re through of life and all hope is lost, / hold out your hand / friends will be friends / right till the end.”

Ihan lopun tunnelmissa en sentään ole, mutta tänään olen ajatellut paljon ystäviäni. Vaikka ei ystävänpäivä olekaan. Olen onnekas, kun minulla on muutama vanha tosi hyvä ystävä, mutta myös hyviä uusia. Pitkäaikaisin ystävyyteni on kestänyt 33 vuotta. Tämä henkilö on minulle kallein ja korvaamattomin ystävä päällä maan.  Hän ymmrtää minua puolesta sanasta, saa minut aina nauramaan –  pelkällä tiedolla, että hän on olemassa, saan valtavasti voimaa elämääni. Toinen hyvä ystäväni on kulkenut vierelläni kaksitoista vuotta. Hänen kanssaan ystävyys on erilainen, vähän tummasävyisempi, mutta myös hyvin, hyvin tärkeä! Ja monia muitakin tärkeitä on…myös uusia ystäviä!

Ystävä hyväksyy sinut sellaisena kuin olet. Ei tarvitse päteä, ei selitellä, ei olla muuta kuin oma itsensä. Se riittää. Ystävät toivovat aina parastasi, ovat aina puhelinsoiton päässä (tai skypen!). Ystäville en ole suoritus, en velvoite, en taakka. Kukaan ystäväni ei ole minulle sellainen.

Vaikeuksissa ystävä tunnetaan, sanoo sananlasku. Aristoteles on myös muotoillut asian niin, että epäonni näyttää sinulle todelliset ystäväsi. Olen miettinyt, miksi on niin vaikea toivoa toiselle hyviä asioita? Miksi painaa alaspäin, jos toisella on vaikeaa? Toisen tukeminen ei vaadi paljon aikaa tai voimia, ainoastaan hyvää tahtoa ja vilpitöntä sydäntä.

Haluan itse yrittää olla toiselle hyvä ystävä, tukea ja auttaa. Toivottavasti me voimme olla sitä toinen toisillemme.

1

Sain ruusun viime viikolla eräältä ystävältäni, en halua laittaa sitä pois, vaikka se on jo vähän kuihtunut. Taidan säästää sen.

Aurinkoista, ystävällistä tiistaita!

Share:

13 Comments

  1. Terhi
    26/03/2013 / 12:57 pm

    Ystävänpäivä on joka päivä <3

  2. Marjukka
    26/03/2013 / 1:21 pm

    Niin sen pitäisi olla, eikä koskaan saa ottaa ystävää itsestäänselvyytenä.

  3. Pauska
    26/03/2013 / 7:17 pm

    Aivan, ilman ystäviä olisi kyllä sekä kurjaa että surullista, koskaan ei ihmisellä voi olla heitä liikaa ja toisaalta muutama hyväkin ystävä riittää. Tällä iällä ystäviä on ehkä vaikeampaa saada kuin nuorempana, monet saavat uusia ystäviä lastensa tai harrastusten kautta. Olen myös huomannut, että täällä Hämeessä ystävystyminen on t-o-d-e-l-l-a hidasta, Itä-Suomessa ystäviä saa paljon helpommin ja nopeammin.

  4. VN
    26/03/2013 / 7:20 pm

    Olen viime kuukausien aikana huomannut, kuinka hyvillä ystävillä minua on siunattu. Pieni visti piristää, vaikka ei usein tavattaisikaan. Tänään sähköpostiini tuli viesti opiskelukaveriltani, jonka olen viimeksi tavannut 20 vuotta sitten. Mukana oli aivan ihana runo ja harmaa päiväni kirkastui heti.Elämä ilman ystäviä olisi suorastaan surullista. Kuivaa tuo ruusu kirjan välissä, sitten siitä on iloa silloin, kun on huono päivä.

  5. Dahlia
    26/03/2013 / 8:06 pm

    Kaunis kirjoitus joka sai hymyilemään.

  6. Eilamari
    26/03/2013 / 9:12 pm

    Vaikka ystävän näkisi harvoin, juttu jatkuu siitä, mihin se edellisessä tapaamisessa jäi. Siinä on vain joku kumma juju:-)Ja mikä ihaninta, ystävä todella hyväksyy toisen juuri sellaisena kuin hän on, virheineen kaikkineen. Ystävän seurassa saat olla juuri oma itsesi, iloinesi ja suruinesi.Liian usein ystävää tulee pidettyä itsestään selvyytenä. Kunpa muistasi useammin kertoa ystävälle, kuinka tärkeä hän on.Paranemisia sinulle! Toivottavasti kuume alkaa jo hellittää ja pääset nauttimaan pääsiäisestä.

  7. Mikko
    26/03/2013 / 10:12 pm

    Aivan ihana postaus, tulipas hyvälle mielelle. Täyttä asiaa 🙂

  8. Marjukka
    27/03/2013 / 9:45 am

    Totta, vanhempana on ehkä vähän varautuneempi hankkimaan ystäviä. On kiva saada uusia, mutta tärkeä pitää myös vanhoista ystävistä kiinni. Tunnustan, että ainakin minut on vaikea kesyttää ystäväksi asti, mutta sitten olenkin uskollinen sellainen.

  9. Marjukka
    27/03/2013 / 9:47 am

    Eipä siihen muistamiseen tosiaan paljon tarvita, ja ulkomailla vanhat ystävät ovat todella tärkeitä! Olipa ihana, että opiskelukaverisi otti yhteyttä!

  10. Marjukka
    27/03/2013 / 9:47 am

    Kiitos, kommenttisi sai myös hymyn huulille!

  11. Marjukka
    27/03/2013 / 9:49 am

    Niin tosiaan on, vaikkä näkemisen välissä olisi parikin vuotta, niin edellisestä vaan jatketaan. Sellaista kaikenkattavaa hyväksyntää tarvitseen, kun elämä potkii päähän.

  12. Marjukka
    27/03/2013 / 9:49 am

    Hih, kiitos!

  13. Pauska
    27/03/2013 / 8:54 pm

    Niin ja monet jämähtävät kotiinsa perheen kanssa tai kuskaavat lapsia harrastuksiin, sitä liikkuu sosiaalisissa ympäristöissä paljon vähemmän kuin nuorena. Uskollisuus on tärkeä ominaisuus ystävässä :). Itse kaipaan tällä hetkellä kovastikin samanhenkisiä kavereita, joiden kanssa voisi harrastaa ihan arkisia asioita, niitä vain ei tunnu löytyvän. Onneksi on muutama kaveri ja samanhenkinen mies, jonka kanssa harrastaa ja sit viikonloppuna kauempana asuvia ystäviä voi nähdä. Queeniä tuli aikoinaan kuunneltua paljonkin, kiva kappale tuo :).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *