Es Castellin ja Maón satamissa

Nyt tulee näitä Menorca-postauksia, toivottavasti teitä kiinnostaa! Tänään satamien tunnelmia, sitten laittelen vielä kuvia Maósta ja Ciutadellasta ja hotellistamme. Itse olin niin täpinässä saaresta, että kuvia tuli otettua...jokunen.

Valitsimme lomakohteeksemme pääkaupunki Maón (menorkiinia, Mahon espanjaksi). Maóssa on asukkaita vain noin 30 000, joten se oli kuitenkin sopivan pieni ja kompakti. Toisaalta koko saarella on asukkaita vain alle sata tuhatta. Kaupungissa on yksi maailman suurimmista luonnonsatamista, joten risteilijätkin pääsevät sinne helposti. Hotellimme sijaitsi Es Castellin kaupunginosassa, jossa oli myös pieni satama - täynnä herttaisia ravintoloita ja pikku putiikkeja. Hotelliltamme käveli sinne viidessätoista minuutissa. Söimme kolmena iltana Es Castellin satamassa, ja ihailimme pittoreskeja näkymiä sekä hulppeita taloja rantatöyräällä. Välillä katosin hypistelemään putiikkien valikoimaa.

Menorcalla ei rakenneta kovin korkeasti, siellä ei ole varsinaista iltaelämää siihen tahtiin kuin Mallorcalla tai varsinkaan Ibizalla. No, se sopi meille. Leppoinen käyskentely rantakadulla tai Es Castellissa oli ihan sopiva iltahuvi meikäläisille.

Satamaan laskeuduttiin alas kohti kivoja ravintoloita.

Pienet veneet olivat Es Castellissa, suuret Maóssa.

Etelän illoissa on taikaa: se lämpö ja pimeys, eksoottinen yhdistelmä!

Roseeviiniä aperitiiviksi.

Ja gambas al ajillo alkuruuaksi.

Lempikuva satamasta. Ilta hämärtyy, ravintoloiden pöydille kannetaan tuikut ja ihmiset alkavat kerääntyä illalliselle. Iloinen puheensorina kuuluu pöydistä. Ihanaa.

Niitä korikasseja!

Tämä kuva on otettu Lumia 920:lla, jonka ominaisuuksiin kuuluu hyvä hämäräkuvaus.

Viidessä minuutissa hurautimme autolla Maón huvivenesatamaan, jonka rantabulevardi on viisi kilometriä pitkä, koko matkaltaa kauppoja, kahviloita, baareja ja ravintoloita. Tunnelmat olivat leppoiset. Eräs paikka, jossa söimme pari kertaa, oli nimeltää Pierro. Sen edessä oli parkissa 2 J:s of London. Vuokrataanko porukalla?

Nälkä lähti!

Eräänä iltana oli katufestivaalit. Osa rantakatua oli suljettu, ja taikurit, muusikot ja muut taiteilijat olivat asettuneet tasaisin väliajoin esiintymään. Tykkäsin kitaristeista.

Ihana kalaravintola, Minerva, jossa saattoi syödä ihan veden äärellä. Testaus jäi ensi kertaan.

Iltatunnelmia (Lumia 920)

Viimeisenä päivänä Lady Christina oli saapunut satamaan. Sen pituus oli 68m. Kurkkaapa linkistä sisäkuvat!

Tuli nälkä tätä postausta tehdessä! Mukavaa iltaa kaikille!