Viikonloppusuunnitelmia ja todellisuus

Ihanaa,
on lauantai! Loman jälkeen meillä töissä vaihtui jakso, ja kevätjaksossa on
aina sitä jotain – kesää kohti mennään ja lujaa. Meidän piti myös osallistua
Pian kanssa vaikuttajaristeilylle, mutta se siirtyi eteenpäin. Luvassa on siis
ex tempore vapaa viikonloppu.

Suunnittelin viikonlopun varalle
vaikka mitä. Perjantaina sitä on välillä täynnä virtaa, ja kuvittelee tekevänsä
miljoona asiaa kahden päivän aikana. Vaan todellisuus puuttui väliin, ja ihmimillinen väsymys. 

Postausluonnoksessa oli seuraavia asioita:

”- Nukun pitkään. Torstaina
ja perjantaina joudun nousemaan klo 6:20, ja se on täysin luonnonvastainen ja
epäinhimillinen aika herätä. Luonnollinen unirytmini on noin iltayhdestätoista
aamukahdeksaan.


– Otan valokuvia. Nimittäin minulla on kotitehtäviä, ja niiden kimppuun aion
innolla hyökätä!


– Teen yhden pitkäkestoisen aerobisen treenin. Olen talvisin laiska
lenkkeilijä, mutta jospa tänä viikonloppuna saisi aikaan vaikkapa tunnin
sauvakävelyn. Luultavasti kuitenkin poljen kuntopyörää samalla kun katson
Netflixiä. Miksi muuten kuntopyörän polkeminen on niin tylsää…?


– Järkkäilen vaatehuonetta. Sinne pääsi uusi mekko, johon sorruin tänään töiden
jälkeen Zarassa. Vaarallisia nuo ”käyn vain katsomassa”-hetket.
Joinakin keväinä en ole löytänyt Zarasta mitään kivaa, mutta nyt oli
kaikenlaista kaunista pitsipaidoista kivoihin farkkuihin. Mekko on puuvillaa,
ja koska olen lyhyt, sen pituus on just polvien yläpuolelle.”

Ja mitä olen tehnyt?

En kerrassaan mitään,
koska päivällä iski aivan hirvittävä nälkä- ja väsymyskohtaus. Silloin, kun
tulee nälkäkiukku, ruokaa pitää saada pian ja paljon. Monesti
väsy&nälkä-yhdistelmä tietää alkavaa flunssaa, toivottavasti ei nyt kuitenkaan.
Sitä on kyllä kovasti liikkeellä. Menin iltapäivällä nukkumaan tunniksi, mutta silti olo on
ihan zombie.

Saatiin minulle kuitenkin uusi
puhelin hankittua. Onnistuin klassisesti tiputtamaan luurini vessanpönttöön, ja
se suuttui siitä, puhelin siis. Oli pakko mennä puhelinostoksille. Inhoan elektroniikkaostoksia, sitä jonottamista… Mutta uusi puhelin on kiva, alkuviikosta ilmestynyt Huawei Honor P Smart, joka on 6X:stä vähän
edistyneempi malli. Se on kapea ja siro, ja todella kaunis kullanhohtavine kuorineen.

Kroppa sanoo, että lepää, hyvä
ihminen. Miksi sitä on välillä niin vaikea kuunnella? Eniten risoo tekemättömät
hommat, kuten pyykkivuori, järjestämättömät kuitit, lippuset ja lappuset
yöpöydällä ja muutama pölykoira portaissa ja yöpöydän alla (bongattu
varmuudella). Kuitenkin viikonloppuna pitäisi vähän vetää henkeäkin, ainakin se yksi päivä.

Kroppa sanoi myös, että mättöruokaa,
kiitos. Joten terveellinen ateria on ollut tänään hampurilainen ja
ranskalaiset, sekä iso lasi jääteetä. Voi nam sentään.

Kroppa sanoo, että älä stressaa.
Vietä vapaailta. Jätän siis suosiolla treenit sun muut, ja parkkeeraan sohvalle
katsomaan Kauniin elämän, Yökylässä Maria Veitolan, Rimakauhua ja rakkautta
sekä Saaran Euroviisuesitykset. 

pipo Fall Winter Spring Summer

scarf
Balmuir

sunnies
RayBan

earrings Syster P

Mukavaa iltaa kaikille!

*adlinks

Share:

2 Comments

  1. Anonyymi
    03/03/2018 / 5:23 pm

    Kyllä vain, käynnit Zarassa ”ihan vaan katselemassa” ovat vaarallisia. Olen kieltänyt itseltäni käynnit, sillä minä löydän ihan JOKA kerta jotain kivaa sieltä. Sitten on hirveä kamppailu itsensä kanssa, että ostaako vai jättääkö ostamatta. Ja kuitenkin, puoli tuntia ennen sinne menoa ei tehnyt mieli tai tarvinnut yhtään mitään! Ja sitten tulee vain kärttyisä olo, kun päättää olla ostamatta vaikka mieli tekisi. Voi, meitä naisia! Joskus taas löydän vielä niin monta kivaa juttua Zarassa, etten enää osaa päättää, mitä valitsisin. Toisinaan ajattelen, että parempi kun koko Zaraa ei olisi olemassakaan! Mahtavat suunnittelijat heillä, kun jatkuvasti tuovat uutta markkinoille. Mukavaa lauantai-iltaa!

  2. Marjukka / Fab Forty Something
    04/03/2018 / 9:47 am

    Hehheh, se on tosiaan tietyssä mielentilassa vaarallinen paikka. Mä menen Zaraan yleensä päätä nollaamaan työpäivän jälkeen – toimii hyvin, ja monesti on ihan kiva sovitella kampetta ostamatta mitään. Mä olen vähän heikkona Zaran puuvillavaatteisiin, kuten tuo mekkokin nyt oli täyttä puuvillaa. Bleiserit istuvat mulle tosi hyvin, joten niitä on kiva bongailla.Zara itse asiassa kopsaa suunnittelijoitten vaatteita nopealla aikataululla, että sikäli se suunnittelu sillä on vähän kyseenalaista.

Vastaa