Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Joulun parhaat

Hyvää tapaninpäivää! Some-taukoni lyhenikin päivällä, sillä kuulkaa, en jaksanut löhöillä kuin yhden päivän – aaton! Kirjoitan tätä joulupäivän iltana, olin jo energiaa täynnä, ja tuntui todella mukavalta ottaa läppäri syliin ja istahtaa sohvannurkkaan olkkarin erkkeriin. Laitoin Spotifystä klassisen joulumusiikin listan soimaan (tosin yläkerrasta kuuluva toimintaleffan jytinä hieman häiritsee seesteistä tunnelmaa, mutta mitä siitä) ja aloin näpyttelemään tätä postausta.

Mietin, mikä olisi kiva jutunaihe aaton tunnelmakuviin, ja hei, joulun parhaat: ruoka, musiikki, oloasu, ja niin edelleen. Joten tässä tulevat joulun parhaat, olkaa hyvät!

Paras ruoka?

Yllättävää kyllä, kaupasta ostettu valmis porkkanalaatikko, joka on merkiltään Edun Herkku. Todella maukasta ja itsetehdyn makuista! Se on myös laktoositon ja gluteeniton. Toki äidin tekemiä ei mikään voita!

Paras sinappi?

Vaikka olen vannoutunut Dijonin hunajasinapin ystävä, miehen työkaverin tekemä sinappi vei voiton. Ensi vuonna tilaan sitä purkkikaupalla. Resepti on salainen, mutta se muistuttaa vähän Dijonin hunajasinappia, mutta on hitusen makeampaa.

Paras juoma?

Nespresson kausimaut ovat aivan ihanat, Macaron, Praline ja Paris Dark, joista viimeksi mainittu on suosikkini.

Paras makea herkku?

Juttelin mieheni kanssa kumpi on parempaa, joulutorttu vai piparit. Olimme kahta leiriä, ja minä kannatin pipareita. Eikä mitä tahansa pipareita, vaan anoppini reseptillä tehtyjä. Meidän pipareita oli aattona jäljellä tasan kuusi kappaletta. Uups.

Paras joululaulu?

Rakastan joululauluja, niin perinteisiä kuin uusia klassikkojakin. Mutta täytyy nimetä tähän Jipun ihana laulu, joka saa minut kyynelehtimään vuolaasti: Kun rakkaus tänä yönä vallan saa. Olen vähän ihmeissäni itsekin, että olen löytänyt uuden laulun, josta pidän kovasti. Nyt soi ihana lista, jonka löysin Spotifystä ihan vain haulla Classical Christmas.


Paras joulutunnelman luoja?

Kyllä se oli meidän koulun joulukirkko ja juhlat. Aivan ihania tilaisuuksia molemmat. Meinasin ihan haljeta kyyneleiden pidättämiseen, kun lauloimme kirkon lopuksi Maa on niin kaunis. Joulujuhla oli iloinen, ja sen lopuksi lauloimme Jouluterveiset Pohjolasta ihanan kuutosten poppoon säestämänä. Vanhoja oppilaita tuli moikkaamaan, ja voi että miten iloisena lähdin lomille.


Paras hetki?

Aamut, kun voi herätä hitaasti, ja keitellä kaikessa rauhassa puurot. Kahvia voi ottaa pari kuppia, lueskella samalla maailman tapahtumia ja vaihtaa ajatuksia miehen kanssa. Eikä mihinkään, mihinkään ole kiire!

Paras sarjamaraton?

Kyllä, illalla on katsottu telkkaria urakalla, ja rakastan ruotsalaista Maria Wern-sarjaa, jonka kaikki kaudet, paitsi tänä vuonna kuvattu, löytyvät Viaplaylta. Sarja sijoittuu Gotlantiin, eikä kyseessä ei ole ihan perinteinen toimintajännäri, vaan pikemminkin draamadekkari, sillä Marian elämä on vähintään yhtä suuressa osassa kuin rikoksetkin. Maria on visbyläinen rikostutkija, joka on menettänyt poliisimiehensä. Hän kasvattaa yksin kahta lasta. Maria on älykäs, reipas ja tunteellinen hahmo, ja häntä näyttelevä Eva Röse tukkajumalatar. Suosittelen!


Paras asu?

Hah, niitä on useita! Nyt pakkasten paukkuessa olen oleillut Balmuirilta saadussa oloasussa. Joulun pyjama on valkoinen White Companyn. Jalassa on tietenkin villasukat ja lammastohvelit.

Paras yllätys?

Tämä kuulostaa varmaan teistä tosi hoopolta, mutta olin ihan unohtanut miten mukavaa on saunassa käynti! En ole kova saunomaan, enkä ole tainnut koko syksynä saunoa kertaakaan, minusta se on vaan tosi vaivalloista, ja lisäksi se tuppaa, ikävä kyllä, viemään yöuneni. Mutta nyt olen saunonut peräti kahdesti, ja hei, saatan mennä vielä uudelleenkin!

Serkkuni oli tehnyt elämäntaparemontin, ja kymmenen kiloa laihtunut serkkupoika näytti virkeältä ja nuorekkaalta. Hienoa!

Paras muisto?

Voi, näitä on monia. Mutta muistan, kun halusin kolmannella ilahduttaa englanninopettajaa itse tehdyllä kortilla, ja taiteilin siihen: Merry Christmas and Happy New York. Isä huomasi virheen, mutta olisipa enkunope varmasti saanut hyvät naurut!


Paras joulukukka?

Saimme serkkuni perheeltä herkän, kauniin jouluruusun. Olen ihaillut sitä pitkin matkaa. Se on perenna, jonka voi istuttaa ulos, jos haluaa.

Paras lahja?

Ovat antamatta. Viemme lahjat uudeksi vuodeksi mukanamme. Olen hankkinut ajatuksella lahjat perheelle, ja toivon, että niistä tykätään.

Valkoinen joulu oli myös aikamoinen yllätys, kun sitä ei ole moniin vuosiin saatu.


Paras koriste?

Kuusi tietenkin, mutta myös uusi tähtilamppumme yläkerran aulassa on aivan ihana, vähän erilainen valonlähde.

Paras jouluelokuva?

Netflixin Elf (2003), joka kaikessa arvattavuudessaan, korniudessaan ja hoopoudessaan oli lajissaan todella hyvä! Pääosassa oli Will Ferrell, joka esitti Korvatunturille adoptoitua ihmistä. Buddy-tonttu sai tietää, että hänen oikea isänsä asuu New Yorkissa. Sinnehän Buddy päätti suunnistaa. Ja siellä häntä odottaa vastahakoinen isä, kaunis tyttö, ja kaikenlaista kohellusta. Huh! Loppu on tietenkin selvä jo alusta alkaen, vai mitä luulette, tuleeko perheestä onnellinen ja saako Buddy tytön?

Mitenkä joulu on sujunut sinulla, ja mikä oli sinulle joulun paras – mikä tahansa?

Seuraa kanavissani:

Instagram

Facebook

Bloglovin`

Blogit.fi

Share:

6 Comments

  1. Anonyymi
    joulukuu 26, 2018 / 12:57 pm

    Wau, miten tunnelmallista! Joulun aikaa vietetään onneksi eri tavoin adventista loppiaiseen, mutta tähän mennessä ne huippuhetket ovat kyllä omalla kohdallani liittyneet joulumusiikkiin- esim. tämä: yhdessä laulamassa kauneimpia joululauluja, ja yhtäkkiä se tunnelma kirkossa, kun joku laulu herättää tunnemuiston, ja jokin erityinen sanomassa koskettaa sisintä. Ehkä jokin säe avautuu eri tavalla, saa oivaltamaan jotain uutta. Ja sen jälkeen joulunvietto tuntuu aivan erilaiselta. Tänä jouluna olen pohtinut oman joulustressaamiseni mielekkyyttä ja toisaalta jouluun liittyvien odotusten sumaa- osaisipa tehdä jotakin jatkossa toisin. Nyt kuitenkin ehkä voidaan jo relata monien asioiden suhteen _tänä joulukautena_. 😉 Ihanaa lomaa edelleen! Petra

    • Marjukka / Fab Forty Something
      joulukuu 26, 2018 / 5:31 pm

      Kiitos, tunnelmaa on tykkään siitä! Jätin myös kuvat keltaisiksi, sillä kyllähän niistä se tunnelma sillai välittyy.Musiikki on niin tärkeä, se nostaa tunteita pintaan ja tosiaan herättää tunteita, avaa lukkoja ja nimenomaan koskettaa sisällä jotain herkkää. Veikkaan, että opimme stressaamattomuudesta jo paljon, kun tiedostamme miksi stressaamme. Samaa olen minäkin miettinyt. Jouluun liittyy paljon odotuksia, mutta tärkeintä taitaa olla kuitenkin rauhoittuminen, moni asia tulee sitten itsestään, näin ainakin mulla.Kiitos, loma jatkuu, ja kyllähän se maistuu!

  2. Marjukka / Fab Forty Something
    joulukuu 26, 2018 / 7:17 pm

    No sepä se!

  3. Ei-Leen / Hempeät hepeneet
    joulukuu 27, 2018 / 10:07 am

    Ihana tuo enkeli ja liikuttava korttisi enkunopelle. Monella tuossa iässä lukee vieläpä häpi njuu jiö, mutta yhtä liikuttavia ne ovat. Tärkeintä on sanoma <3

    • Marjukka / Fab Forty Something
      joulukuu 28, 2018 / 11:45 am

      Sanoma ja muistaminen on ehdottomasti tärkeitä! Mua liikuttaa aina, kun pikkuoppilaat ovat taiteilleet (väärinpäin olevia) nuotteja itsetehtyyn korttiin, sillä sehän tarkoittaa ajatuksella tehtyä. <3

  4. Pauska
    joulukuu 28, 2018 / 2:08 pm

    Joulu meni oikein mukavasti lämmöstä ja auringosta nauttien ja voimia keräten ja syksystä toipuen. Joulun paras oli Riu-hotellimme jouluaterian käsittämätön jälkiruokatarjonta. En ole koskaan nähnyt moista panostusta, niin kauniita piperryksiä kaikki <3. Instassa kuvia pauska_j. Ihan harmitti, kun piti valita vain muutama, ettei verensokerit pääse liian korkeiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *