Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Tuiki, tuiki messinkitähtönen ja joulujuttuja

Eilisessä postauksessa näkyikin jo yläkerran aulan uudenuutukainen tähti. Halusin tilaan jotain erilaista jouluista valonlähdettä perinteisten paperitähtien sijaan. Elloksen Tindra, messinginvärinen metallitähti on juuri sellainen, kuin toivoinkin. Hieman haastetta oli löytää tarpeeksi himmeä lamppu, ja Airamin valikoimista löytyi 1,7W-tehoinen.

Aulaan ei sen kummempia somistuksi tule, ainoastaan kukka tai oksia. Sen sijaan meksikolainen jouluseimeni pääsi tänäkin vuonna aulaa koristamaan.

Meidän aula on kuin tehty jouluiseen köllöttelyyn hyvän sarjan tai elokuvan ääressä. Tykkään myös naputella blogia sohvannurkassa. On meillä työhuonekin, mutta jotenkin usein lähden sieltä sohvalle kirjoittelemaan.

Joulukoristelun suhteen tänä vuonna on ollut maltillinen linja. En ole kaivannut mitään ekstraa, ainoastaan nämä rakkaat vakikoristukset pääsevät esille tänäkin vuonna. Ala-aulan sohvalla köllöttelee kaksi nisse-tonttua, joista toinen on viisikymppislahja serkultani. Tähdet ja kranssit ovat ikkunoissa, Pietaarsaaren symbolit Usko, toivo ja rakkaus loistavat yläkerrassa. Joululehtiä on siellä täällä.

Instagramissa sen sijaan olen seurannut huvikseni amerikkalaisia interiöörejä, ja voi sitä tilpehöörin määrää. Uskon, että itseäni alkaisi ahdistaa sellainen koristeiden yltäkylläisyys, on kuin lavasteissa eläisi. Niitä on hauska katsoa, mutta itse en viihtyisi. Ja onko niissä tunnearvoakaan, kuten esimerkiksi koristeissa, jotka on hankittu vaikka ensimmäiseen yhteiseen kotiin, ulkomailta tuotuihin kuusenkoristeisiin tai vaikka siihen serkulta saatuun nisseen.

Jos jonkin suhteen vedän vähän överit, niin lyhdyt, huovat ja taljat ovat oma sisustusheikkouteni. Niitä ei voi olla liikaa, ja ei ole nurkkaa, johon ei voisi laittaa huopaa tai taljaa! Toinen mokoma ovat kauniit astiat, mutta niissäkin kestävän kehityksen linja on parasta. Omat Tuuli-astiani ovat vanhimmat jo liki 40 vuotta, Vaniljat 18 vuotta ja Aniksetkin jo muutaman vuoden.

Äidillä on isoäitini vanha astiasto, jonka isoäiti haki sotien jälkeen Haaparannalta. Se ei ole rahallisesti arvokas, mutta kaunis se on. Isoäidillä oli hyvä maku. Astiasto on edelleen täydellinen tarjoiluvateineen päivineen. Se on valkoinen, ja reunoja kiertää kullanväriset ornamenttikuviot. Melkein tekee mieli tehdä näyttävä ateria ihan astioita varten. Isoäiti oli myös hyvin heikko astioille, ja hänen perujaan minulla on hopeisia tarjoiluvälineitä ja kaksi Arabian vanhaa kulhoa, ja myös Tuuli-astiasto.

En tiedä keräilläänkö nykyään enää astioita. Meidän suvussa se oli perinne, ja jokainen meistä äidin puolen serkuksista on ollut keräilyn kohde poikia myöten. Arvostin jo pienenä kotitaloustavaroita, ja minusta oli ihanaa saada täydennystä astiastooni tai liinavaatekaappiin. Muistan ihanat teekupit, jotka sain lukioikäisenä tädiltäni, ne olivat punaiset keramiikkakupit, joissa oli valkoisia sydämiä.







Huh, ensi viikko on sitten vimeinen työviikko, ja se tulee olemaan tiukka. Sitäkin mukavampi fiilis on sitten loman alkaessa. Tänä iltana suuntaan vielä syömään ystäväni Maijan kanssa. Ihana suunntata jouluiseen pääkaupunkiin.

Mukavaa kolmatta adventtia!

Seuraa kanavissani:

Instagram

Facebook

Bloglovin`

Blogit.fi

Ps. Pitää vielä kertoa: sarjassamme uskomattomia katoamisia, hukkasin parhaimman objektiivini linssinsuojuksen! Sitäkin oudompaa, koska olen ollut linssin kanssa vain kahdessa huoneessa! Ei auttanut muu kuin pistää Rajalaan tilaus kahdesta linssinsuojuksesta, sillä toisenkin objektiivin suojus on hukassa…

Share:

8 Comments

  1. Anonyymi
    joulukuu 16, 2018 / 6:53 pm

    Anteeksi, että tungettelen, mutta mistä olet saanut meksikolaisen jouluseimen ja mitä se sinulle merkitsee?- Elma –

    • Marjukka / Fab Forty Something
      joulukuu 16, 2018 / 7:36 pm

      Olen ostanut sen Amerikasta yli 20 vuotta sitten. Pidän seimestä tavattomasti, se on paperista tehty, maalattu ja lakattu. Joka joulu se laitetaan esille, ja tässä talossa se on tosiaan yläaulassa, pikku kaksiossamme ennen tätä pianon päällä. : )

  2. Marjukka / Fab Forty Something
    joulukuu 16, 2018 / 7:33 pm

    Kiitos, tässä huoneessa ei sisustus juuri muutu, joten siksi sitä tulee harvemmin kuvailtua. En ole tainnut kertoa! Kävimme täällä kylillä asuntonäytössä vapunpäivänä 2001, ja huokasin miehelleni, että täällä haluaisin asua. Reilu viikko siitä hoksasin työpaikan Hesarissa pienen rivi-ilmoituksen tontista. Soitin heti kotiin tultuani omistajalle. Kun mies tuli töistä, lähdimme katsomaan tonttia. Se oli maanantai, ja torstaina maksoimme käsirahan! Tälle tontille oli muitakin katsojia, mutta olimme nopeimmat! Pieni ilmoitus on edelleen tallella!Lisää kodin rakentamisesta täältä: https://www.fabfortysomething.com/2014/08/meidan-kodista-inspiraatio-ja.html

  3. Anonyymi
    joulukuu 17, 2018 / 3:58 pm

    Ihana jouluseimi! Levollista ja uudistavaa joulunaikaa! Petra

    • Marjukka / Fab Forty Something
      joulukuu 19, 2018 / 1:05 pm

      Kiitti samoin sulle, Petra!

  4. Anonyymi
    joulukuu 18, 2018 / 11:01 am

    Ihanan rauhallinen tunnelma kuvassa. 🙂 Uteliaana olisin kysellyt, että mikä malli tuo sohva on? Näyttää todella mukavalta.

    • Marjukka / Fab Forty Something
      joulukuu 19, 2018 / 1:07 pm

      Sohva on Boknäsin modulisohva Heaven, jota saa kymmenillä eri kankailla. Sen taiteilu kahdessa osassa tänne ylös olikin muuten show, vedettiin se tänne yläparvekkeen kautta ja ikkunasta, kun se ei mahtunut portaikosta! On todella laadukas sohva. Päälliset olen jo kerran pyöräyttänyt koneessa. Tätä näkin muutama vuosi sitten blogeissa paljon, ja pellavakankaalla, mutta mä en välitä pellavasta. Tässä on ryhdikäs ja venymätön keinokuitu, ja hyvänä pysyy!

  5. Marjukka / Fab Forty Something
    joulukuu 19, 2018 / 1:08 pm

    Joo, kun saisi aikaiseksi, taitaa mennä välipäiville!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *