Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Minkälaisen vaikutelman blogi antaa minusta? – sekä suloinen tupsubaskeri

Ensi kuussa tulee blogitaivalta kokonaiset kahdeksan vuotta. Se on pitkä aika, kuinkahan paljon blogeja onkaan aloittanut ja lopettanut tällä aikuissaralla? Myös nelikymppisiä bloggaajia alkaa olla aika monta, kun kolmikymppiset pääsevät ”aikuisen ikään”. Me entiset nelikymppisetkin monet olemme siirtyneet uudelle vuosikymmenelle.

Kun blogia lukee kauan, muodostaa tietyn mielikuvan henkilöstä. Sitten kun on tavannut bloggaajan luonnossa, hän onkin osoittautunut toisenlaiseksi kuin blogin kautta. Ei siis huonolla tavalla, vaan ehkä ujommaksi, pidemmäksi tai vilkkaammaksi. 

Bloggaamisen hankaluus onkin juuri siinä, että saa ilmaistua itseään sanojen kautta ja tulee ymmärretyksi. Eikä välttämättä kuitenkaan tule, sillä lukija tarkastelee bloggaajaa kuitenkin subjektiivisesti.

Olisi kiva tietää millaisen kuvan sinä olet minusta saanut vuosien varrella? Olenko pystynyt antamaan sinulle sellaisen vaikutelman kuin itse koen olevani?

Kuvituksena suloinen KN Anna tupsubaskeri, joka on saatu Hattu.fi:stä.


Kirjoitettu teksti on hankala tulkita täysin. Monesti vältän kirjoittamista jostakin tietystä aiheesta, koska tunnen, etten saa itseäni täysin ilmaistua pelkällä tekstillä. Tarvitaan muutakin sen lisäksi, ääntä, ilmeitä, äänenpainoja. Hymyilykin kuuluu puheesta, vaikkei kasvoja näkisikään. Lukija tekee tekstin pohjalta sen kirjoittajasta omat päätelmänsä, ovat ne sitten hyviä tai huonoja.

Muutaman kerran vuosien aikana olen ollut tilanteessa, jossa tekstini on ymmärretty kertakaikkisen väärin. Olen miettinyt silloin miten toisin olisin voinut asian ilmaista. Lukija saattaa myös muodostaa pelkkien postausten perusteella kirjoittajasta jonkin mielikuvan, ja se on tietenkin ymmärrettävää. Toisaalta blogikin voi olla ihan tarkoituksella yksipuolinen foorumi vaikkapa juuri muodista, koska se on kirjoittajalleen kiinnostava ja rentouttava alue. Silloin saattaa tulla mielikuva, että bloggaaja ei muuta ajattelekaan kuin muotia. Onpa minullekin tullut kerran kommentti, että en ole oikea opettaja, koska ajattelen vain muotia… Tämä oli tosin blogin alkutaipaleella, eli medialukutaito on tainnut meillä kaikilla kehittyä siitä.

Olen ollut aika tarkka siitä, miten blogini näyttäytyy ulospäin. En hyväksy kiusaamista, en varsinkaan nimettömänä netissä, joten negailut jäävät omaan arvoonsa. Olen yrittänyt antaa itsestäni sellaisen kuvan kuin oikeasti olen: kiltin, huumorintajuisen, ahkeran, kotona viihtyvän, suht simppeliä elämää elävän aikuisen naisen, jonka heikkous on muoti. Olen välillä valottanut myös omia vaikeuksiani, terveysongelmia tai väsymistä, joskin tätä puolta en halua liiaksi täällä korostaa. Heh, pohjalainen ei valita, ainakaan kranniin (naapuriin). Enkä halua kaataa omia surujani teidän niskaanne.

Vuosien mittaan on niin paljon puhuttu siitä, että blogi on vain pieni raapaisu kirjoittajan elämää. Tämä on niin totta, enkä pystyisi, enkä haluaisikaan kertoa tai näyttää enempää kuin mitä tällä hetkellä blogissa näkyy. Tietynlainen diskreetti on paikallaan, sillä se minkä nettiin laitat, netissä pysyy. Olen myös joskus kirjoittanut, että blogi on kuin kyläpaikka, jonne tullaan käymään ja viihtymään. Ja tietenkin emäntä haluaa silloin siivota nurkat ja tarjota sen viihtyisän paikan vierailleen.

Videoiden tekoa en ole kokenut itselleni sopivaksi, podcastin teko sen sijaan voisi olla hauskaa. Puhuen saisi jutustella niin kuin oikeastikin jutustelee, äänenpainoineen kaikkineen. Toistaiseksi Instan Stories on saanut paikata tätä vajetta…

Monesti on käynyt myös niin, että tavattuani tietyn bloggaajan ”kuva” on jotenkin täydentynyt. Teksti solahtaa yhtäkkiä vastaamaan kuvaa täydellisesti. Bloggaajan persoonallisuus värittää tekstin ja omat mielikuvani. Ja kun blogistakin valmiiksi pitää, olen pitänyt myös ihmisestä, koska lähtökohtaisesti haluan pitää uudesta ihmisestä.

Olisi kiva tietää millaisen vaikutelman sinä saat minusta tekstin kautta? Entäpä jos olet tavannut, vastasiko mielikuva todellisuutta? Tätä jännittää kysyä.

tupsubaskeri hattu.fi

neule &Other Stories

takki Boomerang

Pitää vielä hehkuttaa suloista tupsubaskeria. Sen tupsu on tekokarvaa, ja päähine on yhden koon. Kaunis harmaa sopii monen takkini kanssa, mutta jostain syystä tuohon Boomerangin muhkeaan toppikseen se antaa erityisesti eloa. Nyt, kun on ollut kylmä, baskeri on ollut ihanan lämmin, ja yhdessä toppatakin kanssa on ihana hautautua lämpimään.

Seuraa kanavissani:

Instagram

Facebook

Bloglovin`

Blogit.fi

Share:

30 Comments

  1. Tuula / Oman katon alla
    tammikuu 23, 2019 / 1:03 pm

    Tää(kin) oli kiva postaus 🙂 Usein tosiaan huomaa luovansa ihmisistä mielikuvia – joskus ihan pienienkin juttujen ja vihjeiden perusteella. Esimerkiksi töissä olen saattanut luoda mielessäni kuvan jostain asiakkaasta ihan vain puhelinäänen perusteella. Kasvokkain ihminen on tietenkin ollut ihan erilainen kuin tuo mielikuvani, mikä ei liene yllätys 🙂 Blogeissa, joissa ihmisen juttuja voi seurata vuosikausiakin, tulee väkisinkin hieman luotettavampi ja todellisempi kuva ihmisestä. Näin ainakin haluan uskoa, sillä kaikkia seuraamiani blogeja yhdistää mielestäni tietynlainen aitous. Vaikka kaikkea ei elämästään kertoisikaan, niin ei myöskään puhuta läpiä päähän ja anneta ymmärtää jotain ihan muuta kuin oikeasti on. Tietenkin kokonaiskuva ihmisestä syntyy vasta kasvokkain, mutta luulisin, että pitkäaikaisilla seuraajilla on kuitenkin vahvasti totuudensiementä mukana, kun muodostaa mielikuvan seuraamastaan bloggaajasta. Minulle sinusta on välittynyt sellainen kuva, että olet rauhallinen ja suht hillitty, positiivisella vireellä varustettu, olet ystävällinen, hyväkäytöksinen ja hymyilevä sekä annat tilaa muille. Plus tietenkin sinulla on pettämätön tyylisilmä ja vaatemaku 🙂 Saas nähdä uskaltaisinko itsekin kysyä blogissa tämän saman. Jätän ajatuksen hautumaan.

    • Marjukka / Fab Forty Something
      tammikuu 23, 2019 / 4:38 pm

      Mä veikkaan, että meissä aikuisissa bloggaajissa juuri aitous on läsnä. Mulla ei ole ainakaan mitään intressiä esittää jotain muuta kuin olen, enhän muutenkaan esitä. Tuo on niin totta, että mielikuvan luo todella pienestä asiasta, ei tartte olla kuin ääni välttämättä!Olisipa kiva, jos tekisit saman! Onhan tää vähän kuumottavaa… ; ) Kiitos, mä odotinkin, että luon rauhallisen ja hillityn kuvan, ja tiedostan sen kyllä. Se poikkeaa kyllä oikeasta persoonastani jonkin verran, olen aika temperamenttinen ja tiukkakin välillä, mutta todellakin tilaa antava. En tykkää yhtään olla framilla, mieluummin siellä taustalla.

  2. Helena Argona / Hallava
    tammikuu 23, 2019 / 1:50 pm

    Onnittelut sinulle jo 8-vuotisesta blogiurasta. Wau! Kyllä tuossa ajassa jo monella istumalihakset hyytyy ja kynästä loppuu muste. Miten koet bloggaamisen muuttuneen näinä kahdeksana vuotena Suomessa? Onko sinulla blogillesi joitakin tavoitteita vai onko kirjoittaminen pikemminkin harrastus?Löysin tänne blogiisi tuolta Blogit.fi:n kautta nyt ensimmäistä kertaa, ja oli hienoa lukea juuri tämä postaus. Sain tästä itsellekin vinkkejä blogiuran aloittamiseen ja oman julkisen nettipersoonan esille tuomiseen – tai ehkäpä juuri siihen, mitä asioita olisi hyvä jättää pois blogista. Minusta on hienoa, että yksi Suomen suosituimmista muotiblogeista on juurikin +40 -aiheinen. Meitä lukijoitakin kun on niin monenlaisia, ei pelkästään niitä parikymppisiä. Yhdyn edellisen kirjoittajan sanoihin siinä, että vaikutat tosi aidolta ja rauhalliselta tyypiltä.

    • Marjukka / Fab Forty Something
      tammikuu 23, 2019 / 4:40 pm

      Kiitos, onhan 8 ihan hurjan pitkä aika! Kysymykseesi on mahdoton vastata lyhyesti, mutta sanotaan, että pokkarikameran kautta järkkäriin ja kuvankäsittelyyn, ilmaisen seerumipullon promoamisesta oman toiminimen pyörittämiseen ja kahden upean suomalaisbrändin lähettilääksi, ja mukana Suomen makeimmassa blogiagentuurissa – siinä on ollut muutosta ja päämäärääkin. En tiedä mitä seuraavaksi, pyöritetään nyt tätä vuotta ja katsotaan sitten! Onnea sinulle oman blogin kanssa ja intoa siihen!

  3. Unknown
    tammikuu 23, 2019 / 2:19 pm

    Hei ! Olen varmaan seurannut sinua alusta lähtien ja arvostan sinua kaikintavoin. Ajattelen sinua hillittynä henkilönä joka puntaroi asioita eikä mielellään meuhkaa missään asioissa. Tai näin minusta tuntuu, blogisi tuntuu niin kivalle ja mukavaa seurata sinua instassa ja fb:ssä. Toivon pitkää jatkoa tässä kaikessa, seuraajasi joka ei ymmärrä kiitelläk kun on niin tyytyväinen.

    • Marjukka / Fab Forty Something
      tammikuu 23, 2019 / 4:42 pm

      Hei kiltti anonyymi, kiitos ihanasta kommentista. Olet ymmärtänyt mut kyllä oikein, minusta ei ole meuhkaamaan asioista ollenkaan! Kiva, kun seuraat instassa, siellä niitä IRL-videoitakin on aina välillä. Kiitos, kun luet tätä.

  4. Anonyymi
    tammikuu 23, 2019 / 4:11 pm

    Hei!Olen seurannut blogiasi useita vuosia enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Pidän blogisi tyylistä, joka on visuaalisesti miellyttävä, kuitenkaan olematta liian kiiltokuvamainen.Mielikuvani sinusta on kuten monella aiemmallakin kommentoijalla: hillitty lady, joka haluaa antaa itsestään ulospäin kauniin ja huolitellun kuvan. Ajattelen, (blogisi sisällön perusteella) että olet lämmin ja huomaavainen persoona. Myöskin hyvin herkkä ja tarvitset omaa aikaa ja tilaa. Jopa vähän neuroottinenkin. (?) Olet luova ja lahjakas. Sinulla on tarkka tyyli pukeutumisen suhteen. Pidän kyllä asiallisesta ja ehkä aika pelkistetystäkin tyylistäsi, vaikka se poikkeaakin omasta boheemimmasta tyylistä.Jos jotain vähemmän imartelevaa pitäisi mainita, joskus saa vaikutelman, että ulkonäkö näyttelee turhan suurta roolia elämässäsi. Ja tosiaankin, nämä ovat vain vaikutelmia, todellisuus voi olla jotain aivan toista.Kiva kun kysyit, mielenkiintoista on kuulla myöhemmin miten erilailla sinut näemme kuin mitä oikeasti olet.Kivaa talven jatkoa sinulle ja puolisollesi! (Niin ja vielä: teistä saa kuvan ihanasti toisiaan rakastavasta ja kunnioittavasta parista.)Madame Dragonfly

    • Marjukka / Fab Forty Something
      tammikuu 23, 2019 / 4:51 pm

      Ihana Madame Dragonfly! Kiitos vuosista, joina olet lukenut blogiani, ja olet oivaltanut blogiminäni ihan oikein! Tuo ulkonäkökeskeisyys varmasti tulee blogissa korostetusti esiin, mutta IRL se varmaan ilmenee sellaisena itsestään huolehtimisena. Pukeutuminen ja sillä tavoin itsensä ilmaiseminen on ollut mulle aina luontevaa ja mieluista, ja olen aina ollut kiinnostunut muodista. Jopa niin, että siitä saa yhden blogin aikaan ; ) Yritän kyllä tuoda muutakin juttua aina väliin, mutta kyllä se vaan niin on, että asujutut ovat monesti ne katsotuimmat, se on ollut FFS:n punainen lanka aina, ja varmaan tulee olemaankin. Usko tai älä, minusta on silti kivempi olla kameran takana kuin edessä…Mut kyllä oli osuva arvio, kiitos tästä!

  5. Anonyymi
    tammikuu 23, 2019 / 4:33 pm

    Minäkin olen lukenut blogiasi vissiin vuodesta 2012 alkaen.Minäkin kaipaisin liikettä ja ääntä, kuten edellinen Rva46 kirjoitti. Sinusta saa kuvan melkoisena suorittajana, pedanttina ja kotihiirenä. Näin sinut ja BW:n muutama vuosi sitten I love me-messuilla ja näytit aika kireältä ja hermostuneelta.Jotenkin tuntuu, että ”näyttelet”. Haluaisin lukea arkisempia pikapostauksia, tyyliin kun olet menossa töihin. Myös musiikinopettajan työstä lukeminen olisi avartavaa. Tästähän olet kyllä kieltäynyt kirjoittamasta.T. Rva55

    • Marjukka / Fab Forty Something
      tammikuu 23, 2019 / 7:00 pm

      Niinhän sinä olet lukenut ja kommentoinut, ja välillä ihmettelen miksi jaksat lukea, sillä et selvästikään pidä minusta tai blogistani. Harvoin sinulla on minulle mitään kivaa sanottavaa ollut. Mä muistan messut, olin kuumeessa silloin siellä kuvauskeikalla, ja oloni oli todella huono. Pian kanssa juteltiin keikan jälkeen ja hän sanoi mulle, että mene kotiin potemaan. Ja kyllä, olen kaikkea noita kolmea: suoritan, olen pedantti ja ihan taatusti olen kotihiiri. Ymmärrät varmaan, miksi en kirjoita musiikinopettajan työstä. Mutta jos joskus nähdään, niin kysy ihmeessä.

  6. Marjukka / Fab Forty Something
    tammikuu 23, 2019 / 4:45 pm

    Varmasti ammattini vaikuttaa asiaan. Ja myöskin se, että en tosiaan ole kovin kantaaottavaa tyyppiä vieraassa seurassa, tuttujen ja ystävien kanssa kylläkin. Hei nyt kipsin kapsin mun instan seuraajaksi, siellä on silloin tällöin videoakin, ja ilman meikkiä ; )Kyllähän kasvotusten tapaaminen on ihan eri juttu kuin tällee kirjoituksen kautta. Siinä ihminen on kuitenkin eleillään ja äänellään mukana!Kiva, kun sä olet jaksanut kommentoida usein, kiitos sulle siitä ihan hurjasti!

  7. Anonyymi
    tammikuu 23, 2019 / 6:02 pm

    Olen lukenut blogiasi vuosia ja se on ihan suosikkini. Kirjoitat elämästäsi positiivisella otteella, nautit arjesta ja työstäsi, rakastat muotia, mutta silti sitäkin kohtuudella.Ajattelen usein asioista samalla tavalla kuin sinä ja se ehkä vetoaa itseenkin. Nautit kotoilusta ja tasapainoisesta tavallisesta elämästä, jossa on kuitenkin juhlahetkiä.Kiitos siis blogistasI!Annu

    • Marjukka / Fab Forty Something
      tammikuu 23, 2019 / 6:57 pm

      Kiitos Annu, ja kiitos kommenteistasi myös vuosien varrella. Tosi kivasti luonnehdittu, ja tunnistan itseni siitä kyllä. Tummillakin pilvillä on aina kultareunukset mun elämässä. En kaipaa mitään jättielämyksiä, mutta pidän esteettisistä asioista, ja siinä on tarpeeksi arkeen. No, toki juhlahetkiä silloin tällöin myös, kuten meillä kaikilla!

  8. Anonyymi
    tammikuu 23, 2019 / 6:52 pm

    Marjukka, rohkea kysymys, peukut siitä! Seuraan blogiasi, saan siitä visuaalista nautintoa, pukeutumis- ja sisustusvinkkejä ja muitakin ideoita (kuten varastoraudan mittaus, josta olen ikuisesti kiitollinen – nyt on kaikki rauta-arvot paremmat kuin ikuna :)). Blogisi ei myöskään ole tekopirteä, teennäinen tai juokse ihan pintamuodin perässä, mistä pidän.Saan sinusta sellaisen kuvan, että todella nautit aikuisen elämästäsi, musiikista, pikkuoppilaista; olet esteetikko ja annat sen näkyä, olet myös rohkeasti mieltä etkä pode pahaa "fomoa" (saa olla ihan kotona). Jostain syystä en myöskään ole ajatellut sinua kovin hillityksi.Lueskelen noin neljää blogia, mutta tämän aina ensimmäisenä. Kiitos!Kati

    • Marjukka / Fab Forty Something
      tammikuu 24, 2019 / 5:35 pm

      Todella osuva kuvaus meitsistä, olet kyllä oivaltanut minut ihan oikein sanojen takaa. Olen superiloinen, että sä sait varastorauta-arvoihin sykäyksen! Mä menen kontrolliin ensi viikolla, ja kyllä on mielenkiintoista mihin arvot ovat nousseet, vai ovatko.Välillä tuntuu, että saisi olla enemmänkin fomoa, mutta ei sitä jaksa töiden jälkeen lähteä enää kaupunkiin, ei sitten millään!!Ihana, kun luet tätä, kiitos tuhannesti!

  9. Marjukka / Fab Forty Something
    tammikuu 23, 2019 / 6:55 pm

    Heh, kyllä sitä temperamenttia löytyy, olin nuorempana aikamoinen kuumakalle ja kiihdyin nollasta sataan sekunnissa. Ikä tekee tehtävänsä, enää ei jaksa kohkata. Mutta draivia silti löytyy edelleen, sitä tarvii työssäkin. Musaopet tuppaavat olemaan aika reippaita yksilötä.Kiitos, niin nätti kommentti. Ihanaa, jos saat inspiraatiota. En mä pyrikään olemaan mitään muuta kuin olen, ihan tavallinen minä vaan. Ja jos siitä tykkää, niin sitten blogianikin varmaan jaksaa lukea.

  10. Anonyymi
    tammikuu 23, 2019 / 7:21 pm

    Olen lukenut blogiasi ehkä vuoden verran? Löysn sen sattumalta ja olen tosi tyytyväinen tästä sattumasta. Minä saan blogiasi lukiessani sitä arjen kultakanttia elämääni. Itsekin rakastan kaikkea kaunista ja blogisi kuvat ovat niin silmääni miellyttäviä. Tämän lyhyen tuttavuuden perusteella pidän sinua miellyttävänä, omaa aikaa ja rauhaa arvostavana aikuisena naisena, joka pitää itsestään huolta sekä ulkoisesti että henkisesti. Saatat antaa blogissa asiallisemman kuvan, kuin mitä todellisuudessa olet. Jätät isommat hersyttelyt lähipiirin nautittavaksi :). Mukavaa talvi-iltaa toivottelee Pohojanmaan Marianne

    • Marjukka / Fab Forty Something
      tammikuu 24, 2019 / 5:37 pm

      Ihana Marianne, kiitos lukuisista kommenteistasi vuoden aikana! Olen superiloinen, että tykkään lukea tätä! Tuo on niin totta, annan todellakin blogissa asiallisemman kuvan, lähipiirissä olen paljon vilkkaampi ja temperamenttisempi. Omaa aikaa ja rauhaa arvostan myös, hektisen työn takia tarvitsen sitä. Kiitos, mukavaa iltaa sinnekin "naapuriin"!

  11. annu
    tammikuu 23, 2019 / 8:24 pm

    Sinä ja Linda (Juhola) olette ainoat blogit joita olen lukenut ylipäänsä niin kauan kuin blogien olen tiennyt olevan olemassa. Ja kumpaakin luen edelleen.Kun näin tämän postauksen otsikon, niin ensimmäinen sana joka tuli mieleen oli kiltti. Olet ihan varmasti kiltti, mukava ja toiset huomioiva. Uskon, että pidät niiden puolia joista aidosti välität. Luulen, että sinua pidetään miellyttävänä ja asiallisena, mutta tutussa seurassa olet lisäksi hauska ja höpöttävä seuraihminen.Tykkäät kaikesta kauniista ja nätistä ja pidät siitä kun asiat on hallinnassa – et ole homssuinen varmaankaan edes remppavaatteissa. (jotkut vaan on sellaisia -se on ok! )Minusta on kiva, kun blogi antaa "yksipuolisen" kuvan kirjoittajasta – tykkään kun on erikseen liikunta-, ruoka- ja lifestyle-blogit. En millään jaksaisi, jos alkaisit jakamaan neuleohjeita tai seikkaperäisesti kertoisit joistakin vaivoista tai rypisit jossakin kriisissä niin että lukijakin ahdistuisi… Ei. Olet hyvä noin! Tykkään siitä, kun sun luokse tulee "kylään" niin on nättiä, rauhallista ja mukavaa. Ja toivottavasti jaksat kirjoittaa blogia edelleen <3

    • Marjukka / Fab Forty Something
      tammikuu 24, 2019 / 5:39 pm

      Hih, Lindan blogi oli ensimmäinen, jonka löysin, ja josta innostuin suunnittelemaan omaa! Vitsit, miten kauan mekin ollaan "tunnettu"!! Heh, olen homssuinen remppavaatteissa, mutta kukapa ei : ) Lupaan, etten ala kriiseilemään blogissa, en itsekään jaksa lukea turhan raskaita tekstejä jatkuvasti. Silloin tälllöin toki. Tervetuloa kylään edelleen!

  12. Lady of The Mess
    tammikuu 23, 2019 / 10:36 pm

    Marjukka – blogisi on ensimmäisiä blogeja, joita aikoinaan aloin seurata ja bloggaajana olet yksi esikuvistani vaikka blogiemme genret erilaisia ovatkin. Pidän tyylistäsi kirjoittaa ja olen samaa mieltä siitä, että ei blogissa kaikkea elämää esitellä eikä kerrota – mutta sen verran raotetaan niitä omia ajatuksia, että lukija löytää sen ihmisen sen blogin takaa. Ja sinut kyllä löytää <3Olen sinut pari kertaa tavannut luonnossa ja minusta olet juuri sellainen, kuin täällä blogissa olen sinut oppinut tuntemaan. Aitoudella pääsee pitkälle. Blogeissakin.

    • Marjukka / Fab Forty Something
      tammikuu 24, 2019 / 5:41 pm

      Ihana sinä. Näin se on, pitää kuitenkin jonkin verran uskaltaa avautua, jotta lukija saa tarttumapintaa bloggaajaan ihmisenä. Kiitos kauniista sanoistasi, Lady!

  13. Anonyymi
    tammikuu 24, 2019 / 12:41 pm

    Olen lukenut jo useamman vuoden blogiasi, tykkään blogistasi valtavasti. Tuntuu, kuin olisit ystävä tai isosisko, jonka kanssa olisi helppo jutella myös "oikeassa elämässä". Sinulla on sellainen sisustusmaku ja vaatemaku, joka miellyttää myös minua. Olet aito, lämmin ja mukava, sellainen mielikuva tulee.. 🙂 TerhiR

    • Marjukka / Fab Forty Something
      tammikuu 24, 2019 / 5:42 pm

      Niin olet lukenut, ja myös jaksanut kommentoida, kiitos siitä. Niin mä olen ajatellut, juttelen täällä kuin tyttökaverille, välillä kepeitä, välillä vähän syvemmältä raapaisten. Kiitti kauniista sanoistasi. Ja onhan se ihana saada työstään palautetta!

  14. Anonyymi
    tammikuu 24, 2019 / 2:49 pm

    Olen lukenut blogiasi vuodesta -12, se löytyi sattumalta ja koukutti heti. Sinusta saa kuvan, että olet hyvin aito ja kaikkea kaunista rakastava, positiivinen ja arvostat ystäviäsi. Pidät siitä, että sinulla on kaunis ja siisti koti, jossa on mukava kotoilla. Hienoa on myös se, että kirjoitat aina kunnioittavasti puolisostasi. Video olisi kyllä hieno juttu, mutta kaikkein eniten haluaisin kuulla sinun laulavan. Terv. Elise

    • Marjukka / Fab Forty Something
      tammikuu 24, 2019 / 5:44 pm

      Ihan uskomatonta, että olet ollut noin kauan mukana. Arvio minusta meni täysin nappiin! Puolisosta puhun aina kauniisti, sillä hän on ihana ihminen, eikä blogin pito onnistuisi ilman hänen kärsivällistä kuvausapuaan.Vitsit, mun pitää vähän miettiä tuota laulujuttua…

  15. Marjukka / Fab Forty Something
    tammikuu 24, 2019 / 5:44 pm

    Superhauskaa kuulla uusistakin lukijoista, kiitos kommentistasi! On ilo kirjoittaa, jos siitä saa hitusen inspiraatiota!

  16. Anonyymi
    tammikuu 25, 2019 / 6:20 am

    Minäkin olen lukenut blogiasi vuosia. Mieleenpainuvimpia juttuja ovat olleet, kun täytit 50 ja kun kirjoitit 16-vuotiaan rakkaudesta. Vaikka ikää on 33v, olen joutunut luopumaan elämäni rakkaudesta. Aikaa siitä on 10 vuotta, mutta varjostaa se silti tunnetasolla vieläkin. Tekstistäsi tuli erityisen tärkeä minulle. Mutta. Nyt puhutaan Sinusta!Tykkään blogistasi, koska sen tarkoitus ei ole kilpailla lukijan kanssa siitä, kumman elämä on mahtavampi ja hienompi. Tai yrittää antaa erilaista kuvaa itsestään kuin millainen on. Tällaisen analyysin tekisin Sinusta:Olet analyyttinen pohdiskelija, joka saattaa kuluttaa aikaansa ihan vain ajattelemalla. Olet hieman melankolisuuteen taipuva. Jos sielunväri olisi olemassa, värisi olisi oliivinvihreä. Olet tyytyväinen siihen, ettei pilvisenä päivänä kuitenkaan sada.Sinun on joskus vaikea puolustaa itseäsi, mutta läheisten tsemppauksella ja muutaman päivän miettimisellä olet valmis nousemaan takajaloillesi auktoriteettia ja epätasa-arvoa vastaan.Kun tulet ihmisten keskelle, olet oma valloittava henkilö. Omaat hyvät sosiaaliset taidot mutta tarvitset sosiaalisista tapahtumista palautumisen omassa rauhassa. Niin sanottu osiaalinen erakko. Katsot kaikkia ihmisiä kunnioittavasti ja samanarvoisesti. Olet hieno ja upea nainen, jonka hienous ja upeus ehkä onkin juuri siinä, että pystyt antaa myös toisen loistaa. Takana on asioita, jotka ovat tehneet Sinusta nöyrän elämälle. Seisot maassa kahdwlla jalalla.Et vanhene. Henkinen ikäsi on ollut aina 50. Siksi tarjoat hyvää keskusteluseuraa.Muoti ja vaatteet ovat heikkoutesi, mutta et hae arvostusta tai statusta niiden kautta. Et myöskään halua Sinua arvostettavan enemmän tai vähemmän pukeutumisesta johtuen. Olet looginen ja johdonmukainen tekemisissäsi. Persoonasi on myös ennakoitava ja läheisesi tietävät, mitä ajattelisit jos kuulisit jonkin asian. Innostumisesi uusista asioista saattaa välillä yllättää ympärillä olevat. Sinussa on tasaisen olemuksesi keskellä kuitenkin se pieni sähikäinen, mikä rikkoo harmonisen kuvan Sinusta ja joka tekee Sinusta ainutlaatuisen. Olet kaunis ja näyttävä nainen. Itsellesi olet ihan riittävä, meille muille todella kaunis.Kivaa viikonloppua ja kiitos blogista.T:Kaisa

    • Marjukka / Fab Forty Something
      tammikuu 26, 2019 / 1:51 pm

      Whoah – tunnetko minut jostain ympyröistä? Oli valtavan hieno analyysi, ja hyvin kirjoitettu! Mulla ei ole tähän mitään lisättävää. No, henkinen ikä ei ole tainnut olla aina 50, musta tuntuu, että se on muuttunut iän myötä valtavasti, kuten varmaan meillä kaikilla.

    • Anonyymi
      tammikuu 27, 2019 / 8:32 pm

      Marjukka, käsi sydämellä: en tunne Sinua. Teen ihan erilaista työtä (kiinteistönvälitys) ihan eri puolella Suomea. En lue montaa blogia, mutta tähän blogiin olen mieltynyt. Näen ihmisten luonteen ja taustamotiivit suht nopeasti. Ehkä juuri siksi shampanjakuvat laivankannella, noh, ovat muita varten. Koitetaan jotenkin selvitä tästä pakkasjaksosta 🙂 Hyrrrrrr :)T:Kaisa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *