Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Leipiä ja pellavia

 

Kaupallinen Brand Ambassador-yhteistyö Balmuir

 

Minä rakastan leipää. Mitenkäs te?

Välillä tuntuu siltä, että leivästä on tehty aikamoinen peikko. On vehnää, on hiilaria, turvottaa ja lihottaa. Silti suomalainen rakastaa leipää. Se vaan kuuluu suomalaisen ruokavalioon, sanotaan siitä sitten mitä tahansa. 

Omat lempileipäni tällä hetkellä ovat kauraisia. Ruista syön vähän myös, varsinkin näkkärissä. Silloin tällöin herkuttelen myös vehnäleivällä, pieniä vatsanväänteitä uhmaten.

Välillä tekee mieli iltateetä leivän kanssa. Keittiössä on mukava puuhailla, kun on ympärillä kauniita asioita, kuten astioita, kukkia ja tekstiilejä. Balmuirin pellavaisissa keittiötekstiileissä on ruutuja, ja ne sopivat yhteen myös vanhojen tekstiilieni kanssa. Kun pitää väriskaalan muutamassa värissä, kaikki sopii kaiken kanssa yhteen.

Balmuir, pellava, lautasliina, keittiöpyyhe, maalaiskeittiö, countrykitchenBalmuir, pellava, lautasliina, keittiöpyyhe, maalaiskeittiö, countrykitchen

Leipään liittyy lämpimiä muistoja.

Ystäväni äiti leipoi leivinuunssa ihania ruisleipiä, joita hän usein sujautti mukaan, kun lähdin yökylästä kotiin. Maalaistaloissa leivottiin paljon, ja olin joskus vähän pahoillani, kun meillä ei ollut leivinuunia.

Vaan olihan meillä leipäkone! Se oli hauska, ja sillä sai aamuksi ihanan lämpimäisen. Se oli niitä kasarin villityksiä, harmi, kun lepominen sillä jäi kuin itsestään pois.

Meillä kotona syötiin paljon ruisleipää, ja itse rakastin näkkäriä yli kaiken. Paahtoleipä kuului myös suosikkeihin. Vaaleat, pullamaiset vehnäleivät sen sijaan eivät erityisen paljon olleet mieleeni, eivätkä ne edelleenkään kuulu arkeen. Äiti teki itse paljon sämpylöitä, ja ai, miten edelleenkin rakastan kuumaa, tuoretta sämpylää lähes suoraan uunista. Päälle pitää laittaa ehdottomasti voita ja juustoa.

Balmuir, pellava, lautasliina, keittiöpyyhe, maalaiskeittiö, countrykitchen
Balmuir, pellava, lautasliina, keittiöpyyhe, maalaiskeittiö, countrykitchen

Unkarissa leivän sai kahdellakymmenellä forintilla, eli muutamalla pennillä opiskeluvuotetani 1990-91.

Muistan vieläkin sen maun. Se oli ihan hyvää tuoreena, mutta sitten menetti makunsa jo seuraavana päivänä.En muista oliko meillä opiskelijoilla paahdinta käytössämme? Juustohöylän toin kuitenkin mukanani Suomesta.

Kun lähdimme kotiin, sanoin opiskelukavereilleni, että vien juustohöylän mukanani. Nousi kova häly: mistä tiedät, että se on sinun? Näytin höylässä olevaa logoa: Hackman. Niinpä. Juustohöylä lähti mukaan.

Balmuir, pellava, lautasliina, keittiöpyyhe, maalaiskeittiö, countrykitchen

Opiskeluaikoina harrastettiin iltateetä, ja se tapa oli myös meillä kotona. Rakastin kastaa näkkäriä maitoteehen, kun voi hieman suli teen pinnalle. Iltateelle kuuluivat myös lämpimät leivät, tuo edelleen pintansa pitävä 70-luvun retroherkku.

Vaan milloin leipä alkoi olla vatsalle hankala?

Siitä on muutama vuosi aikaa, kun vatsa alkoi aina turvota kiusaksi asti. En halunnut luopua leivästä, vaan etsiä sellaisen version, joka sopii. Leivästä luopuminen ei käynyt mielessäkään, vaan en halunnut vatsan turvotuksestakaan kärsiä. Nyt olen syönyt reilun vuoden kauraleipää pieniä sivupolkuja lukuunottamatta. Olen huomannut, että kun pitää vatsan hyvässä kunnossa, se kestää hyvin pienet syrjähypyt vaalean leivän tai vaikka kermavaahdon pariin.

Balmuir, pellava, lautasliina, keittiöpyyhe, maalaiskeittiö, countrykitchen
Balmuir, pellava, lautasliina, keittiöpyyhe, maalaiskeittiö, countrykitchen

Mistä leivistä sitten pidän?

Ehdoton ykkösleipä on Salosen Kaura-siemenpala. Se menee kaupasta heti, kun hyllyyn tulee. Jos osun paikalle hyvään aikaan, saatan ostaa neljäkin pakettia, ja laitan leivät pakkaseen. Meillä ei tule tällä systeemillä koskaan leipähävikkiä. Nykypaahtimet ovat niin mahtavia, kun niissä on sulatustoiminto. Leivän pinnasta tulee rapea, kun sisus on ihanan pehmeä.

Kakkospaikkaa pitää Leivon Leipomon Pro Siemen & Kaura. Se on paahdettuna ja appelsiinimarmeladin kanssa maailman paras paahtoleipä. Aika hyvä kilpailija on Vaasan 100% Kaura, joka on pyöreä, hyvänmakuinen leipä.

Balmuir, pellava, lautasliina, keittiöpyyhe, maalaiskeittiö, countrykitchen
Balmuir, pellava, lautasliina, keittiöpyyhe, maalaiskeittiö, countrykitchen

Ruisleipien kunkku on Vaasan Ruispala, ja jos oikein haluaa hifistellä, Ohut Herkku. Siitä tein joskus postauksen, mutta se on jopa liian hyvää, sitä tekee mieli syödä vähän liikaakin.

Näkkärit ja hapankorput ovat nekin vastustamattomia. Maukas-näkkäri ja Pieni pyöreä vuorottelevat meidän kauppalistallamme, nyt on menossa Pieni pyöreä-kausi.

Balmuir, pellava, lautasliina, keittiöpyyhe, maalaiskeittiö, countrykitchen

Vaaleista herkkuleivistä lempparini ovat ehdottomasti arinarievä ja myslileipä, varsinkin Lidlin versio, ah, parempaa ei olekaan!

Leipä ei sinänsä lihota, vaan sen päälliset. Itse rakastan sulatejuustoa niin paljon, että laitan sitä rasvalevitteiden tilalta. Myös kalkkunaleikkele (Snellmannin tietysti), kurkku, tomaatti ja salaatti ovat vakkaripäällysteitä.

Balmuir, pellava, lautasliina, keittiöpyyhe, maalaiskeittiö, countrykitchen
Balmuir, pellava, lautasliina, keittiöpyyhe, maalaiskeittiö, countrykitchen

Koska keittiössä tulee vietettyä aikaa (kirjoitan tätäkin postausta keittiössä), sen viihtyisyys on todella tärkeää. Reilu vuosi sitten remontoimme keittiön, tammikaapit ja kirsikkapuisen tason säilyttäen. Olen viihtynyt todella hyvin valkoinen-harmaa-tumma puu -värimaailmassa.

Jos muuta silittämistä inhoankin, keittiöpyyhkeiden rakastan. Olen keräillyt pikku hiljaa harmaa-valkoisia keittiöpyyhkeitä. Myös pellavaiset lautasliinat ovat ahkerassa käytössä, sillä tykkään kattaa arkenakin nätisti.

Balmuirin kevään uutuustekstiilejä ovat St. Andrews-lautasliina ja keittiöpyyhe. Niitä on saatavana myös vaaleansiniruutuisena. Suloinen vaaleanpunainen väri on myös kaunis pieninä väripilkkuina keittiössä, kuten myös keittiöpyyhkeenä.

Erisävyisiä harmaita on kiva yhdistellä, ja meleeratut vaaleanharmaat lautasliinat ovat kauniit ja raikkaat. Esiliinoja on hyvä omistaa pari kappaletta, sillä minulla on toinen yleensä pesussa. Kuvissa näkyy meleerattu vaaleanharmaa puoliessu.

Balmuir, pellava, lautasliina, keittiöpyyhe, maalaiskeittiö, countrykitchen

Tässä hektisessä maailmassa ja kiireissä on ihanaa, että on muutama asia, jotka maadoittavat ja rauhoittavat. Koti, oma turvapaikka. Kauneus ympärillä, luonto, pienet, omat tärkeät asiast. Hiljaisuus. Iltatee, hyvänmakuinen leipä ja pellavainen lautasliina.

 

*sisältää mainoslinkkejä

5 Comments

  1. Sari
    30 toukokuun, 2019 / 11:38 am

    Toiset ei voi vastustaa makeaa, toisten on pakko saada suolaista ja rasvaista. Mulla lähtee mopo käsistä ruisleivän kanssa. Siis ihan todella. Jälkiuunileipä ja voita. Ripaus suolaa. AAh. Voisin syödä koko pussillisen. Niin olen tehnyt, ja sit onkin vatsa ollut melkoinen potkupallo. Pidän aina leivät pakastimessa, ja otan vain yhden sulamaan. Mut toisaalta, äkkiähän ne paahtimessa sulaa… Välillä en voi ostaa ollenkaan leipää, jos on aavistus, että tänä iltana söisin kaiken. Kylmäsavulohi ja juusto ovat parhaat kaverit jälkiuunileivälle. Lapsuudessa mummo osti uunituoretta hiivaleipää. Siihen pistettiin vain voita päälle ja nautiskeltiin silmät kiinni 🙂

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      30 toukokuun, 2019 / 11:43 am

      Apua, mä unohdin kaksi lempparia, sä mainitsit toisen! Jälkiuunileipä! (Ja varrasleipä) Todellakin lähtee mopo käsistä. Juustoa ja kurkkua, kiitos! Oi, sullakin on ihana makumuisto lapsuudesta, jotkut asiat eivät koskaan unohdu. Varmaan pakko ostaa jälniuunileipä, en olekaan pitkään aikaan syönyt sitä, kiitos muistutuksesta!

  2. 31 toukokuun, 2019 / 9:47 am

    Leipä ei kuulu suosikkeihin enää, niin monta kertaa on vatsa ollut sekaisin sen kanssa että jätän suosiolla väliin ja syön vaan vähän kauraleipää. Sen sijaan keittiöpyyhekitä rakastan minäkin. Kiva että Balmuirilleki on tullut kuviollista, tykkään että keittiössä on raitaa ja ruutua edes pyyhkeissä kun muuten meillä mennään vitivalkoisella. Ne kun on meillä esillä sekä koukussa seinällä että hellan kahvasta roikkuen (tai lattialla jos taapero innostuu 😀 ) niin haluan niiden olevan super kauniita ja aina toisiinsa yhteensopivia.

  3. 6 kesäkuun, 2019 / 7:48 pm

    Tuo Salose kaura-siemenpala on minunkin suosikkini! Ihan harmittaa, kun sitä saa niin harvoin kaupasta. Jos bongaan pusseja hyllystä, hamstraan niitä!

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      6 kesäkuun, 2019 / 10:26 pm

      Mulla sama! Tyhjennän hyllyn, jos osun paikalle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *