Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Helleillan kattaus kotiterasilla

 

En välitä hurjista helteistä, mutta illat ovat ihania. Kuin ulkomailla.

Meidän terassi menee varjoon noin iltaseitsemältä, ja silloin on kiva kattaa nätisti ja laittaa grilli kuumaksi. Olen tänä kesänä tehnyt iltaruuaksi erilaisia salaatteja, jossa on grillattua kanaa tai kalaa, vihanneksia, uusia perunoita ja kananmunia. Niin simppeliä ja hyvää! 

Illan kattaus oli väriteemalla valkoinen ja harmaa. Uutta ovat sievät, harmaat lasikulhot, jotka illan hämärtyessä toimittivat kynttilälyhtyjen virkaa.

Terassin kalusteet ovat yhtä vanhat kuin itse terassikin, eli vuodelta 2003. Ne ovat Askosta ja sertifioitua kovapuuta. Muistan, että alessa olleita kalusteita metsästettiin pitkin Uuttamaata. Viime kesänä uusittiin kalusteiden pehmusteet, ja olen niin tyytyväinen lämpimän vaaleanharmaaseen väriin, joka käy yksiin kattauksen kanssa.


Hauska viinicooleri poiki kysymyksiä sekä Fb:n että Instan kommenttiboksiin. Se on keväinen ostos Cobellosta, joten sitä voi vielä olla saatavilla. Harmaa pellavaviltti on Balmuirin, astiat Pentikin, viinilasit Bonkäsin, harmaat juomalasit Muurlan, aterimet Hackmanin ja servietit Balmuirin.


Luin jokin aika sitten lehdestä, että kaukaisuuteen tuijottelu vähentää stressiä. Täytyy myöntää, että pellolle tulee tuijoteltua paljon.

Tiedättekö, odotan kovasti elokuuta. Se on yksi vuoden mukavimmista kuukausista. Paitsi että luonto on superkaunis viljapeltoineen ja iltahämärineen, myös töissä on virtaa ja uuden tuntua. Pidän arkirutiineista, ja minusta on kiva palata niihin.


Mutta vielä on ihana lomaviikko edessä, ja huomenna lähdemme käymään Raumalla. Kiitos kaikista Rauma-vinkeistä. Ilmakin on miellyttävä, aurinkoa ja vähän rapiat 20 astetta lämmintä.



Eilen istuimme ulkona yhteentoista, ja tuli napattua vielä hämäräkuva kynttilöistä. Aika ihanaa!

14 Comments

  1. heinäkuu 28, 2019 / 1:03 pm

    Ihana on kattaus ja miljöö (arjensuklaasuukkoja.blogi.net)

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      heinäkuu 31, 2019 / 6:52 pm

      Kiitos kovasti! Pieni freesaus teki sille tosi hyvää.

  2. Sirpa
    heinäkuu 28, 2019 / 2:56 pm

    ”Kaukaisuuteen tuijottelu vähentää stressiä”. Bingo. Olinkin jo luulemassa, että olen himpun verran hassu tai muuten vaan oudon tuntemuksen omaava, kun Saimaan mökiltä tuijottelin ulapalle päin, tai viimeksi Lapissa ollessani tuijottelin pitkälle tuntureiden laelle ja erämaahan, tunsin, kuin olisin leijunut, kirjaimellisesti, ainakin ajatuksiensa kanssa. Vapauttava ja aivan ihana tunne, jonka ehkä tuntee vain HSP henkilö. Istuin laiturilla, vain katselin lähes äänetöntä (paitsi vesilinnut) ympäristöäni, en tarvinnut juurikaan muita virikkeitä, mies sanoi, ” kauanko istut täällä haaveilemassa”, kyllä, juurikin sitä, kauan. Aivan huikea fiilis tuli Kolin maisemia katsellessa, eipä ihme, että moni suomalainen taitelija ja runoilija ovat saaneet innostuksensa juuri tällaisista maisemista. Väisälänmäen näkymän on taululleen ”Kaskenpolttajat” tallentanut mm. Järnefelt, joten yhdyn lauseeseesi, että tuijottelu kaukaisuuteen lieventää stressiä. Antoisaa Rauma-reissua, siellä vanhat kujat kivoja.

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      heinäkuu 31, 2019 / 6:56 pm

      Voi, mä niin ymmärrän sua. Tänään Hvitträskin maisemissa tuli just tuollaisia Koli-fiiliksiä, sillä talo on korkealla kallion päällä, ja maisemat alas järvelle olivat huikeat. Olisin voinut tuijottaa maisemia vaikka kuinka kauan! Kyllä, on tutkittu juttu, että aivot rentoutuvat, kun katse tähyää kaukaisuuteen. Ah, Rauma-reissu oli tosi kiva, meillä oli oikein mukava päivä!

  3. Katri
    heinäkuu 29, 2019 / 6:56 am

    Täytyy sanoa, että on todella ihailtavaa miten olette miehesi kanssa tehneet niin hyviä ja pitkäikäisiä valintoja talonne sisustuksessa ja kalustuksessa, että ne miellyttävät silmää ja näyttävät vielä vuosienkin jälkeen hyvältä. Sama on minullakin tavoitteena sitten kun omakotitaloa pääsen joskus tulevaisuudessa rakentamaan. On paljon ekologisempaa ja taloudellisempaa tehdä ajattomia ja klassisia valintoja kuin juosta jatkuvasti vaihtuvien trendien perässä! Pientä päivitystä ja muutosta toki on varmasti tarpeen ja hyvä välillä tehdä, mutta hienoa että suurimpia linjoja ei tarvitse muuttaa.

    Miten muuten teidän kylppärit – vieläkö olette niihin tyytyväisiä? Millaisia valintoja olette sinne tehneet?
    Monesti kylppäreissä/laatoitetuissa pinnoissa ajan kulumisen ja trendien vaihtelun huomaa selvimmin. Omien vanhempien talo on myös 2000-luvun vaihteesta, ja noh, laattavalinnat on kieltämättä se heikoin lenkki siinä kokonaisuudessa. Vaikka yllättävän modernisti äiti on osannut ajatella, ja valinnut lähinnä harmaata ja valkoista, mitkä eivät siihen aikaan mitään trendivärejä olleet. Itselleni on jäänyt rakennusajan rautakauppakäynneistä mieleen lähinnä kohokuvioidut laatat – kylppäriin delfiinejä ja keittiöön hedelmiä…

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      heinäkuu 31, 2019 / 6:58 pm

      Mä olen saunaan, yläkerran pikkukylppäriin ja alakerran vessaan tyytyväinen, mutta meidän makkarimme yhteydessä oleva oma, iso kylppäri kaipaisi päivitystä. Saas nähdä saammeko aikaiseksi , kylppäriremontti on kallis. Ei siellä nyt mitään delfiinejä ole, mutta 10×10 -laatta alkaa käymän hermoille, samoin allaskaluste alkaa olla kulunut, ja amme saisi huutia…

      Mutta kiitos, meillä on todella aikaa kestävät kalusteet ympäri talon. Olivat ostohetkellä arvokkaammat, mutta toivotut, enkä osaisi kuvitella itseäni muuttamassa sisustusta hetken trendien mukaan.

  4. heinäkuu 30, 2019 / 10:37 am

    Ihana kattaus ja niin ajattoman kaunis.
    Upeaa viikkoa! <3

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      heinäkuu 31, 2019 / 6:59 pm

      Kiitos paljon, Satu!

  5. Hanna
    heinäkuu 30, 2019 / 7:10 pm

    Ihanan rauhallinen kattaus. Mistä upeat harmaan sävyiset kynttilälyhdyt?

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      heinäkuu 31, 2019 / 6:59 pm

      Ne ovat kuule ihan K-Citymarketista! Eivätkä paljon maksaneet. Ostin kolme, yksi on tomaattien astiana keittiössä, kaksi tällä hetkellä olkkarin pöydällä kynttilälyhtyinä.

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      heinäkuu 31, 2019 / 7:00 pm

      Voi kiitos, kiva kuulla!

  6. heinäkuu 31, 2019 / 2:11 pm

    Olen aiemminkin epäillyt, mutta nyt mieheni varmisti, että meillä on tuo sama pihakalusto kuin teillä! Muutimme 2003 keväällä kerrostalosta kotiin, jossa oli oma piha ja hankimme pihakalusteet. Askosta ovat nekin. Itse en muistanut enää sitäkään, että kyllä ne sertifioitua massiivipuuta ovat (ja se niissä lukeekin). Sitä hän ei muista, ovatko nuo meidän järkkykalliit saksalaisvalmisteiset, vai katselimmeko vain sellaisia. Huippuhyvä ostos ovat olleet. Minä halusin antaa niiden vanheta arvokkaasti käsittelemättöminä, joten ne näyttävät aika erilaisilta kuin teidän tummasävyisiksi öljyttyinä. Se huono puoli käsittelemättömyydessä on, että puu kuivaa talvella liikaa ja napsahtaa helposti poikki, etenkin kun meillä ne joutuvat talvehtimaankin pihalla.

    Tein niistä viime vuonna päivityksen: https://hempeathepeneet.blogspot.com/2018/07/pihani-pihakalusteet-ja.html

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      heinäkuu 31, 2019 / 7:02 pm

      Meillä talvehtivat pihan perällä olevassa leikkimökissä, joka oli tontilla sen ostaessamme. Öljyäminen on kova homma, mutta tarvitsee tehdä vain joka toinen vuosi. Hurjasti vetävät öljyä, annan niille niin paljon kuin puu vetää. Juu, samalta vuodelta ovat, ja nuo olivat tosiaan ajalta ennen polyrottinkia. Tykkään niistä edelleen, ja minusta vaaleanharmaa on hurjan nätti väriyhdistelmä tumman puun kanssa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *