Kuinka usein -haaste ja asukuvia viime syksyltä

 

Monessa blogissa on kiertänyt hauska haaste, johon ajattelin nyt tarttua. Tällaiset jutut ovat mitä mainioimpia viikon kevennyksiä, kun haluaa vaan nollata päätä kirjoittamalla. Minusta kevyille kirjoituksille on paikkansa siinä missä syvällisimmillekin. Ainakin itse tykkään lukea välillä ihan puhdasta viihdettä, on sitten kyse kirjoista, lehdistä tai blogeista. 

Eli kuinka usein, olkaapa hyvät!

Kuvitus on viime syksyn, ja pari kevään kivoimpia asuja. Niistä saan inspiraatiota tähänkin syksyyn.

Vaihdan lakanat? Viikoittain tai joka toinen viikko, riippuen mankelointi-innostani. Petivaatteet myös tuuletetaan viikoittain, ja petauspatja pitää hakata kunnolla usein. Mikään ei ole niin ihanaa kuin mennä nukkumaan raikkaiden lakanoiden väliin.

Vaihdan pyyhkeet? Viikoittain nekin, siivouspäivänä.

Pesen hiukset? Joka toinen päivä, tai liikunnasta riippuen usein joka päivä.

Soitat isälle ja äidille? Viikoittain soitellaan, joskus useammankin kerran, jos on asiaa.

Näet vanhempiasi. Käydään puolin ja toisin kylässä pari kertaa vuodessa, mutta sitten ollaankin useita päiviä kerralla. Eli veikkaisin keskimäärin 4x vuodessa. Kesäisin saatetaan nähdä useamminkin.

Käyn leffassa. Kerran vuodessa ehkä? Olisi kiva käydä useamminkin, mutta elokuvat tulevat aika nopeasti nykyään suoratoistopalveluihin. Omalta kotisohvalta on yllättävän kiva katsella elokuvia. Oma lemppariteatterini on Maxim, jossa on nojatuolit.

Föönaan hiukset. En föönaa, vaan kierrän suurille rullille, ja annan kuivua siihen. Pikkuisen ilmakihartimella sitten laittelen niitä paikoilleen. Siinä se.

Putsaan lattiakaivot. Silloin kun tarvis on, eivät ne ikinä kovin likaisiksi pääse.

Käyn metsässä. Jaa, en kyllä muista milloin olisin viimeksi käynyt. Voisi olla kiva retkeillä metsässä, mutta en ole suoraan sanottuna ikinä ollut retkeilijätyyppiä.

Käyn suihkussa. Aamuin illoin. En herää, jos en pääse aamusuihkuun.

Sanon läheisillesi, että rakastan heitä. No tuota, ei ole tullut sanottua, mutta luulen, että he sen tietävät.

Sanon miehelleni, että rakastan häntä. Joka päivä. Sanomme sen puolin ja toisin useita kertoja päivässä. Se on hirveän luontevaa ja ihanaa.

Tarkistan kuivakaapin sisällön. Pidän sitä koko ajan silmällä. Minulla on muuten varmaan vaatimattomin kuivakaappi ikinä, puuroa jauhoa, riisiä, korppujauhoa, suolaa, sokeria ja tomusokeria. Siinäpä se aika pitkälti onkin.

Luuttuan lattian. Meillä tehdään viikkosiivous joka viikonloppu, ja siihen kuuluu lattioiden luuttuaminen. Itse en luuttua, vaan mies hoitaa sen. Meillä on niin saumaton yhteistyö siivoamisessa, että ei tarvitse edes jutella siitä mitä tehdään.

Pesen vessan. Joka viikko nekin pestään, jos tulee vieraita, niin sitten pesen alakerran vessan ennen sitä.

Puhdistan liesituulettimen. Muutaman kerran vuodessa sekin tulee hoidettua. On inhokkihommaa.

Syön noutoruokaa. Pari kertaa kuussa tulee haettua kiinalaista Klaukkalan mahtavasta ravintolasta nimeltä Yang´s.

Valehtelen. Valkoisia valheita tulee varmaan sanottua silloin tällöin. Kun kysytään mitä kuuluu, vastaus on useimmiten ”ihan hyvää”, vaikka juuri silloin tympäisisi tosi kovasti. Varsinaisia valheita en kyllä muista sanoneeni. En pidä valehtelemisesta enkä valehtelijoista.

Riitelen suhteessa. Ihan rehellisesti, en muista milloin viimeksi olisimme ihan riidelleet. Olemme usein eri mieltä asioista, ja se on vain virkistävää. Olemme molemmat mieheni kanssa aika voimakkaita tyyppejä, joilla on mielipiteitä. Monista asioista olemme myös samaa mieltä, mutta meillä ei pelätä olla eri mieltä.

Sheivaan. Aina, kun on tarvetta. Sänki kainaloissa tai kintuissa on aika ällöä.

Vaihdan hammasharjan pään. Vaihdan ennen kuin harja on rispaantunut ja flunssan jälkeen aina.

Käyn kirjastossa. En enää juuri koskaan, sillä yleensä ostan kirjan, jonka haluan.

Pesen peitot ja tyynyt. Pari kertaa vuodessa peitot, mutta tyynyt tulee pestyä useamminkin. Mahtavaa, kun pesukoneessa on nykyään hienot pesuohjelmat ja kuivurissa kuivausohjelmat. Peseminen ja kuivaaminen on helppoa!

Leivon. Silloin tällöin, leipominen on ihanaa. Aina on jokin resepti, jota haluaisi kokeilla.

Siivoan jääkaapin. Siivoan sitä jatkuvasti. Lokakuun alussa meille tulee uudet kylmäkalusteet.

Käyn puntarilla. Käyn viikottain, ja hups, huomasin, että painoa on tullut lisää, kun se kesällä ehti vähän pudota. Heti, kun työt alkavat, alkaa myös stressisyönti. Kesäisin pystyy noudattamaan omaa rytmiä, painoakin on helpompi tarkkailla.

Komennan miestäsi. En komentele, vaikka pohjalainen olenkin. Pyydän, ja minua pyydetään.

Syön irtokarkkeja. Syön silloin tällöin, kun niitä on opehuoneessa tarjolla. En osta koskaan itse, paitsi kipeenä ollessa pitää saada turkinpippureita. Lemppareita irttareista ovat ehdottomasti liitulakut. Nykyään syön karkkia tai suklaata todella, todella harvoin. Silti pitää pieni makea saada päivässä, ja minulla se on hunaja aamupuuron päällä.

Pesen pyykkiä. Pesen viikonloppuisin muutaman koneen, lakanoita, pyyhkeitä, kirjo- ja valkopyykkiä.  Hienopesukin on omana koneellisenaan.

Imuroin kotini. Viikkosiivouksen yhteydessä imuroidaan, mutta muuten imuroin kuistia, eteistä ja keittiötä joskus viikollakin.

Kinataan vaatetuksesta. Hahhahh! Kumpikin on tajunnut, että toista ei voi muuttaa.

Käyn kaupassa. Mies käy lauantai-aamupäivänä hakemassa viikon ruokaostokset, itse käyn täydentämässä viikolla mitä tarvitsee.

Pesen ikkunat. No en pese, se on mieheni työ.

Vaihdan sukat. Nailonsukat vaihdan joka päivä, mutta jos sukkisten päällä on vielä puolisukat, niin sitten ehkä joka toinen päivä.

Olen eri mieltä mieheni kanssa. Olen useinkin eri mieltä, mutta se ei ole onglema. Olen aika nopea innostumaan, ja haluaisin toteuttaa jonkin keksimäni jutun heti, mutta mies toimii harkitsevammin.

Ostan uusia vaatteita. Ostan kausittain, välillä menee enemmän rahaa, mutta sitten taas on aikoja, jolloin en osta ollenkaan.

Viimeksi ostin netitse meidän kylppäriin pyöreän juuttimaton H&M:stä ja Jotexilta kolme harmaata joulutähteä olkkariin.

Pesen autoni. Pesin kesän lopulla autoni sisältä, ja huh, miten raskasta se oli.

Käyn läpi vaatekaapin ja muut kaapit. Pientä vaatehuonettani tykkään siivota viikottain, mutta muut kaapit käyn pari kertaa vuodessa perusteellisesti, pyyhin ne sisältä ja ulkoa.

Siivoan lääkekaapin. Meillä ei ole lääkekaappia.

Puhdistat hiukset harjasta. Tässä olen ihan sikalaiska. Milloinkaan muka ei ole tähän aikaa…

Olipa hassuja kysymyksiä! Osuiko ja upposiko joku kysymys?