Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kymmenen trendiä, joille en lämpene

 

Meitä pommitetaan joka puolelta trendeillä, uskotellaan, että ilman näitä et ole ajassa mukana.

Vaan uskokaa tai älkää, kyllä olemme! Oman tyylinsä tunteva poimii trendivirrasta mausteeksi ne, mitkä silmää miellyttävät. Jotkut trendit saavat silmämme pyörimään. Ja hups, joskus käy niin, että se muoti-ilmiö, jolle aluksi naureskeli, alkaakin näyttää kivalta.

Mietin (hyvässä hengessä tietenkin) muoti-ilmiöitä, joille en lämpene – osaksi sen takia, että ne on jo koettu. Osa taas ei vaan tunnu omalta tai näytä ntiltä.

Tässä siis trendejä, jotka suosiolla skippaan!

Kuivakukat ja -heinät.

Luin joskus, että kuivakukat eivät ole feng shuita, ne ovat kuolleita ja siksi huonoja vaihtoehtoja. No, tiedä häntä, mutta heinät ja kuivat kukat eivät vaan näytä kauniilta. Olen yrittänyt joskus keräillä tuolta pellon pientareelta heiniä ja poimia ohrankorsiakin maljakkoihin. Lapsuudesta muistan valtavat, ruskeat pullot, joissa oli osmankäämiä. Milloinkahan ne tulevat takaisin?

Seppeleet ovat hieman eri juttu, kumma kyllä.

Pappalenkkarit.

Olen siinä ja siinä muutanko mieleni! Näin nimittäin eräällä showroomilla niin makeat pappalenkkarit, että avot! Lisäksi katselen joka päivä upeaa työkaveriani, jolla on mitä hirmuisempia pohjia lenkkareissaan,  ja että hän näyttää trendikkäältä, ja hän on 40+.

Sinapinkeltainen sisustuksessa.

Vaikka rakastan sinapin- tai okrankeltaisia neuleita, sisustuksessa väri näyttää yksinkertaisesti  – sinapilta. Liian retroa, liian retroa! Tulee ihan lapsuus mieleen, kun vaatteissa oli vihreää, ruskeaa ja sinappia. Sinapinkeltainen samettisohva – hmm. Ei ihan paha, mutta jätetään.

Tohvelikengät.

Tohvelit on tohvelit, kengät ovat kengät. Vai menikö tämä trendi jo?

Pitkät valoverhot.

Öö, siis mitä. Nyt hypättiin suoraan sinne 70-luvulle. Pitkät verhot ovat jees, mutta valoverhot… Pitää sulatella.

Kaksirivinen bleiseri.

Never! Omistin sellaisia 80-luvulla, kun aikuistuin. Ja vielä ruutukuosissa! Kaksirivinen bleiseri oli silloin aikuisuuden ja tyylikkyyden ultimatum. No, nyt ollaan aikuisia, mutta niin tyylikkääksi en taida enää alkaa, että pukisin kaksirivisen bleiserin päälleni. Kumma kyllä, nuoret naiset näyttävät hyviltä kaksirivisissä, mutta itse varmaan tuntisin itseni tosi, tosi tädiksi. Vaikka tätinä onkin kiva olla.

Olkatoppaukset.

Eieiei! Ja ikätoverit, tiedätte miksi. Koska kasari. Muistatteko, kun neuleissakin oli irroitettavat toppaukset? Mitä suuremmat, sen paremmat.

Valkoiset saappaat.

Nämä trendaavat edelleen, mutta taas kerran näyttävät omaan silmääni liian kasarilta. Silti ne näyttävät muiden päällä trendikkäiltä, mutta itse en osaa kuvitella saapastelevani niissä tuolla mutakeleissä lokakuulla…

Miesten huppari.

Jos nyt ei kuitenkaan. Minusta edes miehellä huppari ei näytä kivalta. Huppari on lasten ja nuorten vaate! Nythän on muuten trendikästä etsiä vaatteita miestenosastolta. Voisin hyvin kuvitella ostavani t-paitoja tai neuleita miestenosastolta, ehkä farkkujakin, mutta hupparit… Elleivät ne ole neuletta.

Rumat vaatteet. Tämä on kaikista oudoin trendi. Miksi ihmeessä haluaisin pukeutua rumasti? Onneksi minun ei tarvitse kaikkea ymmärtääkään…

Mikä sinun mielestäsi on outo trendi, johon et lähtisi mukaan? Entä oletko muuttanut mielesi jonkin muotihassutuksen vuoksi?

10 Comments

  1. Ansu
    syyskuu 23, 2019 / 10:02 am

    Heh, komppaan kaikissa kohdissa 🙂 En todellakaan ole innostunut paluusta 70-, 80- tai 90-luvulle. Jostakin syystä 60-luvun muoti viehättää, johtuisiko siitä, että olen syntynyt vuonna -60 🙂 Noita trendejä suodattaa juurikin itseään ajatellen, eli mikä omasta mielestä sopii itselle, mikä ei. Ehdottomat eit ovat ylisuuret vaatteet ja olkatoppaukset, cityshortsit, punaiset housut ja kaksirivisyys missä tahansa takissa. Kun olen pienikokoinen, se jotenkin leventää vartalon keskiosaa. Viime vuodet on ärsyttänyt tuo villakangastakkimuoti: laatikkomaisia takkeja joissa napitus alkaa suurin piirtein navan kohdalta, tai sitten ne napittomat ”kylpytakit”. Ne näyttävät ihan hyviltä pitkillä ihmisillä, minä näytän niissä Pikku Myyltä 😛 Tahtoo vartalonmyötäisen, sirolinjaisen, kauluksellisen, yksirivisen villakangastakin! Onneksi niitä on jemiksessä muutama. En myöskään pidä leveävartisista saappaista enkä möhkölenkkareista. Sisustuksessa en minäkään pidä sinapinkeltaisesta enkä sinisestä, vihreäkin esiintyy lähinnä viherkasveissa. Eikä valoverhoja, ei minkään pituisia! Ankea 70-luku on jo eletty…

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      syyskuu 23, 2019 / 3:04 pm

      Ihana kommentti! Arvaas mitä, mä tykkään city-shortseista! Ymmärrän tuon ”kylpytakki”-lookin. Mittasuhteet pitää olla todella, todella kohdillaan, että siinä näyttää hyvältä,kun on pieni. Meitä pieniä pukevat sirot linjat parhaiten. Hehheh, me muistamme hyvin 70-90-luvun, ja juu, monet asiat saavat jäädä sinne!

  2. Riitta
    syyskuu 23, 2019 / 1:33 pm

    Hauska postaus! Nykytrendejä (tai hetki sitten pinnalla olleita), joita en hankkisi tai panisi päälleni, ovat mm, pappalenkkarit hameen tai mekon kanssa tai oikeastaan mitenkään, pyöräilyshortsit muutoin kuin pyöräillessä, isot bleiserit (nähtiin jo 80-luvulla – ei koskaan enää!), eri kuosien sekoittelu samaan asukokonaisuuteen, korilaukut ja läpinäkyvät muovilaukut (taisivat onneksi mennä jo). Olen pieni ja siro kuten sinäkin ja löytänyt oman tyylini. En ala tuhlaamaan rahojani moisiin nopeasti ohimeneviin ilmiöihin, olivatpa ne miten trendikkäitä hyvänsä. Pidetään me vaan oma, itselle hyväksi havaittu linjamme. Blogisi on minulle inspiraation lähde ja pidän kovasti tyylistäsi. Satsaan ajattomiin vaatteisiin ja asusteisiin ja hyviin materiaaleihin oman vartalotyyppini ja persoonani mukaisesti!

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      syyskuu 23, 2019 / 3:08 pm

      Kiitos, Riitta, ihanasta kommentista. Onpa kiva saada tällaisiakin kommetteja, kun viikonloppuna tuntui trollit olevan liikenteessä…

      Apua, unohdin pyöräilyshortsit ja bleiserin! Jätetään ne nuorille, heille se on uutta ja kivaa muotia. Ja ne isot bleiserit – siis kuinka suuriksi nekin paisuivat aikoinaan! Korilaukuille sen sijaan lämpenen, mutta vain kesällä ; ) Ja kyllä tuo eri kuosien sekoittelukin vähän tuntuu…no…jätetään tämäkin rohkeammille pukeutujille.

      Sinulla on hyvä fliosofia tyylisi suhteen, noin sitä kannattaa mennäkin omalla linjalla.

  3. syyskuu 23, 2019 / 1:52 pm

    Olipa kiva postaus, kun trendejä oli käsitelty kevyesti eikä niin, että kaikki niistä pitävät tyrmätään. Joskus törmään sellaisiinkin versioihin, mutta tämä sinun oli kivasti positiivisuuden kautta. 🙂

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      syyskuu 23, 2019 / 3:09 pm

      Kiitos Iina kommentista! Oi en missään nimessä halua tyrmätä ketään, ymmärrän hyvin, että esim. nuoret haluavat kokeilla trendejä, ja se on ok, heillehän se on ihan uutta.

      Kun omassa lapsuudessa oli niitä valoverhoja (ei tosin omassa kotona) ja retrovärejä, niiden aika on itseltä ohi. Ja kaikki me kasarinuoruuden eläneet emme takuulla halua palata siihen muotiin takaisin!

  4. Marianne
    syyskuu 23, 2019 / 8:11 pm

    No huh huh ja aamen lähes kaikkiin kohtiin. ”Naisellisiin” pappalenkkareihin lankesin ja tykkään kovasti. 80-luvun bleisereihini mahtuisi kuvieni perusteella kolme nykyminää enkä ole siis laihtunut. Muotikin on kiertokulkua, mutta useimmat kokeilut saa jäädä osaltani siihen yhteen kertaan. Kyllähän se kivasti muistoja herättää, kun näitä luomuksia näkee muiden yllä.

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      syyskuu 26, 2019 / 7:21 pm

      Mikähän siinä onkin, että me kasarit todellakin halutaan jättää se muoti sinne, missä se oli meillä ensi kertaa päällä. Ei tule ikävä heitto-otsistakaan… : )Ei neonväriä tms.

  5. syyskuu 24, 2019 / 7:46 pm

    Tämähän oli mukava ja erilainen postaus. Voi niitä olkatoppauksia ja jestas niiden kokoa! Ne olivat tarranauhalla kiinni olkasaumassa. Voi olla, että jakkuaikaan vielä palaan. Niitä kaksirivisiä on tullut pidettyä ja jotenkin ne vieläkin miellyttävät silmää. Yhtä punaista jo sovittelinkin ylleni kesällä. Muistan kun housujen vyötärö alkoi laskeutua alemmaksi ja ajattelin, etten ikinä tule pitämään matalavyötäröisiä housuja. No, toisin kävi. Nyt kun palataan takaisin korkeampivyötäröisiin, niin arvaat varmaan, ne tuntuvat vähän ahdistavilta,

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      syyskuu 26, 2019 / 7:23 pm

      Ah joo, tarranauhatoppaukset!! Ne oli silloin niin makeet ja jotenkin antoivat ryhtiä neuleelle.
      Mulla on käynyt eri tavoin kuin sulle tuossa vyötäröasiassa. Mulle ei matalavyötäröiset sopineet ollenkaan, joten ihan ilolla toivotin korkeamman vyötärön takaisin. Eniten kyllä tykkään ns. normaalista vyötäröstä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *