Sitruunakiisseli isoäiti Martan ohjeella

Sitruunakiisseli on oiva pääsiäisen jälkiruoka, tai ihan milloin vain! Jos kiisseli on mielestäsi ylimakeaa liisteriä, suosittelen kokeilemaan tätä! Kermavaahtonokare tasoittaa kirpeyttä, ja jos et pidä sitruunasta, myös appelsiini toimii tässä reseptissä.

Oma ikäluokkani muistaa varmasti aina ja ikuisesti kiisselit. Kiisseleitä harrastettiin ainakin omassa lapsuudenkodissani.

Meillä säilöttiin ahkerasti kesän juureksia ja marjoja. Isovanhempani olivat meillä aina loppukesästä marjanpoimimis- ja säilöntäpuuhissa vanhempieni ollessa töissä, ja mehumaija porisi keittiössä tuntikausia.

Yksi resepti on erityisesti jäänyt mieleen isoäidin kiisseleistä (muita oliva luumu- ja viinimarjakiisselit), ja tämä on ihan erityisen ihana: raikas sitruunakiisseli.

sitruunakiisseli, sitruunajälkiruoka, retroruoka

Veljeni laittoi hiljattain Facebook-päivitykseensä tehneensä tätä kiisseliä pitkästä aikaa, ja entiset musiikkilukiokaverit aktivoituivat heti ja halusivat ohjeen. Veljeni ja hänen kaverinsa harrastivat ruuanlaittoa lukiossa, ja äiti muistaa veljeni soittaneen ja kysyneen miten tehdään charlotte russe. ; )

Sitruunakiisseli, jälkiruoka, pääsiäisen jäliruoka, retroruoka

Omassa Kotiruoka-kirjassani vuodelta 1984 on takalehtiselle liimattu isoäidin omin käsin kirjoittama ohje, ja se menee sanasta sanaan näin:

Martan sitruunakiisseli

1/2 l vettä
1dl sokeria
1kpl muna3

rkl  perunajauhoja

sitruunamehu tai appelsiinimehu 1dl kpl

Kaikki aineet laitetaan kattilaan ja sekoitetaan koko ajan kunnes sakenee. Mehu latetaan valmiiseen kiisseliin ilman kuumentamatta.

Siinä se, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Itse lisään vielä pikkuisen suolaa ja vaniljasokeria. Kiisselin voi tehdä myös appelsiinimehuun.

Muistan toisenkin kiisselin, joka oli minulle oikeaa lohturuokaa. Sitä sanottiin munavelliksi (!). Vaikka siitä ei ole ohjetta tallessa, se taisi olla vastahaettuun, tuoreeseen lehmänmaitoon tehty velli, johon laitettiin kokonaisen munan sijasta keltuaisia ja reilusti sokeria. Siksi se oli varmaan meidän pikkulasten mieleen, koska se maistui paksulle, makealle vaniljakastikkeelle.

Kun olin lapsi, isoäiti tosiaan haki maidon naapurista, jossa oli lehmiä. Myös biojäte laitettiin ”sikasankoon”, jonka sisältö vietiin joko kompostiin tai samaisen naapurin sioille.

Sitruunakiisseli, jälkiruoka, pääsiäisen jäliruoka, retroruoka

Muita vellejä oli tietenkin piimävelli, eteläpohjalainen perinneruoka, josta en itse koskaan oppinut pitämään. Sitä sanotaan myös sulhasvelliksi, koska se oli koetinkivi sulhaselle… Sekin oli makea velli, johon tekijänsä mukaan lisättiin joko leipäjuustoa tai rusinoita, olenpa kerran maistanut sitä makaroonillakin höystettynä. Tätini tekee kuulemma ihan erityisen hyvän vellin. Onko joku teistä maistanut piimävelliä?

On muutama retroherkku, joista pidän ihan erityisen paljon. Yksi on kiisselit. Sitten on lämpimät leivät, ja edelleen niiden täytteeksi pitää saada ketsuppia, kinkkua ja juustoa. Sitten on ropsu (tai kropsu), eli uunipannari. Ja tietenkin puolukkapuuro, onko mikään parempaa.

Sitruunakiisseli, jälkiruoka, pääsiäisen jäliruoka, retroruoka

Onko sinulla joitain retroherkkuja, joista tykkäät?

4 Comments

  1. Marikki
    07/04/2020 / 10:04 pm

    Voi olisi kyllä; kiitos, voipuuroa kirpeällä punaherukka- tai karpalokiisselillä. Lapsuudestani muistan voipuuron maun, mummon tekemänä oli lapsen mielestä parasta ikinä! Sittemmin harvakseltaan olen itse enää tehnyt. Ja kun teen, on silloin todellista lohturuokaa 🙂 Kirpeitä kiisseleitä teen joskus, ja nautin maustamattoman jogurtin tai viilin kanssa. Ihan siksikin toisinaan tulee tehtyä, kun kotipihalla kasvaa pari punaherukkapensasta, ja vaihtelunkin vuoksi. -olen sama ikäinen kuin sinä, joten tunnistan hyvinkin nuo kuvailemasi herkut. Kiitos ohjeesta, mukavaa keväistä viikkoa sinulle.

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      08/04/2020 / 11:36 am

      Voipuuro – kuulostaa herkulliselta. Mä rakastan puuroja, voisin syödä sitä iltaruuaksikin vähän tuunattuna. Omista punaherukoista saa parasta kiisseliä!

  2. Kirsi Ruonala
    08/04/2020 / 10:57 am

    Tosi hyvä ja helppo ohje. Kiitos ja Hyvää Pääsiäistä!

    t: Kirsi

    • marjukkap
      Kirjoittaja
      08/04/2020 / 11:35 am

      Sitä se on nimenomaan. Mä en jaksa vaikeita väkertääkään. Kiitos, samoin sinulle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *