Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Päivän kahdeksan kysymystä

 

Huomasin vuosi sitten tehneeni juuri samanlaisen postauksen, ja ajattelin tämän olevan nyt hauskan kevyt tähän tiistaipäivään. Kuvat satunnaisia räpsyjä ajankohtaisista asioista täältä kotoa.

Mitä teet juuri nyt?

Odottelen perunoiden pehmenemistä ja miestä kotiin saapuvaksi. Syömme pottua ja jauhelihakastiketta, sekä uunissa paahdettuja parsoja. Yritin juuri printata Game of Thronesin pianonuotin, jonka ostin netistä, mutta printteripahus ruttasin paperin jotenkin… Tulen sellaisesta sekunnissa lähes raivoon. Sama juttu, jos kopiokone töissä kenkkuilee, hyvä tuuleni haihtuu sekunnissa!

Mitä on päälläsi?

Tosi fiiniä: rönttäinen kotiasu on päällä. Uniqlon toppi, Espritin vanha maksivillapaita, trikoot, villasukat ja lampaankarvatossut – näillä mennään. Myöhemmin jumppatrikoot, toppi, sisäkengät, illalla Uniqlon pyjama. (Alakuvassa ovat muuten vanhempani parikymppisinä. Huomasin, että meillä on äidin kanssa samanlainen profiili.)

Mitä ostit viimeksi kaupasta?

Eilen ostin hätätilassa lounaan, kun ei ollut viedä mitään kotoa töihin syötäväksi. Ostin siis tiskiltä perunamuusia ja kaalikääryleitä, jälkkäriksi hedelmäsalaattia. Oli muuten hyvänmakuisia kaalikääryleitä! Olen itse liian laiska tekemään niitä, vaikka rakastan perusruokaa.

Mitä olet tehnyt tänään?

Tjaah… Minulla oli myöhäinen aamu, joten käynnistelin sen hitaasti aamiaisella. Luin Hesaria, Notre Damen tulipalosta, oli se vaan järkyttävä uutinen. Join kahvia ja irroittelin vähän aamupalalla: otin hilloleivän!

Menin töihin vasta yhdeltätoista, ja ehdin siellä syödä lounaan ja rupatella työkaverien kanssa. Opetuspäivä oli intensiivinen, ohjasin mm. biisintekoa iPadeilla yseille. Tulin kotiin, hengailin vähän pianon ääressä tapaillen Game of Thronesin tunnaria, mutta päätin mennä helpolla ja ostaa nuotin soitettavaksi.

Mitä olet syönyt tänään?

Aamulla puuroa, kahvia ja kauraleivän hillon kanssa. Lounaaksi perunaa ja broileripullia parsan kanssa, välipalaksi Valion Porkkanakakku-uutuusjätskiä (mutta maitotuotejäätelö ei sovi minulle). Illalla jauhelihakastiketta, pottua, parsaa lisää, ja kauraleipää. Iltapala on kaurajugurttia, marjoja ja leipää.

Mitä päivän ohjelmaasi kuuluu?

Tai illan? Ruuan jälkeen lepäilen hetken, höpöttelen mieheni kanssa. Seitsemältä treenaan vajaan tunnin. Jos jaksaa, niin katsomme telkkaria ehkä tunnin verran. HBO Nordic on nyt aktivoitu, ja voisimme aloittaa vaikka Killing Even toisen kauden. Siinä on loistava sarja!

Mitä on to do-listallasi?

Kevätjuhlan yhteislaulujen bändilappujen tekeminen, ja yhden laulun kirjoittaminen alempaan sävellajiin. Ellen ole laiska, ja osta nuottia netistä… Lisäksi pääsiäisenä kirjoitan pari kivaa kamppispostausta valmiiksi. Lähdemme pääsiäisen viettoon anoppilaan, joten automatkat ehtii käyttää hyödyksi, jos ei muuta, niin ideoida postauksia.

Mitä hyvää ja huonoa tässä päivässä on ollut?

Jos aloitetaan huonoista… Leppäallergia on kova, mutta uusi nenäsuihke tuntuu auttavan. Niskat ja hartiat ovat tosi jumissa. Kävin eilen hierojalla, ja menen uudelleen huomeniltana. Olen myös vähän väsynyt…  Allergia näkyy myös ihossa laikkuisuutena ja kuivuutena.

Hyvää tässä päivässä on ollut kuitenkin enemmän. Sain nukuttua hyvin, töissä oli mukavaa, ja loma on tulossa. Sitä odotan tosi kovasti. Treenaaminen on tietenkin tosi kivaa. Kun on tankoparsaa ruualla, ei voi kovin huonosti mennä. Lähi-Cittarissamme oli kaksi muhkeaa punttia viitosella, ostin neljä punttia, ja nyt niistä on nautittu!

Äänestyspäivä ja vähän politiikkaa

 

Kävimme juuri äänestämässä, ja sen jälkeen söin vaalijätskit (Valion Porkkanakakku, nam). Oman ehdokkaan löytäminen vaati töitä, enkä ihan yksi yhteen ehdokasta löytänytkään, mutta kuten sanottu, parempi äänestää parhaiten mätsäävää, kuin jättää äänestämättä.

Millaisessa Suomessa haluaisin elää? Mitä arvoja pidän tärkeänä?

Mietin hetken kirjoitanko näistä asioista ollenkaan, mutta miksi en sanoisi omaa mielipidettäni. Luulen, että aika moni on näistä asioista samaa mieltä, ja toivoo ehdokkaansa ajavan pontevasti niitä eteenpäin.

Toivoisin maani olevan suvaitsevainen Suomi. Sellainen, jossa jokainen nuori saisi turvallisesti kasvaa sellaisena kuin on, sellaiseksi kuin haluaa.

Haluaisin pois vihapuheet, tilalle yhteen hiileen puhaltamisen. Ymmärtämyksen siitä, että vain yhdessä muun maailman kanssa olemme parempia kuin yksinämme. Ettemme sulkeutuisi muulta maailmalta, vaan pienenä ja rohkeana valtiona voisimme olla suunnannäyttäjiä muille. Me täällä Pohjolassa olemme saaneet asiat monessa toimimaan, meistä voi ottaa mallia. Meillä on monta asiaa, josta voi aidosti olla ylpeä.

Muutamasta asiasta olen todella huolissani. Koulutus on yksi. En ole varma, pidänkö ensinnäkään tästä kouluihinkin levinneestä kovien arvojen suuntauksesta, jossa esimerkiksi taito- ja taideaineita ajetaan yhä ahtaammalle. Jos meillä ei olisi noita aineita, kohta ei Suomessa olisi enää esimerkiksi taidetta, taiteilijoita, arkkitehteja, innovaattoreita, suunnittelijoita, kokkeja, kuvittajia, graafikkoja, muusikkoja. Lukiosta on väistymässä sen yleissivistävä luonne. Sieltä tata-aineet on jo ajettu ihan minimiin.

Musiikista muuten jaksan paasata, ja anteeksi, tiedän, mistä puhun, yli 20 vuoden kokemuksella. Kuinka monta tutkimusta esimerkiksi vielä tarvitaan esittää, jotta ymmärretään sen valtava kapasiteetti aivojen kehityksessä ja hyvinvoinnissa? Puhumattakaan siitä, mitä musiikin avulla opitaan: empatiaa, yhdessäoloa, itsetuntemusta, ryhmätyötaitoja, suvaitsevaisuutta, kulttuurihistoriaa, omaa ja muiden kulttuuria, jäsentämistä, havainnointia, omaa kieltä ja niin edelleen, listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Musiikki toimii terapiana, tunteiden väylänä ja purkajana, hyvänolon tuottajana, itsetunnon ja ryhmähengen nostattajaa. Pelkillä kovilla arvoilla ei tulla pärjäämään, ei inhimillisinä ja humaaneina ihmisinä, ei monipuolisina, elämänpituisina oppijoina.

Jos olet Sanoman digilehden tilaaja, voit lukea Tiede-lehden laajan artikkelin musiikista. Suosittelen!

Koulutuksesta on vähennetty niin valtava summa, että se hirvittää. Vihastuttaa ja ärsyttää. Toivon mukaan tähän tulisi parannusta, sillä siitä ei voi, ei kertakaikkiaan enää voi säästää. Lapsiin ja nuoriin satsatut eurot maksavat tulevaisuudessa takaisin.

Humanitäärisyyden ja empatian puute on myös osasyy vanhustenhoidon nykytilaan, joka on, kuten kaikki tiedämme, järkyttävä. Ihmisarvon menetyskö on rahallisten voittojen arvoista? Ei, sanon minä, ja varmasti sinäkin. Toivon poliitikkojen tarttuvan tähän napakasti tulevalla kaudella. Myös oma ehdokkaani on luvannut parhaansa mukaan edistää parempaa vanhustenhoidon tulevaisuutta.

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä ympäristöasiat. Valitettavasti olen tässä asiassa aikamoinen pessimisti.

Luulen, että ei hyvää seuraa, elleivät suuret maat ja maanosat, kuten Väli- ja Etelä-Amerikka, USA, Kiina ja Intia tartu toimeen tosissaan. Me täällä Pohjolassa voimme kehittää uutta teknologiaa ja olla suunnannäyttäjinä. Karu totuus tuolla maailmalla on kuitenkin niin hirvittävä, että suurten, kansainvälisten linjausten tulisi olla tiukkoja ja yhtenäisiä, jotta vältyttäisiin suurkatastrofilta.

Meitä on nyt jo tällä pallolla liikaa, hukumme jätteisiin, meremme saastuvat, ja anteeksi pessimistisyyteni, mutta uskon, että maapallo ajautuu pikku hiljaa katastrofiin. Jos saan elää, olenko sitä näkemässä? Se tässä hirvittää, että saatan olla.

Mutta onneksi me emme luovuta. Olen hurjan ylpeä pienestä veljentytöstäni, joka omassa koulussaan järkkäsi oman ilmastonmuutosmielenosoituksen ja piti puheen keskusradion kautta koko tuhatpäiselle koululle. Ehkäpä tässä on toivoa, kun meillä on kasvamassa tuollainen tiedostava ja aktiivinen sukupolvi.

Onhan näitä, isoja asioita ja vaikeita kysymyksiä.

Nostan hattua jokaiselle rehelliselle päättäjälle, joka tosissaan yrittää ahertaa rakentavassa yhteistyössä toisten kanssa, yrittäen tehdä parhaansa. Yhteistyössähän asiat tehdään. Arkadianmäelle tarvitaan fiksuja ihmisiä.

Se lian ja loan määrä, mitä poliitikko saa niskaansa nykyään esimerkiksi somen kautta, on aika lamaannuttavaa, ja tarvitaan vahvoja ihmisiä sen kestämään. Jos ehdokkaani pääsee läpi, aion seurata hänen uraansa edustajana, ja myös mielessäni tsempata työn edessä. Ja miksei myös laittaa hänelle sähköpostia, siksihän hän on eduskunnassa, edustamassa minua ja arvojani. Toivottavasti edustajani muistaa ketkä hänet sinne valtuuttivat.


takki Day /farkut Marc Aurel / lakki Wigens / laukku ja huivi Balmuir / kengät Michael Kors

Joko kävit äänestämässä? Mitkä ovat sinulle tärkeitä teemoja ja arvoja?