Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kesälukemista odottavat kirjat

 

Odotan loman alkamista kovasti, myös sen takia, että kirjaston pöydälle on kertynyt pino lukemista odottavia kirjoja. Kirjojen maailma on kiehtova, palan jo halusta hypätä uusiin tarinoihin ja tutustua uusiin henkilöihin.

Harmittaa tosissaan, että lukeminen on jäänyt niin vähälle. Joskus palaan vanhoihin kirjoihin kirjahyllyni syövereistä, rakkaisiin, monta kertaa luettuihin lemppareihin. Kirjahyllykin elää, laitan osan kirjoista eteenpäin tai pois, uusia tulee tilalle. Muutama herkku odottaa vain loman alkamista.

Menin ostamaan äidille lahjaa viime viikolla, ja kas – Kate Mortonin uutuus Kellontekijän tytär oli komeasti esillä! En malttanut jättää sitä kauppaan, vaan ostin mukaan.

Tykkään Mortonin kirjoista kovasti, minulla on ne kaikki. Aloitin lukemaan tätä, ja tuumin pian, että taidan lukea Mortonin tähänastisista kirjoista parasta. Samalla harmitti, että nyt ei ole mahdollisuutta uppoutua tuntikausiksi kirjaan – ja päätin jättää sen kesälomalle. Jotkut kirjat nyt vain pitää lukea putkessa läpi, inhoan sitä, että kirja pitää jättää kesken, kun on hyvä lukuflow päällä.

Minna Rytisalon Rouva C tulee kokemaan Mortonin kohtalon! Vaikka se on ohut kirja, haluan lukea sen kokonaisena, ilman suuria taukoja. Minna Canthista kertova kirja alkoi niin kutsuvasti, että päätin välittömästi jättää sen kesälomalle. Ah noita lämpimiä päiviä, kun lojun mahallani aurinkolaverilla, kirja terassin lattialla, ja luen, luen, luen.

Hanna Gullichsenin elämänkerta-keittokirja Hanna G kokkaa sen sijaan on sekä luettu että moneen kertaan selattu. Raaka, riisuttu, rehellinen. Sitä Hannan tyyli on, tykkäsin hirmuisesti tästä kirjasta, ja myös Hannan rohkeudesta paljastaa sielunsa ja heittäytyä. Parasta ovat keittiöväline- ja siivousvinkit, niistä luen aina mielelläni. Reseptejä pitää myös kokeilla, mm. siikatartar olisi upea kesäinen alkuruoka.

On sääli, että Hannan ja Joonaksen kustantamo No Tofu Publishing lopetti, sillä niin hyviä kirjoja sieltä on tullut, mm. lempparisalaattikirjani, Jonna Vormalan Jäävuoren huippu.

Sain myös lainaksi Ulla-Lena Lundbergin Jään. Vihdoinkin! Helmikuussa nähty ooppera oli koskettava, ja kirja varmasti erinomainen. Lundbergia löytyy kyllä hyllystä, mutta tätä odotan erityisen paljon.

Arvatkaas, mitä teen kesäloman ekat viikot? Yritän rauhoittua ja lukea. Haluan sitä. Haluan löytää sen vanhan, ihanan flow-tilan, jossa ei näe, ei kuule, on vain kirja ja minä. Kun hyvä kirja loppuu, tulee suorastaan tyhjä olo, kun niin on rakastunut henkilöihin.

Tässä on yksi syy, miksi tykkään ostaa kirjoja itselleni. Minä kun luen niitä useampaan kertaan. Lempparini olen lukenut varmaan kymmeniä kertoja. Nytkin on hyllyssä muutama, joihin haluan palata, mm. Jackie Kennedyn ja Charlie Chaplinin elämänkerrat haluaisin lukea uudestaan. Viime kesänä luin kuningatar Elisabet II:n elämänkerran, joka oli huikean hyvä.

Kirjakaupasta suosittelivat Sofia Lundbergin kirjoja, onko joku lukenut? Jokin kiva elämänkerta olisi kiva löytää. Tai ehkä sukellan fantasiaan, ja aloitan Game of Thronesit, voisimme vertailla niitä veljentytön kanssa.

Mitä kesälukusuosituksia sinulla olisi jakaa meille muille? Näitä on kiva kerätä, ja teidän kauttanne onkin löytynyt hyvää luettavaa!

Vappu 2019

 

Ja niin kääntyy iltaa kohden vuoden 2019 vapunpäivä. 

Oli tosi rento ja hauska vappu. Noh, eilinen meni tietenkin töissä, ja illalla siivottiin. Peti kutsui jo kymmenen aikaan, en kertakaikkiaan pysynyt hereillä pidempään. Tänään sitten olikin jo juhlavampaa, kun serkkuni perhe tuli meille vappua viettämään. Oli ihana kattaa pöytä koreaksi ja hemmotella tärkeitä ihmisiä kunnon vohvelikesteillä!

Tarjosin pienten karjalanpiirakoiden lisäksi siis vohveleita. Ne ovat niin iisi tarjottava, ja kaikki tykkäävät, myös pienet vieraat, jotka söivät yhden, suuren vohvelin kaikilla mahdollisilla lisuikkeilla.

Tein kaksi taikinaa: perinteisen, vehnäjauhoihin tehdyn, sekä kaura-mantelimaitotaikinan, joka maistui aikuisille. Kauravohvelien ohje on muuten yksi blogini luetuimpia postauksia! Lisukkeena oli vaahterasiirappia, jätskiä, hilloa ja kermavaahtoa – no, tietenkin. Rakastan kermavaahtoa, voisin vaikka uida siinä.

Jotenkin hassua, että huomenna on taas työpäivä. Tällainen arkipyhä vetää siitä työmoodista totaalisen ulos, ja paluu arkeen on vähän vaikeaa.



Kattauksen värit valitsin serpentiinien mukaan, heh. Ostin vuosi sitten serpentiinejä, joiden luulin olevan mustavalkeita, mutta ne olivatkin ruskeita ja valkoisia. No, ruskeahan sopi paremmin kuin hyvin moniin kattaustarvikkeisiini. Oli ihanaa pitkästä aikaa kattaa pöytä nätisti.

Lautaset ovat Arabian Tuuli-sarjaa kultaiselta kasarilta. Aterimet ovat Iittalan Kareliat, kuten moni teistä varmaan tunnistaakin. Katelautasina toimivat Balmuirin nahkaiset aluset, samoin lautasliinarenkaat ovat Balmuirin. Laseina ovat ainoat Riedelini, en tiedä, mille viinille ne on tarkoitettu, mutta meillä ne toimivat mehu- tai vesilaseina. Kahvia joivat neljästä aikuisesta kaksi, joten lemppariaamukuppini toivat hillittyä väriä kattaukseen. Kupit ovat Cittarista. Pellavaiset lautaliinat ovat muistaakseni Stockmannin omaa mallistoa.



Ylppärilakki pysyi päässä näiden kuvien oton ajan. Esille se piti kuitenkin ottaa. Serkkuni, hänen vaimonsa ja minä olemme kaikki Sibiksen kasvatteja, ja serkun vaimo oli ommellut aikanaan ylioppilaskunnan hihamerkin lakkiin! Minusta se oli tosi hauskan näköinen! Juu, kun pöydässä on kolme musiikki-ihmistä, juttu luisuu aika monesti opettamiseen ja musaan. Toisaalta, silloin kun pöydässä istuu ystäviä mieheni koulutusalalta, silloin on meitsi monesti pidempiä pätkiä hiljaa.

Serkkuni on minun lähimmän herrasmieskokoelmani yksi viidestä: mieheni, isä, veli, veljenpoika ja serkkuni ovat elämäni top vitoset. Serkkuni kanssa meillä on pieni ikäero, ja kun vielä kasvoimme lähekkäin, olimme lapsina ja nuorina tosi paljon yhdessä. Isoäiti hoiti meitä ennen kouluun menoa. Olen kuulemma opettanut serkkuni lukemaankin. Musalukioon minä menin ensi, serkku tuli perässä, sitten hän meni Sibikseen, minä perässä. Hän on todellinen herrasmies, parhaita ystäviäni ja niitä uskottuja, joille ei tarvitse selitellä mitään eikä koskaan, koska hän tuntee minut niin hyvin. Lucky me.





Nyt onkin taas vähän sosiaalisempi kausi tulossa! Selvästi kuoriudun talviuniltani pikku hiljaa…

Maltan tuskin odottaa perjantaita, saan nimittäin hyvän ystäväni viikonlopuksi tänne Etelä-Suomeen. Me olemme tutustuneet ensimmäisessä työpaikassani, hän oli siis työkaverini, ja meillä klikkasi heti. Näemme harvakseltaan, mutta niin kuin ei olisi kuukausia, tai joskus vuosia välissä ollutkaan. Pari vuotta sitten vietimme tosi hauskan hotellivuorokauden Turussa, ja nyt suuntaamme Helsinkiin. Siitä tuleekin jännää! Lupan päivittää Instaa…

Äitienpäiväviikonloppuna juhlitaan sitten serkkuni pyöreitä. Saamme vanhempani tänne siksi viikonlopuksi, saan siis hemmotella vanhempianikin. Ihan tosi hauskoja juttuja siis tiedossä heti toukokuun alkuun!


Toivottavasti teillä oli kiva vappu! Ilta kuluu nyt rentoillen, ja ajatus siitä, että koti on jo siivottu ennen viikonlopua, on tosi mahtava!