Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Aurinkoa ja simppeliä ruokaa (sekä arvonnan voittaja)

Mikä päivä! Eikä se ole loppunut vielä. Heti lämpötilojen noustua miellyttäviin lukemiin parkkeerasimme itsemme terassille, mies aurinkoon ja minä varjon alle. Siinäpä se päivä on sitten kulunut lueskellen ja urheilukisoja seuraten. Nyt on kai jotkut MM-kisat menossa…? ; )

Grilliä pitää lämmittää ja grilliherkkuja väkertää niin kauan kuin on säiden puolesta mahdollista. Tälle päivälle olin ostanut lohta, josta mies grillasi herkkuani nokilohta (ohje Reetan blogissa täällä). Meillä muuten mies aina grillaa, itse olen grillannut kerran, ja arvatkaas oliko paineita. Paineet lähtivät jo siitä, mistä tiedän onko grilli päällä…

Kalan kaveriksi oli kotimaista parsakaalta, jonka pilkoin, öljysin, suolasin Maldonilla ja pippuroin. Ja sitten se oli uunissa (220 astetta), kunnes se oli vähän rapsakkaa. Voi nam. Päivässä menee parsakaali kahteen pekkaan, niin hyvää se on. Kotimainen parsakaali maistuu ihan erilaiselta kuin talviset, vähän nahistuneet parsakaalet.

Salaatti sai olla simppeli, vain kesäkurpitsaa, kurkkua ja salaattia sitruunamehun kanssa. Tykkään vihannesten mausta, enkä halua turhaan uittaa hyvänmakuisia kasviksia salaatinkastikkeeseen.

Juomaksi oli alkukesästä löytynyt tosi maukas luomuviini, italialainen Gazzera, joka on pinot grigion ja moscaton sekoitus. Hurjan hyvä ja maukas kevyen ruuan kanssa.

Jälkiruuaksi oli jätskiä miehelle, itselleni Nespresso-maku caramelito mantelimaidon kanssa. Päälle ihan pieni siipale jäätelöä… Olen ollut kaksi viikkoa ilman sokeria ja namia, mutta tänään oli pakko saada vähän jätskiä. Kahvin päälle kiersin uusinta villitystäni, vaniljaa myllystä. Vaniljanhimo on mennyt ihan överiksi, lisään sitä jopa kaurapuuroon…

Ruuan jälkeen olikin mukava lueskella uusinta britti-Elleä. Inspiroiduin parista kuvasta tosissaan.









Sitten arvonnan voittajaan. Kiitos ihan hurjan paljon kaikille osallistujille!! Teitä oli mahtava määrä! Tovi vierähti arpoja laskiessa mutta onneksi oli apuri vieressä, joka suoritti myös arvonnan. Ja Random.org arpoi voittajaksi – ta-daa – Tiina H:n:

Ihana villatakki ja mitkä värit – kaikki
lempivärejäni. Osallistun kolmella arvalla.Tiina

Onnea voittajalle! Laitatko minulle sähköpostia, niin saat palkintosi. Ja nyt syömään vähän lisää, sitten lenkille aurinkoiseen iltaan!

Upeaa iltaa!

Seuraa blogiani Bloglovinissa, Blogit.fi:ssä, Facebookissa ja Instagramissa

Pääsiäisen leffat

Tänä pääsiäisenä ollaan ehditty katsoa monta elokuvaa. Leffaan keskittymiseenkin pitää olla tietynlainen moodi päällä. Oma makuni on vuosien saatossa siirtynyt romanttisista leffoista toiminnan suuntaan. Kunnon brittidraamat ovat aina makuuni, samoin fiksut scifit ja kunnon toiminta. Sen sijaan fantasiasta en ole koskaan innostunut. Elokuvalta etsin nimenomaan viihdettä, en ahdistusta tai pelkoa.Elokuvan katsominen ja vuokraaminen on Netflixin ja Viaplayn aikakaudella niin helppoa. Leffaputki alkoi jo ennen pääsiäistä jännärillä Gone Girl (2014), pääosassa Ben Affleck. Hyvä trilleri Gillian Flynnin perustui kirjaan (Kiltti tyttö), josta kirjoitin täällä. Kirjailija itse oli tehnyt käsikirjoituksen. Kuten monesti käy, elokuva ei millään pääse kirjan tasolle.Gone Girlin jälkeen katsoin John Boynen kirjaan Poika raidallisessa pyjamassa (2009) tehdyn draaman, joka sijoittuu toisen maailmansodan Saksaan ja pienen pojan näkökulmaan. Jos aiot sen katsoa, suosittelen nenäliinakuormaa viereen. Elokuva oli huippuhyvä ja koskettaa. Pojan isä on SS-upseeri, joka komennetaan johtamaan keskitysleiriä. Poika näkee huoneensa ikkunasta ”maatilan”, ja ihmettelee hassuja ihmisiä. Pian hän tutustuu piikkilangan toisella puolen maatilalla asuvaan pieneen poikaan, jolla on raidallinen pyjama… Jos tykkäsi tästä, suositteleen myös leffaa The Black Book, jossa nainen toimii vastarintaliikkeessä – tosi hyvä elokuva sekin!Jännäriosastoa edusti jälleen 3 Days To Kill (2014), jonka pääosassa on Kevin Costner. Tämän halusin katsoa siksi, että olen tykännyt lähes kaikista elokuvista, joissa Costner on. Erityisesti lämpenin Bodyguardille ja Tanssii susien kanssa-leffalle. CIA:lle tappokeikkaa tekevä Costner haluaa jäädä eläkkeelle, koska on kuolemaisillaan. Tietenkin on tehtävä vielä se viimeinen keikka… Costner ei pettänyt nytkään, ja hänen vähän nyhverömäinen rooliminänsä on nähty jo useassa leffassa, vaan aina se minuun puree. ;)Hyvä dokkarielokuva oli Fat, Sick And Nearly Dead, joka kertoo australialaismies Joe Crossin missiosta terveyteen mehujen avulla. Joe sairasti kroonista urtikariaa, verenpainetta ja ties mitä, ja hän päätti juoda lingottuja mehuja kuusikymmentä päivää. Samalla hän ajoi ympäri Amerikkaa tutkimassa jenkkien ruokatottumuksia. Sen verran leffalla oli vaikutusta, että katsoin toisenkin osan, ja sen jälkeen suunnittelin viikolle omat mehut. Ihan pelkälle mehupaastolle en rupea, mutta kyllähän pieni vitamiinibuusti on paikallaan näin keväällä. Eilisen kolmetuntinen pläjäys oli sitten Interstellar, Matthew McConaugheyn ja Anne Hathawayn tähdittämän jännittävä, mutta ajatuksia herättävä leffa. Leffa kertoo tutkimusmatkailijoista, jotka ylittävät inhimillisen avaruusmatkailun rajat käyttämällä hyväksi vastalöytämäänsä madonreikää, jonka avulla heidän on mahdollista kulkea aiemmin ihmiskunnalle liian pitkiä tähtienvälisiä välimatkoja. Tykkäsin kovasti, täydellisen viihdyttävä eikä liian jännittävä draama-tieteisleokuva!Traileri löytyy täältä.

Siinäpä se loma sitten on mennytkin, relaillessa… Ensi viikolla on sitten taas äksöniä vaikka kuinka, mutta taas jaksaa!

Mukavaa pääsiäismaanantaita!


Seuraa blogiani Bloglovinissa, Blogit.fi:ssä, Facebookissa ja Instagramissa