Sisustuspostauksia toivotaan aina paljon, vaan ne tuntuvat olevan välillä vaikeita toteuttaa! Meillä kun harvoin muuttuu sisustus miksikään. Mutta kuten eilisessä postauksessa, makkariin tekee mieli pientä muutosta.
Ihan kokeeksi vaihdoimme makkarin ja työhuoneen tuolien paikkaa. Pieni nojatuoli on yksi lempihuonekalujani, vaan onko se liian pieni makuuhuoneeseen, joka on kooltaan suht suuri, ja jonka elementitkin ovat suuria?
Makuuhuoneen väritys on niin mieleeni, tumma ja rauhallinen. Uskomatonta, että maalausurakastamme on jo neljä vuotta aikaa. Oli sekin rupeama. Yhden kevään käytännössä elimme sotkussa käyden läpi huoneet yksi kerrallaan. Ja jotta aina jäisi se ”viimeinen lista”, on alakerran wc ja kodinhoitohuone vielä maalaamatta. Muistan olleeni joskus sunnuntai-iltaisin niin poikki, että odotin vain taas työviikon alkamista ja hetken taukoa teippaamisista ja maalaamisista. Eihän se maalaaminen mitään, mutta se kaikki muu urakka, tavaroiden siirtäminen, lattioiden suojaaminen, sähkörasioiden irroittaminen, listojen irroitus ja numerointi, teippaus… Huh sentään. Mutta olihan tulos palkitsevaa. Olin ikionnellinen, kun näin seinien värin muuttuvan.
Tuo tuoli! Kaipasin myös vähän keveyttä suurien huonekalujen rinnalle. Nyt on mietinnässä onko tuoli liiankin pieni ja hentoinen, ettei se ”näytä nukkekodilta”, kuten mieheni ilmaisi asian.
Jos päädymme palauttamaan Ikea-tuolin takaisin makkariin, yksi mahdollisuus on hankkia siihen Dekorialta uusi irtopäällinen, jolla saisi vähän vaihtelevuutta väritykseen. Joku pellavansävyyn vivahtava päällinen olisi mieluinen, samansävyinen kuin on tuon pikkutuolin päällinen.
Miltä tuo teidän mielestänne noin äkkiseltään näyttää? Yritin löytää vanhasta tuolista kuvaa, mutten valitettavasti yhtäkkiä sitä löytänyt.
Koristetyynynpäällinen on vanha hankinta Vantaan Cobellosta, joka on lempparisisustuskauppani täällä pääkaupunkiseudulla. Muhkeat sohvat, taljat, suuret lamput ja tyynyvuoret ovat kaikki mieleeni. Cobello myös uudistaa itseään hienosti ajan hengen mukaan, silti omaan tyyliin.
Ah, jos nyt rakentaisimme, laittaisin tosi tummat lattiat ja korkeat, valkoiset lattia- ja kattolistat. Siihen aikaan, kun me rakensimme, emme löytäneet laminaateista niin tummia kuin halusin. Parketti olisi tullut maksamaan maltaita, kun lattia piti saada kuitenkin tosi laajalle alueelle. Tumma tammi oli löytämämme Quick Step-laminaatin väri, ja kyllä se on edelleen mieleeni.
Huomenna on onneksi perjantai, olen niin levon ja unen tarpeessa. Jostain kumman syystä olen herännyt vähän liian aikaisin monena aamuna. Odotan, että viikonloppuna saa nukkua pitkään…
