Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Sekalaisia höpötyksiä ja yksi vanha mekko

Kevät tulla humpsahti tänne etelään. Meidän pihalla käy pitkin päivää kova sirkutus, kun linnut tekevät pesiään. Joka kevät mietin, että olisi kiva tunnistaa lintujen ääniä, jotta tietäisi mitä lajeja tuolla oikein puuhailee. Nyt kaikki kuulostaa vaan piip-piip tai tsirp-tsirp!

Muistan kouluaikaiset bilsan linturetket suolle, enkä itse ollut silloin kiinnostunut linnuista vähän vähää. Opettaja sen sijaan oli innoissaan… Musiikkilukiossa ei tarvinnut lukea biologiaa, joten bilsat jäivät historiaan jo ajat sitten.

Ensi viikolla on vappu. Mies sanoi eilen, että hän ihan odottaa sitä! On kuitenkin pitkä viikonloppu.

Minun piti järkätä oikein kunnon brunssi kerrankin, kun vapunpäivä osuu perjantaille ja olen vapaalla. Olisi ollut ihana saada tänne ystäviä. Jotain pientä kuitenkin pitää järkätä ihan kaksistaan. Olin ajatellut tehdä parsarisoton ja grillaamme kalaa, jos on hyvä ilma. Jälkkäriksi ostamme joitain uutuusjätskimakuja. Tippaleipä pitää saada ilman muuta! Aion myös kattaa ja koristella ison ruokapöydän, vain ihan meitä kahta varten. Laitetaan kantria soimaan ja syödään hyvin.

Olen vanhemmiten alkanut tykkäämään vapusta, siinä on ihana kevään alun juhla, ja siitä voi tehdä ihan omannäköisen. Tai olla tekemättä.

Ja pihatyöt, ne pihatyöt… Yksi kukkapenkki pitäisi kaivaa ylos, jakaa perennat ja muokata koko penkki uudelleen. Minä voisin heittää perennat tuhannen jorpakkoon ja istuttaa vaikka syreeniä tilalle. Mutta katsotaan. Meidän pihassa kasvaa parhaiten kaikenlaiset angervot, ja nehän ovat kauniitakin.

Mutta hei, nyt tarvitsen teidän apuanne! Mikä olisi hyvä ruukkukasvi paahteiselle paikalle? Toisaalta sen tulisi sietää sadettakin, jos sattuu satamaan. Pelargoniat eivät menesty, jos sataa. Ajattelen tietenkin meidän terassin istutuksia. Etupihan kukat ovat suuren osan päivää varjossa, joten sinne laitan liisoja, kuten viime kesänäkin. Ne menestyivät tosi hyvin. Mutta nuo ison terassin kukka-asetelmat ovat vähän ongelma. Ehkä teiltä saisi hyviä vinkkejä? Olisin tosi kiitollinen niistä.

Käyn huomenna tai perjantaina koululla hakemassa vähän matskua luokastani ensi vuoden suunnittelua varten. Sijaiseni kanssa viestittiin tänään, eikä hän tarvitse nyt etäopetuksessa sitä mitä minä suunnittelussa.

Ja juu, ei ole siis tarkoitus siellä pyöriä, vaan mennä suoraan luokkaan, ottaa tarvittava ja sitten suoraan ulos. En ole ihan täysin irroittautunut työstä ajatuksissani, joten ihan sama, voin hyvin nyt tehdä vähän töitä, sepä sitten koituu syksyllä. Vähän pelottaa, jos tämä eristäytyinen tapahtuu taas syksyllä, toivotaan että ei. Olen seurannut koko ajan Facebookissa musiikinopettajien ryhmiä, ja täytyy sanoa, että vinkeistä ei ainakaan ole pula.

Ollen ollut välillä jotenkin ihan aikaansaamaton tahvo. Mikään ei oikein huvita tai innosta. Tänään on sellainen päivä. Päivät kuluvat joten kuten. En ole ollut toimettomana, mutta on vaan tuntunut nuivalta ja tylsältä. Toisaalta – kyllä sellaisiin tunteisiin on lupa ihan jokaisella. Ja ne menevät ohi. Olen juuri Maaret Kallion uuden kirjan (Voimana toivo) keskellä, ja siellä on loistavaa asiaa juurikin tunteista, miten niiden kannattaa antaa tulla ja mennä, ei jäädä liiaksi takertumaan. Tulee taas päiviä, että innostuu asioista. Ja olen aika hyvä keksimään itselleni innostumista.

Nyt olisi tilaisuus opetella uusia reseptejä, puunata koti kiiltäväksi, tuulettaa sohvien tyynyt, ja vaikka mitä, mutta saanko aikaiseksi. No en todellakaan. Sitten syksyllä mietin, että olisipa pitänyt. Niin.

 

Mutta – päivän asu on kolmivuotias mekko, norjalaisen By TiMon puuvillahelma. Täällä on siitä postaus, jonka kuvista tykkään kovasti. Se on jäänyt vähälle käytölle, koska se on niin työläs silittää. Toisaalta, nyt kun minulla on uusi Braunin rauta (kiitos vanhemmilleni), silittäminen on huomattavasti mielekkäämpää kuin ennen. Jep, silittäminenkin on välineurheilua. Viiskymppismekkoni oli myös By TiMon.

Blogi on itselle aikamoinen henkireikä, joten vaikka täällä ei nyt niin lukijalle lisäarvoa antavaa matskua aina tulisikaan, niin höpöttelyjä kuitenkin! Blogiin tulossa ensi viikolla makkarin petauksesta juttua, samoin vapun kattauksesta ja koristelusta, sekä kesäisiä neuleita BMuirilta. Kiva, että päästään toukokuulle. Olen enemmän kuin valmis kurjan talven jälkeen nauttimaan kesästä. Tosin, eipä nykyään uskalla oikein suunnitella mitään. Ja pienistä asioista tulisi onnelliseksi, kuten vaikka perheen näkemisestä.

Soittolista chillailuun ja sarjavinkki

 

Niin viikko numero neljä karanteenissa pyörähti käyntiin. Olen tänään hoidellut asioita, tehnyt ruokaa ja hakenut aivan ihaan pääsiäiskimpun. Illan suunnitelmissa on vielä reisi-peppu-core-treeni ja saunominen. Tosi mukava maanantai siis on ollut, ja jatkuu vain.

Huomenna olisi tarkoitus kokeilla pitkästä aikaa retroherkku sitruunakiisseliä, ja jos se on yhtä hyvää kuin muistin, jaan sen tänne. Katsotaan! Myös mieheni viettää tällä viikolla synttäreitä, ja lupasin tehdä hänelle sellaisen kakun kun hän toivoo. Toive oli varsin vaatimaton: mansikkakermakakku. Sitä tekemään siis!

Pakko vielä jakaa aivan loistava sarjavinkki: Netflixille on juuri tullut minisarja nimeltä Unorthodox. Se pohjautuu löyhästi kirjailija Deborah Feldmanin elämään. Yhdekäntoistavuotias Ester Shapiro pakenee ortodoksijuutalaisesta yhteisöstä ja järjestetystä avioliitostaan Berliiniin, jossa hänen äitinsä elää. Mutkien kautta hän saa ystäviä konservatorion oppilaista, ja päätyy lopulta itsekin hakemaan stipendiä sinne.

Mikä tekee tästä sarjasta niin koskettavan, on tavattoman tarkka kuvaus (katsoin myös Näin tehtiin…) ortodoksijuutalaisyhteisöstä tarkkoine sääntöineen ja naisiin kohdistuvine odotuksineen.

Pääosan esittäjät, Estyä esittävä nuori israelilainen Shira Haas Estynä ja hänen aviomiestään esittävä Amit Rahav Yakovina olivat huikeita. Kun olen niin hyvä bongaamaan tulevia Oscar-ehdokkaita ja palkinnonsaajia, niin veikkaan, että Shira Haasista kuullaan vielä. Sarja on kuvattu kokonaan Berliinissä.

Katsoin koko neliosaisen sarjan eilen siltä istumalta. Itkin yhdessä Estyn kanssa, kun hänen hiuksensa ajettiin pois, kun hän oli mennyt naimisiin. Itkin myös, kun Esty esiintyi konservatorion pääsykokeissa. Sarja oli niin moninainen ja erikoinen aiheeltaan, että se piti otteessaan aivan loppuun asti. Suosittelen lämpimästi!

Korvanapeissani soi soittolista, johon kokosin chillailukappaleita. Eli jos haluat aloittaa aamusi rennosti musan parissa, soittolistaltani löytyy pääasiassa akustisia biisejä sellaisilta nimiltä kuin Alison Krauss, Sarah Jarosz, Lori McKenna, Nickel Creek, Ana Moura, Lisa Nilsson, Norah Jones sekä monilta muilta lemppareiltani. Laitahan satunnaistoistolla pyörimään.

Listan myötä mukavaa viikon alkua kaikille!