Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Keittokirjaunelmointia ja oman keittiön parhaat kirjat

Onko teissä lukijoissa samanlaisia kuin minä: arkena tekee aina samoja ruokia. Ne pitäisi olla heposti ja suht nopeasti valmistuvia – senkö takia sitä juttuu samoihin sörsseleihin viikko toisensa jälkeen.

Omassa keittiössä on muutama ihana keittokirja. Päätin, että nyt selaan niitä ajan kanssa, ja valikoin muutaman uuden, kiinnostavalta tuntuvan reseptin kokeiluun. Ja ovathan keittokirjat niin ihanaa katsottavaakin! Selaillessa voi miettiä tekisikö seuraavaksi kurpitsakeittoa, kardemummalohta vai kalkkunarullan siiderikastikkeessa…

Oma kriteerini ruuanvalmistuksessa on se, että ainesosia ei saa olla liikaa. En jaksa kiinnostua, jos pitää metsästää joitain erityisainesosia pitkin marketteja. Talvisaikaan suosin erilaisia pataruokia, sillä niihin voi laittaa melkein mitä vaan kaapista löytyy. Kesäisin syödään kalaa ja erilaisia salaatteja. Keittoja meillä syödään vähemmän, sillä vaikka kuulostaa oudolta, ne eivät pidä nälkää kovin kauan, syöppö mikä syöppö. Poikkeuksena tuhti gulassi, joka on ehkä paras keitto, jonka olen koskaan syönyt.

Sain toissa jouluna lahjaksi vanhemmiltani Pipsan keittiössä-kirjan. Siitä lempparireseptini on lihapullat. Niiden kanssa tulee herkullinen tomaattikastike. Tänä viikonloppuna aion kokeilla juuressipsejä, kun tuolta vihanneslaatikosta löytyi palsternakkaa ja porkkanaa. Mies tekee mikrossa herkullisia perunalastuja, vähän liian hyviä. Valmistuvat nopeasti ja ovat kiva lisäkeruoka myös.


Veli antoi lahjaksi ihanan kirjan: Herkullisten ruokien ja tarinoiden Toscana. Se on kokonaisuutena aivan ihastuttava: sukutarinoita ja -valokuvia, herkullisia reseptejä. Olen kokeillut Parmigiana di melazanea, joka on munakoiso-mozzarellavuoka. Myös herkullinen ja hedelmäinen Zuppa Inglese marenkeineen oli suussasulava herkku. Kaikki risottoruuat ovat kiinnostavia, ja niitähän tässä kirjassa on muutama tosi herkun kuuloinen.

Uusin kirjakaunotar italialaisinen resepteineen on Ellan Toscana, jonka vanhempani toivat tuliaisiksi viimeksi käydessään. Siis miten kaunis kirja voi olla, ilmava, ihanat kuvat ja tunnelma. Kirjasta tulee mieleen oma Toscanan matka, jolla söimme todella hyvin. Ne Tocanan illat… Vuokraamamme asunnon isäntäpari neuvoi muutaman hyvän ravintolan, ja löytyipä todellisia helmiä sellaisistakin paikoista, joista ei olisi uskonut niitä löytyvän.

Ellan kirjasta haluaisin kokeilla Tuhtia tomaattikeittoa, johon tulee vain salottisipulia, tomaatteja, vaaleaa leipää, öljyä, suolaa, mustapippuria ja tuoretta basilikaa. Voi nam. Ehkä pitää odottaa kesään, jolloin kotimaiset tomaatit ovat parhaimmillaan. Lasi kylmää valkkaria kaveriksi. Simsalabim, olen Toscanassa.

Yksi ahkerammin käytetyistä kirjoistani on Jonna Vormalan Jäävuoren huippu, jonka ruokaisia salaatteja olen tehnyt useaa erilaista. Yksi lemppari on bataatti-papusalaatti, joka maistuu sekä lämpimänä että kylmänä.

Virpi Mikkolan ja Tuulia Talvion Hyvän olon jäätelökirja on vielä korkkaamatta, mutta varsinkin ykkösherkkuuni kookosmaitoon tehdyt jätskit voisivat maistua. Kirjan ohjeethan ovat maidottomia ja ilman valkoista sokeria.

Kauniin ja insproivan keittokirjan ohjeilla kokkailu nostaa jotenkin arjen yläpuolelle. Siinä pääsee itsekin hitusen vaikkapa italialaiseen fiilikseen. Ja parastahan on kokkailla tärkeille ihmisille! Ja heidän kanssaan.

Mitkä ovat sinun lempparikeittokirjojasi? Tuleeko kokeiltua paljon uusia reseptejä?

Ihanaa lauantaita!

Ps. Olehan huomannut lukijatutkimuksen, joka pompsahtaa esiin ruudun alavasemmalla. Olisi mahtavaa, jos käyttäisit hetken vastaamiseen. Osallistujen kesken arvotaan kaksi Iittalan 100€ arvoista lahjakorttia.

Huippuhyvät, helpot ja nopeat suolakinuskidonitsit

Hassua, että vuoden ensimmäinen postaukseni on alkaneen sokerilakon kunniaksi leivonnainen! Mutta en halua jättää kuvia makaamaan arkistoonkaan, ja ehkäpä kaikki teistä eivät ole namilakossa? Leivoin eilen illalla vierasvaraksi ensi kertaa elämässäni donitseja, ja tämä ohje on niin helppo, hauska ja herkullinen, että suosittelen kokeilemaan. Lisäksi donitsit ovat pieniä, nämä leipaisee ihan hetkessä.

Donitseja varten tarvitset donitsipellin. Ennen tämän ohjeen toteuttamista en edes tiennyt sellaisia olevankaan! Ohjeesta tulee tasan kaksitoista pientä donitsia.

Ohje on Leivotaan-lehden numerosta 6/17:

3dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1/2 tl suolaa
1 lt leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1 tl vaniljasokeria
1 tl kadremummaa
1/2 dl rypsiöljyä
1 1/2 dl kermaviiliä (purkillinen)
1 muna

Kuorrutus:

50g voita
1/2 dl kuohukermaa
1dl fariinisokeria
2 dl tomusokeria
1/4 tl suolaa
sormisuolaa (Maldon)

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Voitele donitsipellin syvennykset voilla.

Sekoita kuivat aineet yhteen. Lisää öljy, kermaviili ja muna, sekoita taikina tasaiseksi. Laita taikina pursotinpussiin ja pursota pellille. Paista donitseja noin 6-7 minuuttia. Anna donitsien jäähtyä hetki vuoassaan ja irrota ne sitten ritilälle jäähtymään.

Kuorrutus: Mittaa voi, kuohukerma ja fariinisokeri kattilaan. Kuumenna seosta ja anna kiehua hiljalleen, kunnes kaikki sokeri on sulanut. Ota kattila liedeltä ja vatkaa joukkoon tomusokeri. Mausta suolalla.

Kasta donitsien pinta kinuskiin ja ripottele päälle hieman sormisuolaa. Anna donitsien asettua jääkaapissa, kunnes pinta on hieman jähmettynyt.

helpot donitsit
helpot donitsit

Se niistä herkuista – huomenna olisi tarkoitus pikkuisen herätellä kroppaa talvihorroksesta venyttelyllä. Aion kyllä ottaa rennosti vielä loppuloman. Lempeää sunnuntai-iltaa teillekin!

                                             Facebook / Instagram / Blogit.fi / Bloglovin`

Ps. Jos et vielä seuraa FFS:ia missään kanavassa, suosittelen ainakin klikkaamaan Facebookiin ja Instagramiin!