Jos jollekin kesän loppu on Flow-festarit, minulle finaali on se viikonloppu, kun ensimmäinen työviikko on ohi. Loma on kohta kuin muisto vain, ja työt pamahtavat päälle tosissaan.
Monesti tähän elokuun alkupuolelle olemme myös kutsuneet vieraita, ja se on kyllä parasta, kun porukkaa kokoontuu ruokapöydän ääreen illaksi. Eilinen ruoka oli sellaista, jota pystyi valmistelemaan jo aiemmin päivällä. Tykkään ruokkia isojakin porukoita, ja mutta rennolla meiningillä.
Illan menu oli grilliruokaa: ihanaa, BBQ-öljyssä marinoitua broilerinrintaa. Sen seuraksi tein suosikkiani minttu-meloni-fetasalaattia, johon lisäsin nyt babypinaatin lehtiäkin. Se ei tarvitse mitään kastiketta, vain limen mehua.
Perunasalaatti on parhaimmillaan, kun se on ollut kylmässä muutaman tunnin. Keitetyt perunat saivat tällä kertaa kavereikseen punasipulia, aurinkokuivattua tomaattia, kapriksia, kalamata-oliiveja ja ruohosipulia. Tomaattien öljy toimi kastikkeena, ja paahdetut pinjansiemenet lisäsin lopuksi.
Lisäksi oli arinaleipää ja levitettä, juomaksi tuorepuristettua omenamehua, vettä ja meille rouville lasi La Fortunaa, maukasta punaviiniä Malbec-rypäleestä.
Jälkkäri oli yllätys serkulleni, joka tykkää käpykakusta! Hän luuli, ettei niitä enää valmisteta, ja oli turhaan etsinyt synttärikahveilleen käpykakkua, tuota ikimuistoista retroherkkua. Vaan meidän Cittarissa on käpykakkuja kahdeltakin valmistajalta. Olipa serkullani hyvää ilme, kun käpykakku tuotiin pöytään! Minusta on ihana suunnitella tällaisia pieniä hyvänmielen juttuja.
Terassilla istuskelemisesta ei eilen tullut oikein mitään, sillä meidän terassin laudoituksen alle, juuri pöydän kohdalle, oli ilmestynyt ampiaispesä! Kehtasimme häiritä niiden rauhaa istumalla pöytään, ja yhtäkkiä amppareitä pyöri viitisentoista siinä pöydän ympärillä. No, kun ensimmäiset pakkaset tulevat, pesä saa kovan kohtalon… Näin muistaakseni Facebookissa hauskan memen: ”Mehiläinen ovat ihana, pörröinen, lempeä ja tekee hunajaa. Ampiainen on kusipää.” Joo, näin se on!
Eilinen asu oli rennosti farkut ja silkkipaita. Paituli löytyi tosi kivasta oululaisliikkeestä nimeltä Kaunis Koti Wilhelmiina. Siellä oli näitä paitoja useissa väreissä ja valikoimissa ylipäätään oli paljon silkkiä ja pellavaa. Ihana liike, jossa käyn ehdottomasti uudelleen, kun vierailen siellä päin. Lisäksi liikkeessä oli apurina ylisöpö valkoinen pieni koira, jonka nimi oli Aapeli.
Sunnuntai on sujunut työn merkeissä, vaan en millään saa kaikkea suunnittelemaani valmiiksi! Huomenna jatketaan. Kyllä kesä on nyt minun kohdaltani paketoitu. Vielä onneksi on niin lämmintä, että tarkenee suht vähillä vaatteilla. Kohta alkaa lempivuodenaikani, eli syksy, se on vain kaunein ja energisin vuodenaika.
Ja kiitos vinkeistä, Coldzyme on hankittu laukkuun flunssanpoikasen varalta!
