Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Trenssi, tennarit, aurinkolasit ja viikon kuulumiset

 

Kyllä tulee taas perjantai paikalleen! Tarkoitus on viikonloppuna kuvailla blogiin oikein urakalla. Ihana antaa blogille taas aikaa kunnolla, sillä olen saanut hommat päivätöiden osalta mukavasti pyörimään.

Kuvissa on ihan ehta päivän asu vanhaan kunnon tyyiin. Muistatteko, kun ennen päivän asun blogiotsikko oli rehdisti ”päivän asu”. Ne ajat ovat menneet, vaan minusta blogin kivointa antia edelleen ovat päivän asut! Tänään teki mieli palata perusasioiden äärelle, joten trenssi, nahkaiset tennarit ja RayBanit veivät asun klassiseen, mutta aina raikkaaseen suuntaan.

Olen ollut joka päivä menossa töiden jälkeen. Eilen koitti odotettu ilta veljeni kanssa. Kävimme katsomassa Carmenin. Kumpikaan meistä ei ollut nähnyt sitä. Odotukseni eivät olleet kovin korkealla, sillä tiesin, että tulen vertaamaan laulajaa kuitenkin omasta mielestäni parhaaseen Carmeniin, Julia Miguenesiin.

Pettymys oli vieläkin suurempi, kun Carmen alkoi laulaa. Hänellä meni välillä ns. nuotin vierestä, eli laulu oli usein ylävireistä ja epäpuhdasta. Ohjaus oli pliisu, kaikki tulisuus ja temperamentti puuttuivat täysin. Loppukohtaus, jossa Don Jose ja Carmen riitelevät, oli suorastaan nolo. Carmen seistä tökötti lähes paikoillaan. Lisäksi minua häiritsi Carmenin valkoinen mekko! En ikimaailmassa usko, että Carmenin kaltainen hahmo pukisi ylleen mitään niin pliisua…

Oopperan pelasti huikean hyvä Kansallisoopperan kuoro, joka lauloi todella hyvin! Totesimmekin veljeni kanssa, että oli kuitenkin kiva käydä, musiikkihan on taivaallista ja talo kaunis. Ja saimmehan sisko-veli-laatuaikaa yhdessä.

Ennen esitystä kävimme syömässä Mamma Rosassa, miehenikin tuli sinne, ja meillä oli tosi hauskaa. Mamma Rosa on lempiravintolani, se tässä nyt julistettakoon. Ikinä en ole pettynyt ruokaan tai palveluun. Eilen söin scampi-salaatin alkuun ja broileria pääruuaksi, ja hyvää oli. Scampi-salaatissa oli vihanneksia, korianteria, limeä, chiliä ja että se oli hyvää! Olisin melkein pärjännyt sillä. Jälkiruoka nautittiin oopperan väliajalla, omppumehua ja suklaakakkua.

Huomasin taas eilen, että vaikka työpäivän jälkeen väsytti lähteä ulos, teki niin hyvää päästä syömään ja oopperaan hyvässä seurassa. Vaikka nukuin viime yönä kuusi tuntia, olen siitä huolimatta ollut tosi virkeä ja ennen kaikkea iloinen. Ja kun liput ostettiin jo kesällä, pakkohan ne oli päästä käyttämään.

Illalla, kun veljeni kanssa ajelimme meille kotiin, tajusin yhtäkkiä, että auton valot eivät toimi. Pitkät toimivat, lyhyet eivät. Olipa siinä sitten kiva ajella pitkillä kotiin… Sain räpsyt tai kahdet vastaantulijoilta. Tänään autoni oli korjaamolla, siitä oli palanut polttimoita. Olen ihan kädetön mitä autoihin tulee. Onneksi ei tarvinnut valotta ajaa kaupungista asti.

Oletteko yhtä hullaantuneita kauden satoon kuin minä? Voisin syödä loputtomiin uunijuureksia ja kaalilaatikkoa. Erikseen siis tietenkin!

Tein sunnuntaina ison satsin juureksia, lanttua, punajuurta ja porkkanaa, ja sitä on riittänyt tähän päivään asti. Tänään tein kaalilaatikon, ja en tiedä mitään parempaa. Mausteeksi tummaa siirappia ja reilusti meiramia. Eikä muuten viikon ruuat paljon maksaneet, juurekset ja kaalikin muutaman euron. Minua ei muuten haittaa ollenkaan syödä samaa ruokaa pari-kolme kertaa peräkkäin, ihan odotan sitä, että seuraavalla parilla kerralla saa syödä kaalilaatikkoa.

Päivän asu on ollut oikeastaan pitkän aikaa samanlainen lukuunottamatta mekkopäiviä. Mos Moshin housut on kohta ylikäytetyt. Blake-malli sopii itselleni tosi hyvin, ja niinpä omistan Blake-housut sekä harmaana että mustina.

Sekä paita että trenssi ovat Massimo Dutin, ja täytyy sanoa, että Massimon trenssi sopii jotenkin paremmin kuin vanha Burberryni. Tennarit ovat rakkaat Common Projectini, nahkaiset, pehmeiksi kävellyt, parin vuoden takaiset.

Huomenna, ennen viikonlopun aloitusta kipaisen Nectarineen kuvaamaan. Siellä on nyt vain syysuutta, ja kenkäpuolelle on tullut myös paljon talvikenkiä. Sen jälkeen – ah, haaveilen vain pitkään nukkumisesta kahtena aamuna! Aion aloittaa myös liikunnan lauantaina – neljän viikon tauon jälkeen! Ou nou, siinä on taas kiriminen vanhaan kuntoon.

trenssi ja paita Massimo Dutti / housut Mos Mohs / vyöd Gucci / tennarit Common Project / arskat RayBan

Mitäpä teillä on suunnitelmissa viikonlopulle?

Hiukset syyskuntoon – helliä hoitotuotteita ja hiussuunnitelmia

 

Kaupallinen yhteistyö Dermosil

 

Kesän mentyä hiukset kaipaavat ihan ekstrahellää hoitoa ja huomiota. Omat hiukseni vaalenevat kesäisin huomattavasti. Enää en ihan blondina viihdy, vaan pidän hitusen tummemmasta lookista. Hiukset ovat onneksi uusiutuva luonnonvara, enkä ole koskaan ihan tosissaan masentunut, vaikka hiukset eivät ole kampaajakäynnin jälkeen ihan sellaiset kuin olin kuvitellut.

Dermosililla on syyskuun ajan meneillään hiuskampanja. Poimin valikoimista omat suosikkini, osa on tuttuja jo viime vuodelta. Onko sinulla suosikkeja Dermosilin hiustuotevalikoimissa?

Pohjanmaalla on sellainen sanonta, että voi olla huono tukka. Äiti kertoi, ettei saanut lapsena pitää lettejä, koska hänellä oli huono tukka! Ihan käsittämätön ilmaisu, varsinkin, kun äidilläni oli aivan valtavan paksu, upea hiuslaatu. Ja vielä vitivalkoisenakin hiusta riittää.

No, itse kyllä olen sitten superhuonotukkainen, sillä oma hiuslaatuni on kovin hentoinen. Sitä on silti runsaasti.

Hiusten liukkautta, suoruutta ja hentoutta vastaan voi onneksi taistella monin keinoin. Yksi luetuimpia postauksiani hiusasioista on ollut Permanentti – 10 vinkkiä, jotka olen oppinut vuosikymmenien aikana. Permistä suosin edelleen, mutta toisin kuin edelleen luullaan, permis ei vahingoita hiusta, kun se tehdään taitavasti. Niistä kasariaikojen käkkärälookeista on menty aika kauas niin aineiltaan kuin malleiltaankin. Parhamimmillaan permis on tuen ja volyymin antaja.

Olen pallotellut kahden kampaajan välillä, sillä toinen tekee paremmin värin, toinen permiksen. Tällä hetkellä en ole kovin tyytyväinen hiusteni muotoon ja väriin, mutta niiden kunto on aika hyvä. Käsittelen hiuksiani kyllä, ja liikuntaa harrastavana pesen myös usein. Nyt olen jättänyt kihartamiset pois, jotta hius olisi mahdollisimman joustava ja hyväkuntoinen seuraavaa projektia varten.

Valittelin viimeksi kampaajalla, että hiukset eivät kasva sivuilta. Olen kasvattanut niitä varmaan aina. Sen sijaan takaraivolta niskaan kasvaa tuuhea ja hyväkuntoinen hius. Kampaajani sanoi, että sivut ovat lähes jokaisen ongelma, ja varsinkin meidän hentohiuksisten. Ne kuluvat helposti.

No, konstit ovat monet. Selailinpa tässä sairauslomalla instaa, ja feedissä tuli vastaan kuvia hiustenpidennyksistä. Olen tämän jutun täällä jo kertonutkin, mutta tulkoon nyt vielä kerran kirjoitettua. Kyseessä oli Mago-pidennykset, joissa aito hius jatketaan puuvillalangalla solmien omiin. Laitoin oitis DM:iä kampaajalle, jonka jälkeä olin ihaillut, ja sovin ilmaisen konsultaation heinäkuun loppuun.

Selvisi, että hiukseni on liian hento Magoille, ja minulle suositeltiin sinettipidennyksiä. Kampaajalla itsellään oli sinetit, ja ne näyttivät todella hyviltä. Pidennyksiä ei laiteta koko päähän, vaan sivuille. Lopputulos on leikkauksen jälkeen eteenpäin pitenevä polkka, jossa etuhiukset ulottuvat hivenen leuan alle.

Värin suhteen ei minulla ollut minkäänlaisia toiveita, koska halusin kuulla ensin kampaajan mielipiteen. Väri tulee olemaan strawberry blonde, väri, jossa olen viihtynyt ennenkin. Pidennyksissä on myös hivenen vaaleita raitoja, jotka tulevat elävöittämään hiusta.

Sinettejä pidetään 3-5 kk, ja sen jälkeen ne otetaan pois ja halutessa uusitaan. Oma kaino toiveeni on, että sivuhiukset pukkaisivat sen verran pituutta, että sinettejä ei tarvitsisi enää uusia. Ellen sitten halua ihan kunnolla pitkää tukkaa.

Olen tosi innoissani, ja samalla jänskättää tuleva uusi look. Lokakuun alussa menen ensin väriin, ja siitä viikonlopun yli seuraavana tiistaina pidennyksiin.

Pidennyksiä odotellessa olen keskittynyt hoivaamaan hiusta kesän jälkeen hyvään kuntoon. Dermosilin hiustenhoitoaineet sopivat hiuksilleni hyvin, sillä ne eivät ole liian raskaita.

Olen käyttänyt aiemminkin Argan Oil-sarjaa. Argan Oil Shampoo, hoitoaine ja naamio ovat tarkoitettu nimenomaan kuiville ja vaurioituneille hiuksille. Shampoo sisältää sisältää arganöljyn lisäksi mietoja, hiuksia puhdistavia tensidejä sekä kosteuttavaa glyseriiniä. Se soveltuu käytettäväksi kaikille hiustyypeille. Arganöljyshampoossa on elegantti Hypoparfum®-tuoksu, kuten muissakin arganöljytuotteissa.

Ihana Arganöljy hoitoaine on suosikkini. Vaikuttavana aineena Arganöljyhoitoaineessa on arganöljyn lisäksi pantenoli, joka ravitsee hiuksia tehden niistä pehmeät, kiiltävät ja taipuisat.

Käytän hiusnaamiota hoitoaineen tapaan lähes joka toinen pesukerta. Se sisältää arganöljyn lisäksi vehnäproteiinia, joka kosteuttaa ja hoitaa hiusta. Se myös palauttaa luonnollisen kiillon. Ajan kanssa naamio saa olla noin 10-15 minuuttia, jonka jälkeen se huuhdellaan lämpimällä vedellä. Vaikka se olisi lyhyemmänkin aikaa, se ehtii hoitaa hiusta.

Arganöljyseerumi on kuivien latvojen ystävä. Se sisältää arganöljyn erityisesti hiuspohjaa hoitavaa tyrnin siemenöljyä sekä auringonkukan siemenöljyä ja rosmariinin lehtiuutetta. Seerumin sisältämä silikoni lisää hiusten kiiltoa. Seerumia voi käyttää myös kuuriluontoisesti päänahkaan.

Arganöljytuotteet ovat vegaanisia.

Hair Care Volumizing Shampoo ja Conditioner, eli tuuheuttava shampoo ja hoitoaine ovat myös vanhoja tuttuja. Shampoo sisältää hoitavaa hopealehmusuutetta sekä kotimaisesta sokerijuurikkaasta saatavaa betaiinia, joka kosteuttaa tehokkaasti. Betaiini auttaa myös ehkäisemään päänahan hilseilyä ja kutinaa, sillä se ehkäisee kosteuden haihtumista iholta.

Tuuheuttava hoitoaine, joka myös sisältää hopealehmusuutetta, kosteuttaa ja hoitaa latistamatta, ja se nimenomaan sopii omille hiuksilleni. Ihana hedelmäinen ja vihreä tuoksu on myös mieleeni!


Tuuheuttavia tuotteita on muitakin. Kuitumuotovaahto tuo ryhtiä ja muotoa hiuksiin, mutta säilyttää niiden liikkuvuuden. Itse olen supernirso muotovaahtojen suhteen, ja tästä tykkään kovasti! Se on koostumukseltaan ilmavaa ja joustavaa.

Kuivashampoosuihke taltuttaa liukkaan hiuksen. Suihkaus sitä antaa mukavasti volyymia.


Muita kokeilemisen arvoisia tuotteita ovat (niinikään tutut) Elvyttävä hiusnaamio, Suihkehoitoaine ja Hiuskiinne. Suihkehoitoaine tuntui aikoinaan jotenkin turhalta, mutta sehän antaa tosi paljon kosteutta hiuksiin suojaten lisäksi UV-säteiltä. Ja kunnon hiuskiinne viimeistelee hiukset, jättäen niille liikkumavaraa.


Olen aina tykännyt hoitaa hiuksia, ja vuosien varrella on tullut kokeiltua useampia lyhyen tukan malleja, blogivuosienkin aikana vaikka minkälaisia. Tummasta tukasta en ole pitemmän päälle välittänyt, enkä enää kovin vaaleasta. Vuosien myötä maku muuttuu, ja ehkä kokeilut vähenevät. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että olen enemmän kuin valmis johonkin uuteen. Oletteko muuten kiinnostuneita kuulemaan miten sinettipidennyksien kanssa eletään?

Mutta mites sinun hiuksesi, tekeekö mieli uusiutua kesän jälkeen, ja onko sinulla meneillään kasvatusprojekteja? Oletko innokas kokeilemaan uutta?