Fab Forty Something - Page 2 of 1027

Ihan liian kauan vatvoin ja veivasin hommaa nimeltä blogialustan vaihto.

Viimeisin blogin ulkoasumuutos on tehty 2016 alusta, ja kaipasin jo kolmen vuoden jälkeen jotain uutta. Mietin vaihtoa pitkään, mutta siirtyminen WordPressiin tuntui jotenkin hankalalta. Se hosting-palvelun löytäminen ja kaikki… Ääh, ei jaksa!

Mutta homma menikin helpommin kuin kuvittelin! FFS siirtyi nätisti Bloggerista WordPressiin neljässä päivässä! Miten homma meni kokonaisuudessaan, kerron sen nyt teillekin.

blogialustan vaihto bloggerista wordpressiin

Sain Pialta vinkin, että Malmin Mia on siirtänyt bloginsa Bloggerista WP:iin Pipdig-nimisessä palvelussa. Kaikki oli mennyt todella helposti ja sujuvasti. Jees, juuri tämän halusin kuulla! En missään nimessä halua ensimmäisenä alkaa koodailemaan jossain vieraassa pohjassa pieleen menneitä virheitä, ja öh, en osaisikaan.

Rupesin heti tutkimaan asiaa Pipdig-asiaa. Ykkösenä kiinnosti pohjat, ja tarjolla olikin useita, joista saattoi valita mieleisensä. Pyörittelin kolmea erilaista, klikkailin niitä vuoronperään. Loppujen lopuksi pohjan valinta olikin hankalin osuus koko prosessssa!

En halunnut tehdä ulkoasuun kuitenkaan kovin suuria muutoksia. Halusin värimaailman pysyvän lämpimänä, ja lay outin helppona, että lukijan ei tarvitse klikkailla auki postauksia. Kovin graafiset jutut eivät ole minua, ennemmin tällaiset pehmeät. Pidän edelleen kovasti myös logostani, joten se sai jäädä paikoilleen.

Olin ihan hoomoilasena aluksi minkä laajuinen hosting-palvelu minun kannattaisi valita. Senkin sai kätevästi Pipdigin kautta. Pipdigistä vastattiin todella nopeasti kysymyksiin, kun viestittelin sinne tästä askarruttavasta asiasta. Muutaman sähköpostin jälkeen klikkasin ostoskoriin hosting-palvelun ja blogin siirron. Kaikkiaan vaihto tuli maksamaan reilun satasen.

FFS siirtyi uudelle alustalle neljässä päivässä. Kaiken kaikkiaan prosessiin meni viikko!

Mitään ekstroja pohjaan ei tullut, vaan blogi siirtyi noin suurin piirtein. Pitäisi vielä laittaa sivupalkin blogilista itse paikoilleen, sitä onkin jo kyselty.

Sain toki myöhemminkin Pipdigiltä vastauksia, kun muutamaa asiaa kyselin. Lisäksi hostauksen mukana tuli kattava WP-videopaketti, jossa oli esimerkiksi ohjausnäkymään kattavat ohjeet. WP oli sinänsä tuttu Evitan ajoilta, mutta jotain uutuuksia silti tuli mukana.

Miksi sitten blogialustan vaihto kannatti?

WordPress on ns. ammattilaispohja. Se on helposti muunneltavissa, sillä lisäosia pohjaan on pilvin pimein. Netissä on apuvideoita. Sitä pystyy muokkaamaan periaatteessa juuri sellaiseksi kuin haluat. Tai sitten voit jättää sen sellaiseksi kuin olet tilannut.

Kommentointi on kätevää. Saan vastattua kommentteihinne samalla, kun julkaisen ne. Kommentoijan tulee laittaa sähköpostiosoitteensa kommenttikenttään, mutta se ei tietenkään näy muille. Tämä vähentää varmasti myös negailua, vaikka siihen en ole kyllä pitkään aikaan törmännyt.

Google Analytics näkyy suoraan ohjausnäkymässä. Ei tarvitse enää klikkailla analyticsiä auki.

WP ohjaa SEO- , eli hakukoneoptimointiin. Olen surkea tässä, pitäisi varmaan perehtyä hieman, mutta alusta auttaa ihan konkreettisesti kertomalla mitä pitäisi parantaa. WP laskee myös sanoja, eli tiedät suurinpiirtein kuinka pitkän postauksen olet kirjoittamassa. Myös tiivistelmän, joka näkyy vaikkapa Facebookin feedissä, on helppo muokata. WP kertoo milloin sanoja on tarpeeksi.

Sain vaihdosta kovasti virtaa! Kun kirjoittaa, saa kirjoitustilan ns. häiriöttömäksi, eli mitään sivujuttuja ei ruudulla silloin näy. Pieni muutos on todellakin ollut tsempiksi!

Vaihto oli kätevä ja edullinen. Koko prosessi maksoi vähän yli satasen, ja hostingista maksan muistaakseni 6€ /kk ekat puoli vuotta, sen jälkeen 7,5€/kk. Ja verotukseenhan se saa. En ihan tarkkaan muista tätä, mutta ei siitä konkurssiin mene.

WordPressissä on todellakin vielä ihan reilusti haltuunotettavaa, ja kiinnostaa kovasti kaikki mitä se pitää sisällään. Tämä on ihan uusi, jännä maailma, jonne on tullut sukellettua vähän liian myöhään. Varmaan tässä ajan myötä tulen säätämään ulkoasua vähän, esimerkiksi lisään jo peräänkysellyn linkkiluettelon.

Olisi kiva kuulla mitä mieltä olet muutoksesta, ja onko sinulla toiveita ulkoasun suhteen?

Ja jos joku bloggaaja siellä miettii samoja, niin laita ihmeessä vaikka sähköpostia, autan missä voin!

Tunnustan – kuuden tunnin opetuspäivän jälkeen pää tarvitsi hieman tuulettumista, joten ajelin Vantaan Cobelloon. Se on ykköskauppa sisustuksen saralta minulle pääkaupunkiseudulla, ja rakastan yksinkertaisesti kaikkea, mitä se tarjoaa. Vaikka ei ostaisikaan mitään, katseltavaa riittää ja inspiroitumista myös. Persoan suuria sohvia, muhkeita lamppuja, tyynyröykkiöitä ja jättimäisiä vaaseja.

Ostin kaksi keittiöpyyhettä. Keittiöpyyhkeissä on sitä jotain. Ne pitää olla matchy-matchy. Äiti toi kerran Liettuan-reissultaan minulle puoli tusinaa pellavaisia, valkoisia pyyhkeitä, ihan paras tuliainen.

Cobellon-käynti oli paitsi visuaalista juhlaa, myös inspiraatio. Otetaan nyt vaikka tuo meidän keittiö. Olen kovin kauneudenjanoinen ihminen, ja nautin kauniista asioista myös arjessa. Vaikka keittiön sisustuksessa harvoin mitenkään radikaalisti muuttuu, pidän esimerkiksi keittiöstämme sellaisena kuin se on tällä hetkellä. Silloin tällöin pitää kuitenkin päästää haaveet valloilleen, tyyliin ”sitku tulee se lottovoitto”.

Mutta mitä tekisin eri tavalla, jos saisi sisustaa unelmatalonsa uudelleen?

Tulin siis iltapäivällä kotiin, otin pari tulppaanin oksaa olkkarin kimpusta, ja siirsin ne keittiöön Pentikin kivaan pikku maljakkoon. Miestä (ja noutoruokaa) odotellessa lueskelin Cobellosta saatua Artwoodin kevään sisustuskatalogia. Katalogi oli täydellinen. Voi että, mitkä haaveet se herätti.

Jos nyt rakentaisimme ja saisin sisustaa alusta, laittaisin luultavasti Artwood-inspiroidun kodin. Ei mitään pientä, ei hentoa, ei sisustusesineitä, vaan suuria kalusteita, mustaa, valkoista, beigeä, ruskeaa, materiaaleina nahka, pellava, puuvilla, rottinki, tumma metalli. Ai että!

Artwoodin tyylissä on myös valtavia sohvia ja lamppuja. Niin ihania. Voisinpa astua sisään katalogiin. Tuskaa ei helpottanut yhtään se, että katalogi oli kuvattu meren rannalla olevassa talossa. Kuvissa ei ollut Adirondackeja, mutta omassa talossani olisi. Tummanharmaat.

Välillä vähän harmittaa elää valintojen kanssa, jotka teki kaksikymmentä vuotta sitten. En enää valitsisi näin romanttistyylisiä kalusteita, vaan todella maskuliinisia, suoralinjaisia, mutta muhkeita. Kotimme kalustevalinnoista on hauskoja muistoja. Muistan edelleen sen innon, kun valitsin esimerkiksi erkkerin sohvia. Kun ne tulivat, talo oli lähes tyhjä vielä. Ja voi että olin onnellinen niistä. Minusta on kuva tyhjässä olohuoneessa istumassa sohvassa ja näyttämässä voitonmerkkiä…

Mutta valinnat ovat valintoja. Vuoden 2003 valinnat olivat sitä aikaa, ja niitä ihania brändejä, joita nyt Suomesta saa, ei saanut silloin. Ja hei, olen oikeasti edelleen tyytyväinen kotimme ulkonäköön.

No mutta millaisen talon sitten laittaisin, jos voisin? Voi kuulkaa…

Haluaisin edelleen puutalon, vähän sellaisen amerikkalaisen rantatalon tyyppisen, suuren ja vaalean talon, jossa on paljon ikkunasyvennyksiä ja erkkereitä. Terassi kiertäisi taloa, sisääntulossa olisi keinu katosta roikkumassa.

Eteinen olisi amerikkalaisittain korkea. Keittiö olisi harmaa-musta-valkea, keskellä kutsuva suuri saareke korkeine tuoleineen, sekä aamiaisnurkkaus. Olohuone olisi nurkan takana, mutta silti se olisi yhteydessä keittiöön. Olohuoneessa olisi valtavat sohvat ja tietenkin takka. Ihan hirveästi tyynyjä sohvilla ja nojatuoleilla, ja pari sivu- tai konsolipöytää, joilla majailisi suuria lamppuja.

Talossa olisi tietenkin pimennettävä elokuvahuone upottavine sohvineen ja valkokankaineen, kuntosali ja kirjasto. Lattiat olisivat hyvin tummanruskeat, lattialistat korkeat ja valkoiset. Seinien värit olisivat murrettuja harmaita, myyränruskeaa ja taitettua valkoista.

Makkarissamme olisi pylvässänky (Artwoodilla on makee, moderni, musta sänky), ja huoneen yhteydessä olisi molemmille oma vaatehuone. Ja kylppäri tietysti sadesuihkuineen. Saunasta en välitä, se ei haavetalooni kuulu välttämättä.

Lisäksi taloon kuuluisi vierashuone. Ja huom! -keittiössä olisi työpiste asioiden hoidolle. Näin Instassa jossakin feedissä sellaisen, ja se näytti ihan hurjan hauskalle. Eli ei enää erillistä työhuonetta. Keittiöön haluaisin muuten puusohvan, se olisi kotoisa ja hauska yksityiskohta.

Terassi olisi suuri, osaksi katettu, polyrottinkikalusteet sohvineen ja ruokaryhmineen, auringonottolaverit ja kiva, roikkuva tuoli olisivat ihan must. Ja tietenkin grilli kuuluu terassille.

Makuuhuoneessa olisi ehdottomasti kaukosäätimellä liikkuvat, pimentävät verhot, ja telkkari jotenkin upotettuna piiloon, josta sen saisi näkyviin. Nimittäin jos haluaisi viettää koko päivän sängyssä Netflixin äärellä. Kaikkea pitää ajatella.

Yhden poikkeuksen voisin täydelliseen Artwood-tyyliin tehdä. Upeat, punaiset persialaismatot voisivat olla upeat. Taidan olla isäni tytär, sillä hän rakastaa persialaisia mattoja.

Jos joku ihmettelee, mikä ihmeen Artwood, kyseessä on vuonna 1969 perustettu ruotsalainen brändi. Ruotsalainenpa tietysti, siellä on kertakaikkisen ihanat sisustustuotteet ja huonekalut. Nykyisessä kodissammekin on aika paljon ruotsalaisia kalusteita, mm. nuo keittiön pöytä ja tuoli, Lundberg´s Möblerin Wilma-sarjaa. Mutta jos Artwood kiinnostaa, täällä voit fiilistellä uutta kevätkatalogia.

Aika jännä, miten periaatteessa sisustusmaku on tehnyt aikamoisen käännöksen. Oli vaalea romanttinen periodi, ja nyt on sitten tämä maskuliininen, tumma kausi. Toki jos hyvin käy, on vielä se eläkekoti sisustettavana. Olen uhonnut, että siitä tulee sitten vielä ihan toisenlainen kuin tämä nykyinen. Mutta missä se tulee olemaan, sitäpä ei vielä tiedä.

Instan puolella on muuten käynnissä Syster P:n koruarvonta, käy osallistumassa ja tägää kaverisikin. Voitte voittaa itsellenne Sister Power-rannekkeet!

Millainen olisi sinun unelmatalosi, jos antaisi haaveilleen vallan?

Blogialustan vaihto Bloggerista WordPressiin

Unelmatalo: miten nyt sisustaisin, jos antaisin haaveille vallan?