Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Neulehame tuli taas 1/3

 

Muoti kiertää, on hauska seurata mitkä nuoruuden vaatekappaleet ovat nyt in. Yksi sellainen on neulehame.

Muistatteko, niiden kulta-aika oli 80-luvulta ysärin puoleen väliin, eli melko kauan. Ei ihme, sillä neulehame on klassikko! On tosi hauska, että se on taas tullut voimakkaasti esille.

Sain Oasikselta täydellisesti istuvan, mustan neulehameen, jossa on takana pieni halkio. Musta, midimittainen hame on linjakas, ja stailattavissa monenlaiseen asuun.

Oasis fashion, neulehame, neulepuku

        neule H&M / hame Oasis / kengät Jonak / laukku Day Birger & Mikkelsen / korut Syster P

Muistatteko ne neulepuvut… Ostin silloin joskus Pierre Cavallolta puuvillaisen, lohenvärisen neulepuvun, joka oli supersöpö. Vielä ihanampi oli villainen asu, jossa oli v-aukkoinen tunika ja polvimittainen kapea hame, väriltään hailakan nude. Jyväskylässä oli tavaratalo Alfa, jossa oli tosi hyvä nuorten osasto. Sieltä sen villa-asun löysin, ja pidin sen ihan finaaliin.

Neulehame on siis eräänlainen nostalgiatrippi, ja minähän tykkään nostalgiasta! Se on myös tosi monikäyttöinen. Tykkään pitkän neulehameen kanssa pitemmistä linjoista, sillä suora hame ei ole omalle kropalleni ehkä paras mahdollinen. Suosin yleensä A-linjaa, mutta muotoilevien sukkahousujen kanssa kapea hamekin näyttää hyvälle.

Hame on hyvin kapea, minulla on koko S.

neulehame, neulepuku, Oasis fashion
neulehame, neulepuku, Oasis fashion

Mielenkiintoa asuun tuo neule, jossa on nyt kaikki ajan herkut: raglanhihat, lyhyt pituus, leveys, poolokaulus. Olen tällä hetkellä tosi ihastunut taupeen, se on hienostunut väri. Asustin koroilla ja vanhalla luottolaukullani, joka antaa vähän säihkettä.

neulehame, neulepuku, Oasis fashion

Tuleeko neulehameesta muistoja ja takaumia? Pitääkin käydä albumeilla, josko sieltä löytyisi muutamia neuleasukuvia Instaa varten…

*****

On ollut ihana viikko tähän asti, maanantaina olin päivän Pian luona, eilen taas istuttiin ystävä-työkaverini kanssa kauan aikaa iltaa. Tänään olen heilunut ja siivonnut kotona, hoidellen samalla toisella kädellä kaikenmaailman asioita. Huomenna tulevat vanhempani kylään, mutta sitä ennen pistäydyn kaupungilla asiakkaan kanssa lounaalla juttelemassa tulevista mahdollisista yhteistöistä.

Ja kaiken on kruunannut hyvin kulkeva treeni! Kaikki on niin ihanaa tällä hetkellä, pitää muistaa nauttia täysillä.

Oletko itsellesi hyvä ystävä?

 

Ystävänpäivä on jonkinlainen henkinen talven vedenjakaja. Sen jälkeen on oikeasti lupa alkaa odottamaan kevättä!

Koska olen viime viikkoina viettänyt paljon aikaa yhdessä lähimmän ystäväni kanssa, eli itseni, mieleen on juolahtanut muutamia ajatuksia. Muistathan olla itsesi paras ystävä? Ajattethan itsestäsi yhtä kauniisti kuin ystävistäsi? Ethän vaadi itseltäsi liikoja, ethän vaadi sitä ystäviltäsikään?

Pitkäaikainen yhteistyökumppanini, Syster P, antoi myös ystävänpäivän kunniaksi alekoodin, joka löytyy postauksen lopusta. Kuvien korvikset ja rannerengas on saatu Syster P:ltä.

Nykyään puhutaan paljon armollisuudesta itseään kohtaan. Me, jotka teemme työtämme intohimoisesti, voimme kaikessa innostuksissamme unohtaa palautumisen tärkeyden. On tärkeä osata sanoa ei silloin, kun se on tarpeellista.

Itse olen nopea käänteissäni ja luonteeltanikin, en kestä ns. nysväämistä ja hautomista, vaan haluan asioiden tapahtuvat heti, naps! Paikallaan oleminen voi olla joskus haastavaa. Odottaminen kiristää hermoja.

Hiljentymiseen tarvitsen usein pidemmän pätkän ja mielentilan muutoksen. Toisaalta tällaisella nopealla terrierin luonteella on hyvätkin puolensa: asiat tapahtuvat ajallaan ja organisoidusti. Vaikka olen taiteellinen ihminen ja kaikenkukkuraksi taideaineen opettaja, minussa ei ole pätkääkään boheemisuutta.

Nyt, kun on ollut aikaa vain olla, olen ihan tietoisesti vähentänyt kaikenlaista menemistä.

On kiva vain olla omien ajatustensa kanssa ja puuhailla sitä sun tätä ilman aikataulutettua ohjelmaa. Olen antanut luvan kaikenlaisten tunteiden tulla, jos ovat tullakseen, mutta olen ollut todella hyvällä tuulella. Viikko viikolta olo tuntuu paremmalta.

Ja siihen on tasan yksi, ylivoimainen syy…

5

Se on liikunta! En voi kyllin korostaa sitä, miten tärkeää se minulle on. Tuntuu, että pää hajoaa, jos en pääse liikkumaan. Olen nyt vuoden alusta kuntouttanut itseäni liikkumalla matalalla sykkeellä. Pikku hiljaa olen lisännyt sykettä, mutta pääasiassa ollaan menty matalilla. Kirjoittelen tästä prosessista myöhemmin vähän lisää omassa postauksessaan.

Mutta – oli liikuntamuoto mikä hyvänsä, pääasia, että mieli nollaantuu. Eräs kollegani käy tässä meidän pitäjässä olevalla suolla kävelemässä, hän on siitä aivan haltioissaan ja karkaa sinne lähes päivittäin. Itse olen kuluttanut juoksumattoa joko äänikirja tai hyvä musiikki (Springsteen!) korvilla. Siis nyt. Kesällä hyppään pyörän selkään ja viiletän pitkin kyliä. Sielu ja kroppa kiittää.

Mieheni toivoi, että tänä vuonna tsemppaisin siinä, että en mitenkään aliarvioisi omia kykyjäni. Tämä on helmasyntini, ajattelen usein, että plääh, kuka tahansa osaisi jonkin jutun, jota teen tai olen tekemässä. Sitten tulee vastaan tilanne, jossa oma osaamiseni ja kokemukseni onkin se tärkeä. Omille vahvuuksilleen tulee välillä sokeaksi.

Jos jossain sorrun itseni muihin vertailuun, se on työelämässä. Ei somessa, ei blogissa, ei Instassa, vaan muihin musiikinopettajiin vertaillessa. He kun ovat aika työorientoinutta porukkaa.

Vertailu on oikeasti tyhmää, sillä me olemme erilaisia ihmisiä, kukin omine vahvuuksineen. Olen välillä ollut superahdistunut siitä, miksi en ole itse yhtä jaksava kuin toiset, vaikka tiedän, että moni roikkuu uupumisen rajalla. Ei sekään ole kovin fiksua. Meillä kun on vain tämä yksi elämä.

On totta, että usein tulee oltua parempi ystävä toiselle kuin itselleen. On itseä kohtaan vaativa, tai ajattelee itsestään negatiivisesti.

Syksyllä suomin itseäni siitä, että olin koko ajan kipeä. Mies kysyi mitä ajattelisin, jos joku työkaverini olisi samassa tilanteessa. Vastasin, että olisin tosi pahoillani hänen puolestaan, ja toivoisin kaikkea hyvää ja tsemppiä hänelle. Niinpä. Tällaisissa asioissa toivoisin olevani viisaampi ja lempeämpi itselleni. Enhän ajattele ystävistänikään mitään pahaa, miksi sitten itsestäni ajattelisin.

Yksi ihana asia on kuitenkin puolellani kaikessa tässä. Ikä. Vaikka tulee kremppoja, on kaikenlaista harmia, iän tuoma elämänkokemus on aika ihana asia. Kuka muistaa enää vuodentakaisia asioita? Olen niin paljon rennompi ja lempeämpi kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Oletteko huomanneet saman itsessänne?

Nyt on ystävänpäivä, ja suon hellän ajatuksen kaikille ihanille ihmisille elämässäni. Ja KIITOS sinulle, joka luet juttujani. Virtuaaliystävät ovat iso voimavara ja vertaistuki!

Ystävänpäivän kunniaksi Syster P antaa teille lukijoille alekoodin verkkokauppaan. Koodilla MARJUKKA15 saat -15% tilauksestasi. Kuvissa näkyvät kulltatut, sterling-hopeaiset Layers Olivia -sarjan korvikset ja rannekoru ovat kevään uutta, saatavana myös hopeisena.

 

Ihanaa ystävänpäivää sinulle, muistathan olla ystävä myös itsellesi!

 

Ystävyydestä olen kirjoittanut täällä:

Ystävyydestä

Erilaiset ystäväni

Onnea, rakas ystävä!

 

neuletakki More & More (SHE:stä)
paita Benetton
housut Selected Femme
bootsit Strafford