Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kuinka usein -haaste ja asukuvia viime syksyltä

 

Monessa blogissa on kiertänyt hauska haaste, johon ajattelin nyt tarttua. Tällaiset jutut ovat mitä mainioimpia viikon kevennyksiä, kun haluaa vaan nollata päätä kirjoittamalla. Minusta kevyille kirjoituksille on paikkansa siinä missä syvällisimmillekin. Ainakin itse tykkään lukea välillä ihan puhdasta viihdettä, on sitten kyse kirjoista, lehdistä tai blogeista. 

Eli kuinka usein, olkaapa hyvät!

Kuvitus on viime syksyn, ja pari kevään kivoimpia asuja. Niistä saan inspiraatiota tähänkin syksyyn.

Vaihdan lakanat? Viikoittain tai joka toinen viikko, riippuen mankelointi-innostani. Petivaatteet myös tuuletetaan viikoittain, ja petauspatja pitää hakata kunnolla usein. Mikään ei ole niin ihanaa kuin mennä nukkumaan raikkaiden lakanoiden väliin.

Vaihdan pyyhkeet? Viikoittain nekin, siivouspäivänä.

Pesen hiukset? Joka toinen päivä, tai liikunnasta riippuen usein joka päivä.

Soitat isälle ja äidille? Viikoittain soitellaan, joskus useammankin kerran, jos on asiaa.

Näet vanhempiasi. Käydään puolin ja toisin kylässä pari kertaa vuodessa, mutta sitten ollaankin useita päiviä kerralla. Eli veikkaisin keskimäärin 4x vuodessa. Kesäisin saatetaan nähdä useamminkin.

Käyn leffassa. Kerran vuodessa ehkä? Olisi kiva käydä useamminkin, mutta elokuvat tulevat aika nopeasti nykyään suoratoistopalveluihin. Omalta kotisohvalta on yllättävän kiva katsella elokuvia. Oma lemppariteatterini on Maxim, jossa on nojatuolit.

Föönaan hiukset. En föönaa, vaan kierrän suurille rullille, ja annan kuivua siihen. Pikkuisen ilmakihartimella sitten laittelen niitä paikoilleen. Siinä se.

Putsaan lattiakaivot. Silloin kun tarvis on, eivät ne ikinä kovin likaisiksi pääse.

Käyn metsässä. Jaa, en kyllä muista milloin olisin viimeksi käynyt. Voisi olla kiva retkeillä metsässä, mutta en ole suoraan sanottuna ikinä ollut retkeilijätyyppiä.

Käyn suihkussa. Aamuin illoin. En herää, jos en pääse aamusuihkuun.

Sanon läheisillesi, että rakastan heitä. No tuota, ei ole tullut sanottua, mutta luulen, että he sen tietävät.

Sanon miehelleni, että rakastan häntä. Joka päivä. Sanomme sen puolin ja toisin useita kertoja päivässä. Se on hirveän luontevaa ja ihanaa.

Tarkistan kuivakaapin sisällön. Pidän sitä koko ajan silmällä. Minulla on muuten varmaan vaatimattomin kuivakaappi ikinä, puuroa jauhoa, riisiä, korppujauhoa, suolaa, sokeria ja tomusokeria. Siinäpä se aika pitkälti onkin.

Luuttuan lattian. Meillä tehdään viikkosiivous joka viikonloppu, ja siihen kuuluu lattioiden luuttuaminen. Itse en luuttua, vaan mies hoitaa sen. Meillä on niin saumaton yhteistyö siivoamisessa, että ei tarvitse edes jutella siitä mitä tehdään.

Pesen vessan. Joka viikko nekin pestään, jos tulee vieraita, niin sitten pesen alakerran vessan ennen sitä.

Puhdistan liesituulettimen. Muutaman kerran vuodessa sekin tulee hoidettua. On inhokkihommaa.

Syön noutoruokaa. Pari kertaa kuussa tulee haettua kiinalaista Klaukkalan mahtavasta ravintolasta nimeltä Yang´s.

Valehtelen. Valkoisia valheita tulee varmaan sanottua silloin tällöin. Kun kysytään mitä kuuluu, vastaus on useimmiten ”ihan hyvää”, vaikka juuri silloin tympäisisi tosi kovasti. Varsinaisia valheita en kyllä muista sanoneeni. En pidä valehtelemisesta enkä valehtelijoista.

Riitelen suhteessa. Ihan rehellisesti, en muista milloin viimeksi olisimme ihan riidelleet. Olemme usein eri mieltä asioista, ja se on vain virkistävää. Olemme molemmat mieheni kanssa aika voimakkaita tyyppejä, joilla on mielipiteitä. Monista asioista olemme myös samaa mieltä, mutta meillä ei pelätä olla eri mieltä.

Sheivaan. Aina, kun on tarvetta. Sänki kainaloissa tai kintuissa on aika ällöä.

Vaihdan hammasharjan pään. Vaihdan ennen kuin harja on rispaantunut ja flunssan jälkeen aina.

Käyn kirjastossa. En enää juuri koskaan, sillä yleensä ostan kirjan, jonka haluan.

Pesen peitot ja tyynyt. Pari kertaa vuodessa peitot, mutta tyynyt tulee pestyä useamminkin. Mahtavaa, kun pesukoneessa on nykyään hienot pesuohjelmat ja kuivurissa kuivausohjelmat. Peseminen ja kuivaaminen on helppoa!

Leivon. Silloin tällöin, leipominen on ihanaa. Aina on jokin resepti, jota haluaisi kokeilla.

Siivoan jääkaapin. Siivoan sitä jatkuvasti. Lokakuun alussa meille tulee uudet kylmäkalusteet.

Käyn puntarilla. Käyn viikottain, ja hups, huomasin, että painoa on tullut lisää, kun se kesällä ehti vähän pudota. Heti, kun työt alkavat, alkaa myös stressisyönti. Kesäisin pystyy noudattamaan omaa rytmiä, painoakin on helpompi tarkkailla.

Komennan miestäsi. En komentele, vaikka pohjalainen olenkin. Pyydän, ja minua pyydetään.

Syön irtokarkkeja. Syön silloin tällöin, kun niitä on opehuoneessa tarjolla. En osta koskaan itse, paitsi kipeenä ollessa pitää saada turkinpippureita. Lemppareita irttareista ovat ehdottomasti liitulakut. Nykyään syön karkkia tai suklaata todella, todella harvoin. Silti pitää pieni makea saada päivässä, ja minulla se on hunaja aamupuuron päällä.

Pesen pyykkiä. Pesen viikonloppuisin muutaman koneen, lakanoita, pyyhkeitä, kirjo- ja valkopyykkiä.  Hienopesukin on omana koneellisenaan.

Imuroin kotini. Viikkosiivouksen yhteydessä imuroidaan, mutta muuten imuroin kuistia, eteistä ja keittiötä joskus viikollakin.

Kinataan vaatetuksesta. Hahhahh! Kumpikin on tajunnut, että toista ei voi muuttaa.

Käyn kaupassa. Mies käy lauantai-aamupäivänä hakemassa viikon ruokaostokset, itse käyn täydentämässä viikolla mitä tarvitsee.

Pesen ikkunat. No en pese, se on mieheni työ.

Vaihdan sukat. Nailonsukat vaihdan joka päivä, mutta jos sukkisten päällä on vielä puolisukat, niin sitten ehkä joka toinen päivä.

Olen eri mieltä mieheni kanssa. Olen useinkin eri mieltä, mutta se ei ole onglema. Olen aika nopea innostumaan, ja haluaisin toteuttaa jonkin keksimäni jutun heti, mutta mies toimii harkitsevammin.

Ostan uusia vaatteita. Ostan kausittain, välillä menee enemmän rahaa, mutta sitten taas on aikoja, jolloin en osta ollenkaan.

Viimeksi ostin netitse meidän kylppäriin pyöreän juuttimaton H&M:stä ja Jotexilta kolme harmaata joulutähteä olkkariin.

Pesen autoni. Pesin kesän lopulla autoni sisältä, ja huh, miten raskasta se oli.

Käyn läpi vaatekaapin ja muut kaapit. Pientä vaatehuonettani tykkään siivota viikottain, mutta muut kaapit käyn pari kertaa vuodessa perusteellisesti, pyyhin ne sisältä ja ulkoa.

Siivoan lääkekaapin. Meillä ei ole lääkekaappia.

Puhdistat hiukset harjasta. Tässä olen ihan sikalaiska. Milloinkaan muka ei ole tähän aikaa…

Olipa hassuja kysymyksiä! Osuiko ja upposiko joku kysymys?

Syksyn aakkoset ja päivän otokset

 

Vuosien myötä sitä on pohtinut asiaa jos toista aakkosten ympärillä. Itse tykkään kovasti lukea muiden aakkosia, toki myös kirjoittaa niitä. Nyt kesän vaihtuessa virallisesti syksyn puolelle (vaikka ei uskoisi!) on aika miettiä mitä on tällä hetkellä meneillään ja mitkä fiilikset ovat juuri nyt.

Kuvitus on tältä lauantaipäivältä. Olimme lähdössä pitkästä aikaa vähän kiertelemään, kun kuvat napattiin. Päivän ostokset olivat Lancomen kulmakynä ja Ordinaryn retinoliseerumi. (Retinoli on oikeasti ihmeaine, olen käyttänyt jo vuosia.)

Ja olen jo aloittanut Bazaarilta saamaani Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta-sarjan neljättä romaania. Söin myös pitkästä aikaa vähän herkkuja… Pyymäen leipomon omenakimara on ehkä ihanin leivos ikinä.

A Aikataulut. Kieltämättä vähän jänskättää, miten handlaan syksyn aikataulut. Tai ei oikeasti. Olen itse asiassa tosi hyvä aikatauluttamaan tekemisiäni. Jätän aikaa myös ihan vaan laiskottelulle. Joka viikko teen to do-listan A4-paperille, johon merkitsen joka päivälle sekä päivätyön että blogin asiat. Ja näin homma pysyy kasassa – etenkin pääni sisällä. Eipä tule hösättyä, että aaargh, on niin kauhea kiire.

B Blogi, jonka meininkiä ja tulevaisuutta tulee aika ajoin mietittyä. Totuus on, että tähän palaa kovasti aikaa. Mutta kuten viimeiset 8,5 vuotta, aikatauluttaminen on tärkeää, kun on kaksi työtä. Olen miettinyt välillä miltä tuntuisi lopettaa, mutta en pysty, ainakaan vielä. Tämä hullu homma on jo DNA:ssa, ja tässä saa haastaa itseään jatkuvasti. Sen sijaan Instagramissa roikkumista voisin vähentää, sitä tulee selattua ihan liikaa, enkä erityisemmin edes pidä Instasta…

Tälle kirjaimelle lisään myös blogikotini Bablerin, joka on uudistunut upeasti. Oma portfolio-sivuni löytyy täältä.

C Carmen-ooppera, jota menen katsomaan veljeni kanssa reilun viikon päästä. Carmen on minulle rakkaimpia oopperoita, sillä rakastan paitsi musiikkia, myös tulista ja huoletonta päähenkilöä. Carmen on hitusen itserakas, ajattelematon, mutta valloittava hahmo. Ylpeys käy hänelle kohtaloksi, jonka hän tosin on jo korteista nähnytkin.

D Downton Abbey-elokuva tulee ensi-iltaan perjantaina 13.9. Kuinka ihanaa palata takaisin kartanoon, jota esittää muuten Highclaren kartano. Olisipa kiva päästä käymään paikan päällä. Onko teissä DA-faneja, ja kuka on mielihenkilönne? Minun on Anna, uskollinen, vahva ja sympaattinen kamarineiti.

E Ei. Sana, jonka sanomista pitää harjoitella lisää. Ei-sanan kautta priorisoi aikaansa ja jaksamistaan. Niin kiva kuin olisikaan mennä tapahtumiin ja presseihin, on pakko priorisoida esimerkiksi liikunta niiden edelle.

F Flunssa. Voi ei, tämän syksyn ensimmäinen flunssa on sairastettu, ja se oli sekä pitkällinen että raju. Olen mennyt huonoon kuntoon, mutta onpahan sitten mistä ponnistella ylös.

G Guts. Sisua ja uskallusta. Toivoisin monesti olevani vähän rohkeampi.

H Hiukset. En tykkää omista hiuksistani tällä hetkellä sitten yhtään, eivätkä ne tunnu kasvavan sivulta ollenkaan. Kampaajat kyllä sanovat, että tämä on ihan yleinen ongelma kaikilla.

Selailin kesällä Instaa, kun vastaan tuli eräs helsinkiläinen kampaamo, jossa tehdään hiusten pidennöksiä ja tuuhennoksia. Ajattelin ensin Magoja, joissa aito hiustupsu solmitaan puuvillalangalla omaan hiukseen. Keveydestään huolimatta se on hiuslaadulleni liian raskas.

Konsultaatiossa kampaajani suositteli sinettipidennyksiä sivuille, sillä takana on ihan reilusti tervettä tukkaa. Samalla hiusten sävyä muutetaan hieman tähän suuntaan. Malli tulee olemaan myös aika tavalla sama, mutta tosiaan sivuilta pidempi kuin nyt. Odotan niin kovasti! Kampaajalla itsellään oli sinetit, ja ne näyttivät hurjan hyviltä. Muutenkin hänen näkemyksensä siitä millainen tukka minua pukisi, oli hurjan samanlainen kuin itsellänikin.

I Inspiraatio. Syksy inspiroi minua visuaalisesti enemmän kuin kevät tai kesä. Syksyn värit ovat ihania. Hailakan loppukesän jälkeen tekee mieli leikkiä väreillä pukeutua printteihin. Kotiakin tekee mieli vähän tuunailla ja selkeyttää.

J Juoksumatto. Sateisten iltojen lenkkien pelastaja. Tykkään kävellä ja hölkätä mattoa, samalla voi kuunnella tsemppaavaa musaa.

K Kuntoilu. Haluaisin löytää sille vielä enemmän aikaa.

L Laiskottelu. Mikään ei tee niin hyvää kuin vain ihan reilusti joutenolo. Laiskottelulle pitää löytyä päivittäin edes hieman aikaa, sillä levossa ja tyhjyydessä aivot relaavat ja tuottavat uusia ideoita. Enkä ole keksinyt tätä itse!

M Muoti – parasta aikaa pukeutumisessa on syksy. Vielä tarkenee paljain säärin, mutta upeat maustevärit, harmaat, ihanat printit ja muut sesongin jutut tuntuvat niin kauniilta keveän ja vaalean kesän jälkeen.

N Netiketti. Tätä pohdimme Pian kanssa yksi päivä. Netissä tulee helposti sanottua sellaista, mitä ei vasten kasvoja sanoisi kellekään. Myös netissä pitää olla kiltti. Nykyään ei tunnuta välittävän edes siitä, että lynkataan omalla nimellä, tai käydään joukolla jonkun kimppuun. Kummasta haluat olla muistettavan, ilkeydestä vai kiltteydestä? Kumpi tuo sinulle paremman mielen, sättiminen vai kannustaminen?

O Onnellisuus. Mitä sen pitäisi olla? Onni on pienissä hetkissä elämän varrella. Joskus kokee sellaisen sykähdyttävän hetken, että oi, miten onnellinen olen. Se on upeaa.

P Piirakat. Syksyisin tekee mieli leipoa kaikkea mahdollista, ja ensi viikonlopuksi pitää pyöräyttää omenapiirakka tai -kakku. Omenat, luumut, päärynät, kaikki ovat niin hyviä leivonnaisissa.

R Rakas,tuo minun parempi puolisko, jonka kanssa viihdyn paremmin kuin kenenkään toisen.

S Sato. Tänä vuonna omenasato jäi vähäiseksi, mutta päärynöitä näyttäisi tulevan. Nyt en tee soseita, vaan lohkon niitä ja laitan sellaisena pakkaseen. Rakastan myös kurpitsoita, ja niistä saa ihanaa hilloa aamupuuron kaveriksi. Nyt kannattaa syödä juureksia, kaalta, omppuja, luumuja ja päärynöitä niin paljon kuin jaksaa.

T Teneriffa. Ihan meille upouusi saari, johon olemme varanneet lomaviikon. Maltan tuskin odottaa!

U Ulkoilma. Syksyiset, viileät illat ovat täydellisiä lenkkeilyiltoja. Syksyn myötä laiskistun ulkoilussa, ja tässä olisi tsempin paikka.

V Valinnat. Teemme päivittäin valintoja, pieniä, mutta joskus myös suuria. Jos lukee juttuja, niin vapaus tehdä töitä milloin ja missä haluaa trendaa kovasti tällä hetkellä. Onnellisuus lisääntyy huomattavasti, kun vaihtaa päivätyönsä free lancerin hommiin. Tästä tulee sellainen vaikutelma, että se on kaikille mahdollista. No, näin ei ole, ja itse asiassa vakaa elämä on myös hyvä valinta.

W Wine. On aika vaihtaa punaviiniin. Joskin olen vähentänyt viinin juomista entisestään. Olen huomannut, että lasillinenkin alkaa väsyttää, enkä halua olla väsyneempi kuin on pakko.

X Crossings. Alkusyksy on eräänlainen tienhaara. Tekee päätöksiä tulevasta vuodesta, ehkä opiskeluistakin. Tänäkin syksynä tein muutamia päätöksiä, ei liian isoja, että ne olisivat vaikeita pitää, vaan pieniä, arkisia juttuja.

Y Ystävät. Minulla on hyviä ystäviä. Yksi heistä taitaa tietää minusta ihan kaiken. Olen helppo tutustumaan, mutta ystäväkseni on pitempi tie. En luota enää niin helposti ihmisiin. Odotan ensi viikonloppua, jolloin saan rakkaan ystäväni Amerikoista käymään. Meidän ystävyys alkoi 39 vuotta sitten ruotsin kielistudiossa lappujen vaihdolla. Hän on se, joka tietää minusta kaiken.

paita Part Two / farkut Day / laukku Balmuir / loaferit Luca Grossi / arskat Reserved

Z Uni – rakastan nukkumista. Lakanoita. Sängynpeittoja. Vilttejä. Tyynyjä. Olen tällä hetkellä superihastunut yhteen Linumin samettiseen päiväpeittoon. Ja rauhalliset aamut… Voin paljon paremmin, jos saan herätä omia aikojani esimerkiksi työaamuina.

Ä Älykello. Olen pikku hiljaa päässyt sinuiksi Suunto Fitness 3-kelloni kanssa. Seuraan siitä sykettä, unta ja palautumista, pääasiassa.

Siinäpä aakkoset paria lukuunottamatta. Ilta sujunee Karpin parissa – siinä vasta mainio kotimainen sarja. Ja tänäänhän Pohjanmaalla vietetään venetsialaisia, eli kesäkauden päättymistä mökeillä. Ehkä itsekin sytytän pari ulkokynttilää!