Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Viisi pientä suunnitelmaa vuoden alkuun

 

Vuoden alku on hyvä aika tehdä lupauksia, ja vaikka niitä on pitemmän päälle vaikea pitää, voi aina yrittää! Itse inspiroidun kovasti lupauksista ja kaikenlaisista pienistä projekteista, ne ovat hauskoja ja motivoivia. Virkavapaani alkoi myös virallisesti toissa päivänä, joten nyt on aikaa ja intoa toteuttaa pieniä suunnitelmia.

Tässä on viiden kohdan lista, jonka toteutan tammikuun aikana. Osaa tosin toteutan pitkin vuotta. Onko sinulla samantapaisia suunnitelmia kuin minulla?

Aluksi olin tosi pessimistinen – minähän en käy lupaamaan yhtään mitään. Kuitenkin jonkinlainen tsemppi antaa ryhtiä alkuvuoteen. Miksi aloittaa uutta vuotta pessimistisesti, kun sen voi ainakin jollain tasolla aloittaa optimistisesti! Olen muutenkin luonteeltani aika tekeväinen, tykkään puuhata ja ideoida. Syksyllä sai makoilla ja lepäillä ihan tarpeeksi olosuhteiden pakosta, nyt pää ja kroppa huutavat puuhaa ja tekemistä.

Siivoan turhat tavarat näkyviltä

Käyn kevättalven aikana läpi ihan koko talon huone huoneelta ja laatikko laatikolta, mutta joulun jälkeen on jotenkin puhdistavaa yksinkertaistaa kotinäkymiä heti. Meillähän ei sisustus juuri vuoden aikana muutu, mutta joulun jälkeen aina huomaa sen, miten yksinkertaisuus viehättää. Pistän piiloon kaiken pikkusälän, paitsi esimerkiksi tuon alemman kuvan kynttilänsammuttajan, joka on lahja ystävältäni. Sen paikka on tuossa, aina.


Käyn kaapit ja laatikot läpi

Tämän olen jo aloittanutkin, nimittäin siivosin uuden vuoden päivänä kirjoituspöytäni laatikot. Olipa homma, mutta niin hauskaa! Työ eskaloitui, kuten siivouksilla on tapana, työhuoneen ja aulan kaappeihin. Tuloksena oli kaksi pussillista paperiroskaa ja aikamoinen kasa SER-tavaraa sekä muuta kierätettävää. On kiva aloittaa vuosi sananmukaisesti puhtaalta pöydältä.

Siivosin myös vanhan Marimekko-penaalini, joka on ollut minulla työuran alusta saakka. Laitoin kaikki musaopetavarat sieltä tavarat yhteen pahvilaatikkoon: sambapillin, kaksi kanteleenvirittäjää, kolmet korvatulpat, avaimenperän, kehärummun virittäjän ja vaikka mitä muuta. Tein Instagramin stories-puolelle siitä pätkiä, joten jos et vielä seuraa minua siellä, niin klikkaapa itsesi mukaan.


Teen to do-listan

Olen lykännyt koko syksyn joitain asioita, jotka vain on nyt hoidettava alta pois. Yksi sellainen on joka toinen vuosi tehtävät silmätutkimukset. Inhoan niissä käyntiä, mutta pakkohan ne on käydä läpi. Tarvitsen myös uudet lasit. Jostain syystä silmälasien hankkiminen tuntuu tosi isolta palalta, nyt se vain pitää hoitaa alta pois. Muutama puhelu, joissa joutuu jonottamaan, on aina tsempin paikka…

Vanha muistikirjani alkoi olla täynnä, ja Pentikin muistikirjaan ihastuneena ostin uuden, nyt tumman. Eikö ole ihana. Muistikirjoissa on taikaa, kun ne ovat tyhjiä ja odottavat sanoja.

Kalenteri on ihan perus-Ajasto. Minulle kalenterin pitää olla selkeä, ei liian iso, ei liian pieni.

Suunnittelen viikon ruuat

Joka lauantai suunnittelen viikon ruuat. Tämä systeemi on toiminut jo vuosia. Viikossa ainakin kahdesti syömme kalaa. Aika paljon kuorin myös juureksia erilaisiin lisukkeisiin. Viikolla joskus haetaan tuoretavaraa, mutta muuten ainekset ruokiin löytyvät kotoa.

Suunnittelen viikon liikunnat

Nyt, kun vihdoin, vihdoin olen päässyt liikunnan pariin, käytän vapaani hyödyksi sen suhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Liikunta on kevään prioriteetti numero yksi, piste.

Luitteko muuten tämän päivän Hesarista mainion artikkelin ”Nämä hyvinvointitrendit nousevat tänä vuonna – nyt tulevat unilomat ja entistä riisutumpi treenaaminen”.

Eli artikkelin mukaan kotitreenit yleistyvät entisestään, virtuaaliohjattuna tosin. Vastaisku treeniteknologialle tulee olemaan ns. alaston treeni. Älykello, sykemittarit, älypuhelimet ja kaikki muu suoritusta mittaava laitteisto jätetään pois. Treenatessa siis pitää kuunnella omaa kehoa.

Huoh… Mitähän tähän sanoisi? Ääripäästä toiseen? Totta on se, että esimerkiksi tavoitteellisessa juoksutreenissä vaikkapa älykellon ohjaus on erinomainen. Mutta muuten – taidan olla joko todella trendaava tai vanhanaikainen, en osaisi edes liikkua muuten kuin kroppaani kuunnellen. Liikunnan pitää olla iloista ja hyvää oloa tuottavaa, ei hampaat irvessä suorittavaa. Tai näin minun mielestäni, saa olla eri mieltä.

Aloitin itseni kuntouttamisen lomalta palatessa. Tein mm. eilen jalka-pepputreenin, tänään on lepo, huomenna yläkroppa, sunnuntaina pitempi, rauhallinen kävely. Tästä se lähtee. Ihanaa!


Uuden vuoden suunnittelussa taitaa olla kuitenkin hauskinta se suunnittelu. Tunne siitä, että saa jotain aikaan. Hampaat irvessä en listojani tee, vaan ihan siitä ilosta, että se on mukavaa.

Teinkö ravintolupauksia? No tein, en tosin kovin tiukkoja, sillä pitäähän kyläilyille antaa vähän siimaa. Sinänsä ruokalupaukset ovat minulle helppoja pitää, kun en himoitse sokeria tai makeaa ylipäätään.

Teetkö sinä muuten lupauksia tai listoja uudelle vuodelle? Inspiroiko vuoden alku sinua?

Elokuva- ja sarjasuosituksia vaikkapa joulunpyhiksi

 

Tänä syksynä olen totta tosiaan katsonut paljon sarjoja ja elokuvia, ja ihan laidasta laitaan. Kun on oikein tympäissyt, olen viihtynyt Täykkäreiden parissa, mutta mieluiten katson ns. pukudraamoja tai sotien aikaan sijoittuvia sarjoja tai elokuvia. Jos itse tykkäät sellaisista, niin ehkäpä listastani löytyy sinulle joulunpyhille mukavaa katsottavaa! 

Toissa postauksessa vinkkasin YLE Areenan epookkisarja Beecham Housesta, mutta kaikki muut löytyvät Netflixistä. Se onkin ainoa maksukanava, joka on meillä tällä hetkellä aktiivisena. Myös Elisa Viihteen puolelta on tullut vuokrattua elokuvia. 

Kaikki vinkit ovat myös tervetulleita niin itseni kuin muiden lukijoideni iloksi.

Sarjasuosituksia:

Doctor Foster

Jos rakastat brittidraamaa, tässä on huikean hyvä sarja. Tohtori Gemma Foster löytää miehensä vaatteista pitkän, vaalean hiuksen. Hänen epäilyksensä heräävät, ja hän saa selville miehensä pettävän häntä nuoren naisen kanssa.

Sarjassa on kaksi kautta, joista ensimmäinen sesonki keskittyy pitkälti Gemman selvitystyöhön miehensä meiningeistä, toinen sesonki taas kostoon. Kakkoskausi on ehkä vähän turha ja ykköskautta synkempi, mutta silti tykkäsin valtavasti sarjasta. Brittityyliin kaudet ovat lyhyitä, vain viiden jakson pituisia.

Rahapaja (La Casa de Papel)

Aivan huippuhyvä espanjalainen sarja! Ryhmä pankkiryöstäjiä, joiden jäsenten koodinimi on kaupunki (kyllä, Helsinki on myös mukana!) ja ryhmätunnus Salvador Dali-naamio, suunnittelevat täydellisen ryöstön – Espanjan kuninkaallisen rahapajaan! Ryöstöä koordinoi Professori, joka rakastuu päätutkijaan, Raquel Murilloon. Ryöstö ei mene ihan suunnitelmien mukaan, sillä panttivangit eivät ehkä ole niin alistuvaisia kuin ryöstäjät luulivat.

Sarjassa on kaksi kautta, ja kolmatta odotellaan innokkaasti. Rahapaja oli Netflixin vuoden kolmanneksi katsotuin sarja, ja vuoden sarjoista mieheni suosikki Kominsky Methodin ohessa.

Minun suosikkini espanjankielisistä sarjoista on…

Monarca

Meksikolainen toimittaja Ana Maria Carranza palaa kotiseudulleen tavatakseen perheensä. Lattarityyliin läheinen perhe, tai oikeastaan suku, on tequilantuottaja, hotelli-imperiumi ja huumebisnesmoguli. Perheen patriarkkaisä murhataan, eikä Ana Maria voi enää katsoa sivusta perheen epärehellisiä toimia. Hän ottaa johdettavakseen koko bisneksen, kieltäytyen kaikenlaisesta vilunkipelistä.

Tykkäsin aivan mielettömästi tästä sarjasta. Lisäksi pääsee tirkistelemään upeisiin puitteisiin, fincoihin, hotelleihin, taloihin. Plussaa vuoden parhaasta puvustuksesta, varsinkin Ana Marian tyyli on aivan ihana rentoine jakkuineen ja housuineen.

Espanjan kieltä harrastava puolisoni kehui meksikonespanjaa, joka on rauhallisempaa tempoltaan kuin espanjanespanja. Sain jopa jonkin verran selvää puheesta, mikä on plussaa sekin.

Midnight Sun

Ruotsalainen laadukas rikossarja, jonka juoni lyhykäisyydessään on eliittilukiossa tapahtuva joukkosurma. Sarjassa palataan taakse päin: mitä todella tapahtui, ja kuka oli syyllinen. Plussaa upeista puitteista, ja taatusta ruotsalaisesta laadusta. Hyvä pohjoismainen rikossarja, joka ei petä katsojaansa. Lisäksi rakastan kuunnella riikinruotsia!

Epäuskottava

Jonkin verran synkkä, mutta koukuttava sarja. Jos tykkäsit The Affairista, luultavasti pidät tästäkin. Nuori nainen kertoo tulleensa raiskatuksi, mutta hänen kertomuksessaan on epäselvyyksiä. Ponteva poliisikaksikko lähtee tutkimaan toista rauskaustapausta, ja huomaakin sarjaraiskaajan toimineen vuosikausia jäämättä kiinni. Uudet tapaukset linkittyvät vanhaan.

Sarja perustuu tositapahtumiin, ja pääosassa on loistava, loistava Toni Collette.

Lintujen tanssi

Yksi hauskimpia luontodokkareita, joita olen katsonut! Kyllä luonto on ihmeellinen, sitä tuli toistettua pitkin ohjelmaa.

Miten sitä tuleekin niin hyvälle tuulelle lintujen kosiomenoista – eikä minkä tahansa lintujen, vaan Amazonin viidakon toinen toistaan upeampien lajien. Yksi rakentaa kekoja, toinen tanssii monimutkaisia kuvioita, kolmannella on kaverit ryhmätanssissa mukana. Ja naaras katselee ja valikoi…

Linnut ovat aivan käsittämättömän kauniita! Hauska selostus on brittinäyttelijä Stephen Fryn ääni, ja loistava musiikki säestää lintujen kosiomenoja. Ihana hyvänmielen dokkari!

Valokeilassa

Upea näyttelijä, tuottaja ja business-nainen Reese Witherspoon vierailee erilaisten power ladyjen luona haastattelemassa heitä. Vieraina on sellaisia nimiä kuin Dolly Parton ja Pink, mutta myös kirjailija ja aktivisti Glennon Doyle, Westpointin sotilasakatemian kadettivääpeli Simone Askew, ja kuusi muuta kiinnostavaa, vahvaa naista. Nimet ovat meille suomalaisille vieraampia, mutta se ei haittaa, sillä ”nainen miehisessä maailmassa” on näkökulma, joka ei vanhene.

Jaksot ovat lyhyitä, vain 22 minuuttia, joten kovin syvälle ei ehditä asioissa kaivautua, mutta sarja on virkistävä ja insiroiva. Reese antaa tilaa ja on hyvä haastattelija.

Bletchley Parkin murhatutkijat ja Bletchleyn nelikko – San Fransisco

Toisen maailmansodan aikana saksalaisten koodeja Bletchleyssä purkaneet naiset ratkovat rikoksia sekä Englannissa että San Fransiscossa. Jos tykkään hyvin tehdystä brittidraamasta ilman turhaa jännitystä, tämä on oikein viihdyttävä ”sunnuntasarja”.

Leffasuosituksia:

Ocean´s Eight

Viehttäviin hyväntuulen leffoihin kuuluvat ehdottomasti Sandra Bullockin ja Kate Blanchettin tähdittämä timanttiryöstäkomedia. Ah taas se puvustus!

Tykkään muuten sarjoista, joissa ryöstetään jokin mahdoton juttu, kuten timantti tai taideaarre jostain huippuartioidusta paikasta. Kaikki pitää suunnitella tosi tarkkaan, ja sitten tyyliin laskeudutaan valjailla katosta poimimaan kohde. Tietty välineet ja vimpaimet pitää olla vimosen päälle, porat, vaatteet ja commando-pipot. Niin kivaa! Mistä noita välineitä muuten saa? Thiefs R Usista? (Tirsk!)

Crazy Rich Asians

Tätä leffaa somehypetettiin kovasti, ja tykkäsinkin siitä tosi paljon. Leffa on just sellainen hyvänmielen pläjäys kuin vaikka oli Pretty Woman, Holiday tai Rakkautta vain. Nuori amerikankiinalainen Rachel lähtee poikaystävänsä kotiin Singaporeen häihin, ja valmistautuu tapaamaan tämän perheen. Hän vain ei ole tiennyt, että poikaystävän perhe on sikarikas. Siis superhypergigarikas. Shokki perillä, tai oikeastaan jo lentokoneen ykkösluokassa, on aikamoinen, varsinkin, kun poikaystävän äidin mielestä miniäkokelas ei ole tarpeeksi hyvä hänen pojalleen. Elokuvassa tulee esiin myös jonkin verran kiinalaisia tapoja, jotka ovat kiinnostavia sinänsä.

Tässä pääsee kurkkimaan myös kauniisiin taloihin, jahdeille, rannoille yms., lavastus ja puvustus ovat tietenkin superkauniita. Myös kiinattarien virheetön iho oli ilo silmälle.

The Aftermath

Sotadraaman ystäville voisin suositella tätä elokuvaa, jonka vuokrasin Elisa Viihteeltä.

Pääosissa ovat Kiera Knightley ja Alexander Starsård. Rachel Morgan ja hänen everstimiehensä saapuvat Hampuriin toisen maailmansodan päätyttyä. Rachelin yllätykseksi he joutuvat jakamaan upean talon sen omistajan kanssa, joka on arkkitehti ja leski. Rachelin suhtautuminen mieheen on kielteinen, mutta läheisyys ja epätavallinen elämänvaihe tekee tehtävänsä. Loppu on hieman yllättävä, Rachelin valinta rationaalinen.

Mitkä kiinnostavat seuraavaksi:

Elisa Viihteellä on useita elokuvia, joita haluaisin seuraavaksi nähdä.

Kaksi kuningatarta kertoo nuoresta Elisabet I:sta ja hänen serkustaan, Skotlannin kuningatar Maria Stuartista.

Red Joan – Confessions of a spy-elokuvan pääosassa on dame Judi Dench. Ihan hurjan kiinnostavan kuuloinen vakoojatarina.

Never Look Away on sotatarina kahdesta nuoresta, joiden taustoja yhdistää rikos.

*****

Home via Laura näkyi myös tehneen sarjavinkkauksen. Samoja suosikkeja on täälläkin: The Crown (Netflixillä), Little Big Lies ja Chernobyl (HBO Nordicilla). Omat suosikit HBO:n puolella ovat The Good Fight, Killing Eve, Game of Thrones.

Netflixin puolella taas äänet menevät sarjoille Good Girls, Dead To Me, The Queen of South, The Crown – ylipäätään sellaisille sarjoille, joissa on vahva naispääosa. Ja hei, Karppi oli hyvä suomalainen, eli toista kautta odotellessa!

Sellaisia sarjoja ja leffoja olen syksyn aikana katsonut. Laitapa tosiaan omat vinkkisi kehiin!