Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

8 asiaa joulusta

 

Milloin aloitan joulun valmistelun? Mistä rasitun, mistä unelmoin? Näitä kysymyksiä mietiskelin tämän blogeissa kiertäneen haasteen myötä.

Aloitan joulujutut jo marraskuun puolella, koska työ.

Kotona laitellaan jo marraskuulla valokranssit, mutta ne vaihtuvat ikkunatähtiin joulukuun puolella. Valokranssit palaavat hetkeksi tammikuussa. Kuusi laitetaan viimeistään itsenäisyyspäivänä.

Ruokajutut ovat vähiten tärkeitä. Jos olemme kaksin, meille riittää piparit, puuro ja kalkkuna. Laatikoita ostan ja tuunaan. Lisäksi pitää tehdä joku hyvä salaatti, jossa on juustoa. Jos olemme vanhemmillani, sitten ruokaa on ihan eri tavalla, ja kaikki itse tehtynä. Äidin bataattilaatikko on ehkä maailman parasta.

Sain aikoinani blogiin vähän pyyhkeitä siitä, että laitoin kuusen joulukuun alussa. No, myöhässäpä olen, koska nyt ekat kuuset näkyivät somessa jo marraskuun alussa. Vaan jokainen saa laittaa kuusen milloin haluaa. Sofi Oksasellakin näkyy olevan ympärivuotinen joulukuusi työhuoneellaan, hoksasin Maria Veitola Yökylässä-ohjelmasta. Ehkä ensi vuonna teen radikaalin tempun, ja laitan kuusen vasta aatonaatona!

Arvostan kaikkia heitä, jotka työnsä puolesta tai sen ohessa luovat joulutunnelmaa eri ihmisille. Se joukko onkin suuri. Musiikki on suuressa osassa joulun tunnelmanluojana. Ajatelkaan, jos ei olisi musiikkia, eikä kukaan soittaisi tai laulaisi!

Inspiroidun joulukukista. Tänä vuonna olen ostanut vain leikkoritarinkukkia. Ne ovat suuria ja upeita! Olisi ihana laittaa joulutähtiä tai hyasintteja, mutta saan niistä allergisia oireita, samoin kuin elävästä kuusesta. Myös sypressit valoineen Let It Snow-ruukuissa ovat olleet suloisia. Joulukukkani ovat valkoisia.

Toinen inspiraation lähden on kynttilät. Ledit ovat avanneet ihan uusia ulottuvuuksia kynttilöiden ”polttoon”. Heh, olette varmasti huomanneet kuvista innostukseni kynttilöihin.

Muistan lapsuuden joulut kutakuinkin täydellisinä: se odotus, koulun hauskat tapahtumat, partion pikkujoulut, piparitalkoot ja laulamisen vanhainkodissa ja sairaalassa nuorten porukassa, lumiset maisemat ja kodin tuoksuva joulukuusi. Vanhemmat näkivät valtavasti vaivaa, että meillä olisi ihana joulu, ja sitä se aina olikin.

Hauskaa oli myös tapaninpäivä isovanhempieni ja tätini perheen kanssa. Meitä oli iso porukka koossa, eikä kenelläkään ollut kiire mihinkään. Muistan, kun serkkuni sai yhtenä jouluna jääkiekkopelin, ja sitä pelattiin ihan hullun lailla.

Rasitun sellaisesta, josta en ole inspiroitunut. Muuten kaikki puuha on hauskaa. No joo, kaupoissa, lähinnä marketeissa, taustalla soiva joulumusiikki on rasittavaa – se tekopirteä rallatus ja jatkuva kulkusen kilkatus…

Unelmoin valkeasta joulusta. Taas valkeata joulua / keskellä suurten hankien… Marraskuu täällä eteläisessä Suomessa on ollut musta, ja on satanut paljon. Näyttää siltä, että emme saa valkeaa joulua tänne suuntaan.

Väsyn vähän kaikesta ja kaikkeen tähän aikaan vuotta. Olen myös väsynyt ja kyllästynyt tähän vuoteen, ja odotan uutta innolla.

Virittäydyn rauhallisella musiikilla ja tunnelmoinnilla. Joulukuu on paras kuukausi tunnelmointiin. Juon kupposen kahvia ja nakerran mieheni leipomia pipareita (ah, miten hyviä ne taas ovat), kuuntelen lempimusiikkiani tai luen hyvää kirjaa. Poltan paljon kynttilöitä ja tuikkuja. Joulun jälkeen olen  kyllästänyt itseni tunnelmoinnilla ja tuikkuilulla niin kovin, että uusi vuosi tuntuu todella raikkaalta ja tervetulleelta! Kynttilöitä ei jaksa poltella enää uuden vuoden jälkeen.

Miten sinä virittäydyt tai mistä väsyt? Mitä arvostat ja muistat?

Kolumnistina Dermosilin joululehdessä

 

Dermosilin asiakaslehti nro 7:ssa, Joulukaupungin sanomissa, on oma kolumnini!

Sain kirjoitukseni aiheeksi miten jaan joulun riemua, ja eipä minulla tullut mitään muuta niin voimakkaasti mieleen kuin musiikki! Innostuin kirjoittamaan aiheesta pitemmänkin tekstin, ja laitan sen tänne blogiin lähempänä joulua.


Mutta miten Dermosil jakaa joulun riemua?

Dermosil on lanseerannut marraskuussa ensimmäisen keräyskampanjansa, Goodwill-kampanjan, jonka tuotoista 30% ohjataan lasten ja nuorten harrastus- ja opiskelumahdollisuuksien tukemiseen. Itse lasten ja nuorten parissa työskentelevänä olen todella iloinen, että me Dermosilin asiakkaat olemme valinneet ensimmäiseksi kohteeksi Pelastakaa lapset ry:n Eväitä elämälle ohjelman. Tuen avulla yhä useammalla on mahdollisuus opiskella sekä harrastaa. Yhteisöllisyyden avulla voidaan ehkäistä syrjäytymisen kierrettä. Myöhemmin sitä on vaikea katkaista.

Goodwill-tuotesarja löytyy Dermosilin omalta kotisivulta, jossa on myös lisää tietoa kampanjasta.

Joulukaupungin sanomat on todella kivasti toteutettu lehti, jonka ”kaupunki” on kuvitteellinen ja monimuotoinen. Lehdessä  on haastatteluita ihan oikeista ihmisistä, jotka voisivat asua tämän kaupungin taloissa ja elää elämäänsä siellä. Monet haastateltavat ovat pohjalaisia, kuten kalakauppias Reijo ja floristi Janne. Pohjalainenhan olen minäkin, joten oli mahtavaa liittyä seuraan!

Oma kolumnini kertoo siitä, millaista on tehdä musiikinopettajan työtä koulussa joulunaikaan. Koen todella tärkeänä, kuten kaikki me musiikinopettajat, siirtää omaa musiikillista kulttuuriperintöään eteenpäin.

Ja onhan musiikki tosin läsnä muutenkin, joulun aikaan varsinkin perheporukalla musisointi on tosi hauskaa!

On ollut valtava kunnia saada olla Dermosilin brändilähettiläänä tämänkin vuoden. Tavoitteeni on ollut paitsi kertoa suosikkituotteistani, myös tuoda esille näkökulmia erityisherkkyydestä ja itsetunnosta.

Kuten lehdessäkin vinkkasin, yksi suosikkituotteeni on täydellinen, punainen kynsilakka! Kun minulta kysyttiin suositusta kolumnin oheen, lakka oli numero ykkönen! Se on paitsi täydellisen värinen, koostumukseltaan ja pysyvyydeltään ihan huippu.

Musiikki kuljettaa jouluun, kuten kolumnini otsikossa sanotaan. Tänään valitsen jotain tunnelmallista ja rauhallista. Ulkonakin on tyyni pilvipouta.