Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Miksi mittatilausmatto?

 

Jutellaanpa hieman matoista!

Matot näyttävän olevan sellainen sisustuselementti, joka aiheuttaa paljon päänvaivaa monelle. Itsellekin, myönnän. Juuri mattovalintoja olen pähkäillyt eniten meidän kotiin heti alusta alkaen. Reilut neljä vuotta sitten meille tuli pintaremontin yhteydessä ajankohtaiseksi hankkia uudet matot. Edelliset olivat palvelleet hyvin 12 vuotta, ja suurin osa niistä siirtyi sukulaisille.

Miksi päädyimme mittatilausmattoihin, ja olen ollut niihin todella tyytyväinen. Miksi, se selviää tästä postauksesta!


Somessa mattotrendit näkyvät hyvin nopeasti.

Meidän mattohankintojen aikana oli supermuodikasta hankkia Beni Ourain-matto, sellainen upea marokkolainen villamatto. Mutta kun tarve oli kuudelle matolle, ei parin tonnin hinta per kappale ollut edes mahdollista. Sitä paitsi – kuten niin monessa muussakin sisustuksellisessa asiassa, tässäkin kuljin muotia vastaan. En nähnyt sinänsä kaunista marokkolaismattoa meidän sisustuksessa.

Nyt suosittu näkyy olevan VM Carpetin harmaa, sileä matto, jota näkee blogeissa tosi paljon.


Voi sitä etsimisen tuskaa. Kävin läpi kaikki mattosivut mitä löysin. Kävin paikan päällä tavarataloissa ja sisustusliikkeissä. Tein muistiinpanoja ja selasin Pinterestiä. Mikään ei oikein napannut, sillä halusin yhtenäisen ilmeen läpi talon. Jotain omannnäköistä, rauhallista. Lisäksi koko oli ongelma. Standardikoot olivat joko liian suuria tai liian pieniä. Olin ihan supernipo siitä, minkä kokoinen maton tulisi olla.

En muista miten osuin Mattotalo Helman sivuille, kaiketi loputtomalta tuntuvalla ristiretkelläni mattojen maailmassa. Lähdin käymään paikan päällä. Vaikutuksen teki laaja mittatilausmattojen valikoima, joista oli myös näytepalat. Niitä sai kotiin lainaksi.

Parin päivän ajan mallailin näytepaloja mieheni kanssa. Hän käytännön ihmisenä veteli maalarinteippiä lattiaan, jotta hahmottaisimme konkreettisesti mattojen koon. Kun koot olivat selvillä, piti valita matot väreineen ja malleineen, sekä niille kanttaus.

Päädyin hyvin sileisiin, vaaleihin mattoihin, osa on lämpimän beigen värisiä, pari on luonnonvalkoista. Matot ovat belgialaisia, ja niiden toimitus viivästyi hieman sovitusta.


Miksi olen ollut todella tyytyväinen meidän mattoihimme?

1. Ne ovat luonnonmateriaalia, villaa. Alla on sisalpohja.

2. Villamatto puhdistaa itse itseään. On aivan ihmeellistä, miten puhtaina ja pölyttöminä mattomme pysyvät. Viemme ne tuulettumaan muutaman kerran vuodessa, mutta muuten niille riittää imurointi.

3. Mattojen ilme on yhtenäinen. Kun kaikki matot tulivat samalta valmistajalta ja samasta valintataulusta, yleisilme matoissa oli rauhallinen. Olisinpa vielä leikkinyt enemmän tekstuurilla!

4. Saat juuri sen kokoisen maton kuin haluat, sentilleen – tarpeeksi suuren, tarpeeksi pienen. Tai vaikka pyöreän!

5. Kun satsaat laadukkaaseen, sopivan kokoiseen mattoon mattoon, arvostat sitä, etkä osta ”väliaikaista” mattoa. Nämä meidän matot saavat olla talossa niin kauan kuin tässä asumme, siis ainakin seuraavat 12 vuotta. Laadukas villamatto ei mene koskaan muodista, eikä sen ilme vanhene.

Villamatto on helppo puhdistaa. Olen poistanut tahrat välillä Fairyyn kostutetulla liinalla, välillä marseille-saippualla. Kovimmalla käytöllä on makkarin matto, mutta sekin on pysynyt todella hyvänä.

Onko minulla vielä mattohaaveita? Kyllä vain! Eläkekodissa tulee olemaan simppelimpi ja modernimpi ilme, vaaleita värejä tosin sielläkin. Lattialla komeilee suuri, punainen, itämainen matto!

Minkälainen suhde sinulla on mattoihin – oletko tuskaillut niiden kanssa, vai onko löytäminen ollut helppoa? Seuraatko trendejä myös matoissa?

Helppo ja herkullinen katkarapu-kinkkupiirakka

 

Leivoin pitkästä aikaa vanhan hittireseptini, katkarapu-kinkkupiiraan.

Meillä kävi nimittäin eilen ystäviä istumassa vaihteeksi kahvipöydän ympärillä. Minusta tarjottavia ei tarvitse olla sen seitsemää sorttia, riitää, että on pari todella hyvää, ruokaisaa ja maukasta, yksi suolainen ja yksi makea.

Katkarapu-kinkkupiiraan valmistaa helposti, ja sen muhiessa uunissa voikin kattaa pöydän nätiksi.



Ohje on helppo, tässä tulee:

Sunnuntai-piirakkapohja
100g katkarapuja
2 dl juustoraastetta
1/2 paprika
vihannespussi
n. 150 g kinkkua (kalkkunaleikettä)
1 sipuli
tilliä, suolaa, sitruunapippuria

2 dl kermaa
2 kananmunaa

Muotoile piirakkapohja vuokaan. Pilko sipulit ja paprika, sekoita muiden aineiden ja mausteiden kanssa. Sekoita kerma ja kananmunat, lisää täytteeseen. Laita täyte pohjan päälle. Paista 200 asteessa n. 45 min (uunista riippuen, oma uunini vaatii 50 min).

Makeana tarjottavana oli ihana, kostea Ateljé Finnen sitruunakakku. Ihan paras makea tarjottava, jos minulta kysytään! Sen voi tehdä jo edellisenä iltana, ja muhittuaan yön yli sitruuna-tomusokeriliemessä se on superherkullinen. Sitruunakakku on vähän liiankin hyvää!



Vaikka astiat pysyvät samana, on serviettejä ja tabletteja kertynyt sen verran, että niillä voi varioidan kattausta.  Tällä kertaa päädyin vaalean harmaan sävyihin, joihin astioiden kaunis vaaleabeige sopii. Tabletit ovat Cobellosta, servietit Balmuirilta.

Astiat, kuten näette, ovat vuosikausia keräämääri Pentikin Vanilja-sarjaa.

Somat pikkuhaarukat ovat aikoinaan lahja isovanhemmiltani, sarjaan kuuluvat myös pikkulusikat. Chippendale-lusikat taas omilta vanhemmiltani. Kauniit harmaat lasit ovat Muurlan, tämän kesän ostos Muurla-myymälästä Salosta.


Ystävien kanssa istuessa aika menee niin nopeasti. Tulee juteltua kaikki maan ja taivaan väliltä.

Tämän ystäväpariskunnan kanssa tutustuimme, kun olimme juuri rakentaneet talomme, ja he aloittelivat oman talonsa rakentamista. Miehet olivat silloin samassa työpaikassa, ja he tulivat meille katsomaan uunituoretta kotiamme.

Ystävystyimme heti, ja olemme juhlineet yhdessä niin meidän kuin heidänkin synttäreitä, lastensa lakkiaisia ja häitä, ollaan käyty retkillä vuosien mittaan, syömässä ja leffassa. Parasta ovat kyllä nämä pitkät illanistujaiset, joissa käsitellään niin ilot kuin surutkin. Oman rikkautensa ystävyyteen tuo heidän iranilaiset juurensa. Ja missään ei muuten ole niin mahtava meininki kuin iranilaisissa häissä, sen voin sanoa!



Niin kuulkaas tämäkin loma on taputeltu. Iltapäivällä käyn kampaajalla, sitten etsin kalenterin, avaimet ja muut tykötarpeet valmiiksi. Kello soi klo 6.40. Tulee kylmää kyytiä, mutta siitä se sit taas lähtee!