Rento mekko alkusyksyyn ja kuulumisia

Olen aika innoissani syyskuusta.

Kesä oli niin ihana, että siitä on ollut vähän vaikea päästää irti. Siksipä juurikin tänä aamuna haistelin kirpeänraikasta ilmaa, ja tunsin innostuksen pisaran vuodenajan vaihtumisesta. Lähestyvä syksy tuntuu muussakin kuin säässä: vaatetuksessa, uusien sarjojen alkamisessa ja sesonkiherkuissa!

Sain Part Twolta aivan ihanan viskoosimekon, josta on tullut tämänhetkinen lempivaate. Se on ollut töissä päällä parina päivänä. Vielä on tarjennut paljain säärin, mutta huomenissa taidan pukea sukkikset ainakin aamuksi jalkaan. 

En muista, että mikään syksy olisi ollut näin kiireinen. Päivät ovat venyneet pitkiksi, ja eniten on ollut kestämistä aikaisissa aamuissa. Inhoan edelleen sitä, että kello soi seitsemältä, tänään 20 yli kuusi. Ei ole ihmisen aika olla siihen aikaan hereillä…

Jos jostain olen tinkinyt, niin blogista. Veikkaan kyllä, että kun saan kaiken alun kasaantuneet hommat kuntoon, jää aikaa tällekin puolelle. Oma hyvinvointi on nyt kuitenkin ykkösenä: uni, liikunta, ruoka ja balanssi päivätöissä.

Olen alkanut jo fiilistellä ajatuksella nilkkureista.

Töissä on ollut helppoja ja mukavia asuja päällä: mekkoja, farkut ja lyhythihainen neulepaita, Mos Mosh-lempparini Blake Night-housut ja t-paita. Jalassa Oasiksen tennarit tai Adidas Stan Smithit.

Kuvien Part Twon mekko on super, alusmekon kanssa se on riittävä näihin lämpötiloihin. Viileinä aamuina olen laittanut villapaidan ylle tai kietoutunut huiviin. Alan olla ihan fiiliksissä siitä, että kohta on nilkkuriaika! Johan sandaaleissa ja tennareissa onkin kuljettu!

Mitäs tässä on iltaisin tapahtunut… Olen koittanut jaksaa treenata vähän väsymyksestä huolimatta. Teen edelleen Pamela Reif-jumppia Youtubesta, ja löysinkin esimerkiksi tosi kivan low impact-jumpan pepulle ja reisille. Näitä kymmenen minsan jumppia yhdistelemällä saa mukavia settejä aikaiseksi sen mukaan miten jaksaa heilua. Ja lämmin ilta houkuttelee kyllä sauvakävelemään.

Uusi hyvä sarja: Yellowstone, Cmorella

Aktivoin pitkästä aikaa Cmoren (Täykkäreiden takia, hih), ja sieltä löytyi ihan mieletön sarja: Yellowstone. Se on sanalla kuvailtuna moderni draamalänkkäri, pääosassa Kevin Costner. Hän on myös yksi sarjan tuottajista.

Costner näyttelee suurkarjatilallista, jolla on neljä aikuista lasta. Ongelmia aiheuttaa uhkaava lomakylärakennusprojekti, naapurussuhteet ja omat lapsetkin. Kerrassaan mainio ja vähän erilainen sarja. Se sijoittuu Montanaan, jonne haluaisin heti lähteä maisemien takia asumaan. Suosittelen syysiltoihin tosi lämpimästi!

Mähän rakastan Kevin Costnerin elokuvia: lemppari on tietenkin Tanssii susien kanssa, mutta myös Postman ja Waterworld olivat hyviä. Vaikka kriitikot sanoisivat mitä!

Syksyn sesonkiruokaan kuuluu oman pihan omenat ja luumut.

Nyt, kun omenoiden syönti alkaa olla ohi, syödään luumuja. Meidän keltaiset luumut ovat kypsiä ja niin hyviä! Toinen puu on punaluumujen, ja ne kypsyvät myöhemmin. Voisin syödä luumuja loputtomiin. Ja syönkin.

Olen myös etsiskellyt uusia arkiruokareseptejä, ja törmäsin mm. reseptiin kurpitsaranskalaisista. Olen bataattiranujen suuri ystävä, eikä lantustakaan huonoja tule, joten näitä pitää kokeilla myöhemmin. Ensimmäisen kaalilaatikon aion väsätä ensi viikolla. Ja kohta herkutellaan uusilla juureksillakin.

Syksyssä on muutamia kivoja juttuja tulossa. Viikon päästä menemme katsomaan ystäviemme uutta asuntoa Helsingin keskustaan. Tosi hauskaa, heillä on upeat näköalat. Tulossa myöhemmin syksyllä myös omat synttärit (jep, 53 napsahtaa!) ja 20-vuotishääpäivä.

Hääpäivää pitää juhlistaa kaiketi ihan kotosalla, mutta mitäs siitä! Täällähän me arkeamme elellään, joten voi kattaa vähän parempaa ruokaa pöytään ja hakea Uudenmaan leivästä kakun. Ja onhan meillä ajatus teettää toisillemme korut samalla kultasepällä, jolta tilasimme sormuksemme…

Tästä tuli nyt tällainen vanha kunnon mitä kuuluu-postaus! Kuviinkin hyppäsin suoraan töiden jälkeen, että varsin autenttista.

Mut hei, huomenna on perjantai! Nyt töissä taas ollessa perjantai tuntuu tosi suloiselta!

Kukkamekko, auringonlasku ja elokuun parhaat

Huhheijaa, ensimmäinen kokonainen työviikko on käynnissä, ja tänään oli toinen täysi opetuspäivä. Olen tehnyt ihan järkyn pitkää päivää ja nukkunut huonosti. Enkä liikkunut ollenkaan, mutta torstaina olisi aikeissa taas aloittaa liikunta.

Eilen oli ihana iltavalo lämpimässä elokuun illassa, ja pitihän se käyttää hyväksi. Nyt on tullut aika paljon asukuvia, mutta ne ovat olleet aina blogin toivotuimpia. Part Twon kukkamekon lisäksi elokuun parhaat juuri nyt, olkaapa hyvä!


Lämpimät illat

Olemme syöneet joka päivä terassilla illallisen. Se on ollut pieni mikroloma keskellä pitkää päivää. Olen mennyt sen jälkeen vielä töilleni, mutta pellolle katselu on ollut ihanaa ja kumman rauhoittavaa. En ole päässyt vielä minkäänlaiseen rytmiin, olen nukkunut levottomasti ja ollut kaikin puolin ihan ulapalla, mutta eiköhän se tästä ala rauhoittumaan.

Sato

Meidän kaksi omenapuuta notkuvat satoa, ja niinpä on pitänyt käyttää sitä hyväksi. Olen tehnyt pari kertaa suuren annoksen kaurapaistosta, mm. sunnuntaina serkkuni perheelle. Teki kyllä kauppansa!

Parasta kaurapaistos on vaniljakastikkeen kanssa, ja tietty myös -jäätelön. Ai että! Miten jokin niin simppeli on niin hyvää? Voi, ruokosokeri, kaurahiutale ja kaneli takaavat paistokselle huippumaun.

Työ

En ole ikävöinyt päivätyötä, mutta nyt kun on tosi levännyt ja kerännyt kärsivällisyyttä ja motia, niin onhan ollut superkivaa laittaa oma luokka kuntoon. Tänään pitemmän pianonsoittorupeaman aikana älykelloni muuten sai varsinaisen älynväläyksen ja kysyi laitetaanko soutuharjoitus päälle. Kerroin oppilailleni sen, ja hetki siinä tirskuttiin. Luokkani ei ole iso, mutta nätti ja järjestyksessä.

Uuden oppiminen

Loppukesällä innostuin tosissaan opettelemaan kaikkea uutta kuvankäsittelystä uusiin musiikkiohjelmiin ja sovelluksiin. On ollut todella hauska oppia uutta, olen innostunut monesta asiasta ihan toisella tavalla. Vaikka ryhtyminen on hankalaa, niin oppiminen on palkitsevaa.

Syysvaatteiden laittaminen kuntoon

Loppukesällä inventoin vaatehuonettani oikein kunnolla. Ainoa, minkä toivon löytäväni nyt syksyllä, on valkoinen villakangastakki, mielellään saunatakkimallinen. Harmittaa hirveästi, kun eräs himoamani takki meni sivu suun – koot olivat loppu. Toisaalta en tiedä onko saunatakkimalli se paras minulle, mutta jotain sen tapaista haluaisin löytää.

Toinen syyshimotus on matalakantaiset, mustat, mokkanahkaiset ylipolvensaappaat. Ne ovat niin nätit mekkojen kanssa. Siinäpä se sitten onkin. Syysvaatteet ovat niin ihania – kaikki ne neuleet…

Pimenevät illat

Uskomatonta, että sanon näin, mutta vaikka rakastankin valoa, pimeys ei haittaa minua ollenkaan. Tykkään hiipiä hämärässä ja sytytellä led-kynttilöitä. Syksyn lapsi se täällä ynähtelee… Viileät, kirpeät illat ovat raikkaita ja salaperäisiä.

Uuden odotus

Syksyisn on aina kaikkea jännää, uutta pientä kivaa suunnitteilla. Ei nyt mitään ihmeempiä, mutta aina jotain uusia tuulia pyörii päässä. Projektit pitävät intoa yllä!

Part Twon mekko on viime kevään mallistoa, ja täydellinen loppukesän vaate. Ihanan kimpun sain serkkuni perheeltä nimpparilahjaksi sunnuntaina. Eikö auringonkukka olekin ystävällisen näköinen?

Mikä sinusta on parasta juuri tällä hetkellä?