Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kauravohvelit ja lohitäyte – helppo ja nopea herkku

Kauravohvelit ja lohitäyte on uusi suosikkiruoka, jota taatusti tarjoan myös vieraille. Hauskaa myös, että kauravohvelit ovat olleet yksi blogihistoriani suosituimpia postauksia! Se on ehdottomasti yksi suosikkiherkkujani. Kaura ei turvota, joten se on mukavan vatsaystävällinen ruoka.

Tulipa tässä mieleen yksi päivä jospa kokeilisin niille suolaista täytettä. Ja koska lohi kaikissa muodoissaan on herkkua, niin siitä sen täytteen tekisin.

kauravohvelit, lohitäyte

Vohvelit ovat siitä kiitollinen ruoka, että niiden kanssa voi syödä sekä suolaista että makeaa. Ja meidän tapauksessamme tänään ensin suolaista, sitten makeaa. Ne valmistuvat myös nopeasti, sillä sillä aikaa, kun vohvelitaikina turpoaa, voi valmistaa täytteen.

Kauravohvelien ohje löytyy täältä, jätä vain hunaja tai vaahterasiirappi pois.

Lohitäytteen sävelsin lohen peruskavereilla, eli sipulilla, sitruunamehulla jne. Ohje on neljälle.

Lohitäyte kauravohveleille

400g kylmäsavulohta
1 purkki kermaviiliä
pieni purkki kapriksia
1 punasipuli
ruohosipulia
sitruunamehua
sitruunapippuria

Hienonna lohi, ja sekoita kermaviiliin. Lisää kaprikset ja hienonnettu ruohosipuli. Purista mukaan sitruunamehua ja ripsauta mustapippuria maun mukaan.

Meillä maustaminen menee niin, että laitan täytteeseen sitruunaa hyvin vähän, koska siippani ei siitä pidä, eikä myöskään mustapippurista. Minulle taas ei voi olla lisää pippuria, joten maustan oman annokseni sillä ihan reilusti.

Kalalla on väliä. Ostamani Kalaneuvoksen kylmäsavulohi oli kuitenkin tosi hyvää, sillä se ei ollut liian suolaista. Suunnittelin myös kasvistäytettä näille, siinä olisi kiva alkuruoka johonkin kesäiseen menuun.


Vohvelitaikinasta tulee kuusi vohvelia. Ekat jäivät vähän vaaleiksi, mutta makua se ei haitannut. Viimeiset vohvelit herkuteltiin banaanin ja vaahterasiirapin kanssa. Oli ihana syödä hyvin, koska aamupäivällä tehtiin kotitöitä olan takaa! Meidän vohvelirauta on kyllä ollut kovalla käytöllä, koska esimerkiksi illanistujaisissa on ollut hauska paistaa vohveleita jälkiruuaksi, ja koota täytteistä buffetin, josta jokainen saa kasata mieleisensä täytteet.

Tykkään helposta ruuasta, johon ei tule liikaa eri sortteja. Jos reseptissä on liian monta ainesosaa, se jää taatusti tekemättä!

Kauravohvelit ja lohitäyte sai peukut meiltä, ja taatusti teemme pian sitä uudestaan. Huomenna kuitenkin herkutellaan taas pitsalla, sillä siippani on innostunut täydellisen pitsataikinan tekemisestä. Siellä se kohoaa jääkaapissa huomista varten.

Onko toisella puolen ruutua vohvelinystäviä?

Sitruunakiisseli isoäiti Martan ohjeella

Sitruunakiisseli on oiva pääsiäisen jälkiruoka, tai ihan milloin vain! Jos kiisseli on mielestäsi ylimakeaa liisteriä, suosittelen kokeilemaan tätä! Kermavaahtonokare tasoittaa kirpeyttä, ja jos et pidä sitruunasta, myös appelsiini toimii tässä reseptissä.

Oma ikäluokkani muistaa varmasti aina ja ikuisesti kiisselit. Kiisseleitä harrastettiin ainakin omassa lapsuudenkodissani.

Meillä säilöttiin ahkerasti kesän juureksia ja marjoja. Isovanhempani olivat meillä aina loppukesästä marjanpoimimis- ja säilöntäpuuhissa vanhempieni ollessa töissä, ja mehumaija porisi keittiössä tuntikausia.

Yksi resepti on erityisesti jäänyt mieleen isoäidin kiisseleistä (muita oliva luumu- ja viinimarjakiisselit), ja tämä on ihan erityisen ihana: raikas sitruunakiisseli.

sitruunakiisseli, sitruunajälkiruoka, retroruoka

Veljeni laittoi hiljattain Facebook-päivitykseensä tehneensä tätä kiisseliä pitkästä aikaa, ja entiset musiikkilukiokaverit aktivoituivat heti ja halusivat ohjeen. Veljeni ja hänen kaverinsa harrastivat ruuanlaittoa lukiossa, ja äiti muistaa veljeni soittaneen ja kysyneen miten tehdään charlotte russe. ; )

Sitruunakiisseli, jälkiruoka, pääsiäisen jäliruoka, retroruoka

Omassa Kotiruoka-kirjassani vuodelta 1984 on takalehtiselle liimattu isoäidin omin käsin kirjoittama ohje, ja se menee sanasta sanaan näin:

Martan sitruunakiisseli

1/2 l vettä
1dl sokeria
1kpl muna3

rkl  perunajauhoja

sitruunamehu tai appelsiinimehu 1dl kpl

Kaikki aineet laitetaan kattilaan ja sekoitetaan koko ajan kunnes sakenee. Mehu latetaan valmiiseen kiisseliin ilman kuumentamatta.

Siinä se, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Itse lisään vielä pikkuisen suolaa ja vaniljasokeria. Kiisselin voi tehdä myös appelsiinimehuun.

Muistan toisenkin kiisselin, joka oli minulle oikeaa lohturuokaa. Sitä sanottiin munavelliksi (!). Vaikka siitä ei ole ohjetta tallessa, se taisi olla vastahaettuun, tuoreeseen lehmänmaitoon tehty velli, johon laitettiin kokonaisen munan sijasta keltuaisia ja reilusti sokeria. Siksi se oli varmaan meidän pikkulasten mieleen, koska se maistui paksulle, makealle vaniljakastikkeelle.

Kun olin lapsi, isoäiti tosiaan haki maidon naapurista, jossa oli lehmiä. Myös biojäte laitettiin ”sikasankoon”, jonka sisältö vietiin joko kompostiin tai samaisen naapurin sioille.

Sitruunakiisseli, jälkiruoka, pääsiäisen jäliruoka, retroruoka

Muita vellejä oli tietenkin piimävelli, eteläpohjalainen perinneruoka, josta en itse koskaan oppinut pitämään. Sitä sanotaan myös sulhasvelliksi, koska se oli koetinkivi sulhaselle… Sekin oli makea velli, johon tekijänsä mukaan lisättiin joko leipäjuustoa tai rusinoita, olenpa kerran maistanut sitä makaroonillakin höystettynä. Tätini tekee kuulemma ihan erityisen hyvän vellin. Onko joku teistä maistanut piimävelliä?

On muutama retroherkku, joista pidän ihan erityisen paljon. Yksi on kiisselit. Sitten on lämpimät leivät, ja edelleen niiden täytteeksi pitää saada ketsuppia, kinkkua ja juustoa. Sitten on ropsu (tai kropsu), eli uunipannari. Ja tietenkin puolukkapuuro, onko mikään parempaa.

Sitruunakiisseli, jälkiruoka, pääsiäisen jäliruoka, retroruoka

Onko sinulla joitain retroherkkuja, joista tykkäät?